Lue keskustelun säännöt.
Mikä tämä henkinen ilmiö on? Jo neljäs kerta perheen luona joulua viettäessä
26.12.2017 |
minulle on tullut joulupäivänä, tapaninpäivänä tai sitä seuraavana päivänä äkillinen pari minuuttia kestävä voimakas masennuskohtaus. Se siis kestää vain pari minuuttia.
Ekalla kerralla se tuli vuoden 2011 jouluna, toisen kerran muistaakseni 2014, sitten 2015 ja nyt eilen taas.
Vietän joulua vanhempieni ja aikuisten sisarusteni kanssa vanhempieni luona. On kivaa muuten, ei riitoja, ei kännäämistä, jouluperinteet on kivat jne.
Ekalla kerralla säikähdin niin, että pakenin ulos yksin kävelemään ja itkemään. Nyt saan sen hillittyä vaikka on muita läsnä.
Kohtauksen oireita on hengenahdistus, puristava tunne kehossa, kokemus että mieltä painetaan alas, toivottomuus, kaiken loppumisen ja tuhoutumisen ajatus joka valtaa mielen, kokemus että ei saa henkeä ja täytyy purskahtaa itkuun ja itkeä kunnes keho rentoutuu uupumisen kautta. Hurjan synkkä kohtaus.
Paniikkikohtaus se ei ole. Luin netistä kuvauksia siitä ja tämä kohtaus ei vastaa niitä (ei kuolemanpelkoa, sydämentykytystä eikä pakokauhua tms.). Ahdistuskohtauskaan tämä ei ole. Minulla on ollut ahdistusta ja tämä ei ole samanlaista.
Tätä ei ole koskaan tapahtunut muualla eikä muussa tilanteessa.
Onko olemassa "masennuskohtauksia"?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Jaa, ei ole olemassa parin minsan masennus kohtauksia! Tuo on aivan selvästi paniikki kohtaus, luki netissä sitten mitä tahansa. Propral lääkettä vaan hakemaan ni kyllä se siitä jos seuraavan kerran taas tulee.
Ei paniikkikohtaus ole tuollainen mitä ap:lla. Sitäpaitsi propralin vaikutuksen alkamiseen menee enemmän kuin pari minuuttia. Älä puhu asioista mistä et mitään tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkeen ei tarvita aina lääkkeitä. Tunteet ylipäänsä kestävät vain vähän aikaa, jos niitä ei jää analysoimaan ja niissä märehtimään. Tunteen voi vain tunnistaako ottaa vastaan, jonka jälkeen se poistuu ja tilalle tulee ehkä jokin toinen tunne. Lue mm tunteiden vastaanottamisesta netistä tai kirjoista.
Tunteet ovat tärkeitä viestintuojia meille meidän tiedostamattomista ajatuksistamme eikä niitä kannata lääkitä pois vaan tutustua niihin eli tutustua itseensä syvemmin.
Rauhallista joulua!
Ei ol e masennuskohtaus. Ihan vaan liittyy siihen olemassaolevaan ahdistuneisuushäiriöösi. Selviä ahdistuksen oireita.
Lisäksi mietit olojasi aivan liikaa
Ei sille tarvitse mitään diagnoosia lätkäistä. Tulee vain paha mieli ja itkettää. Oikein tosi paha mieli. Sitten se lähtee pois. Minullakin on joskus paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Ei ol e masennuskohtaus. Ihan vaan liittyy siihen olemassaolevaan ahdistuneisuushäiriöösi. Selviä ahdistuksen oireita.
Lisäksi mietit olojasi aivan liikaa
Minulla ei ole ahdistuneisuushäiriötä. Ja mistä sait päähäsi että mietin olojani liikaa? En mieti olojani liikaa.
Joskus tulee tunne, etteivät ihmiset täällä lue viestejä, joihin kommentoivat.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko kyseessä olla joku trauma ajalta, josta et muista mitään? Olet ehkä nähnyt tai kokenut jotain, mitä et ole ymmärtänyt tai mikä on pelottanut tms. ja tämä on tapahtunut jouluna perheesi kanssa.
Voisit kysyä vanhemmiltasi asiasta.
Mielestäni aika kiinnostava ilmiö. Kannattaa tutkiskella asiaa, koska se nyt joka tapauksessa on sinussa. Sille on jokin syy.
"Minulla on ollut ahdistusta ja tämä ei ole samanlaista."
Ahdistus muuttaa muotoaan ja kuvaamasi kohtaus kuulosta kovasti ahdistukselta. Masennus on aina pidempijaksoista kuin pari minuuttia.
Oletko ajatellut, että kyse voi olla ihan normaaleista tunteista, jotka voi kyllä näyttää muille? Ei siis ole mitään tarvetta piilottaa surumielisyyttä muilta ja mennä ulos itkemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ol e masennuskohtaus. Ihan vaan liittyy siihen olemassaolevaan ahdistuneisuushäiriöösi. Selviä ahdistuksen oireita.
Lisäksi mietit olojasi aivan liikaaMinulla ei ole ahdistuneisuushäiriötä. Ja mistä sait päähäsi että mietin olojani liikaa? En mieti olojani liikaa.
Joskus tulee tunne, etteivät ihmiset täällä lue viestejä, joihin kommentoivat.
ap.
Aika tarkkaan tässä analysoit tunnetilojasi. Hei tunteita tulee ja tunteita menee, so what.
Onhan joulu monille ahdistavaa aikaa, joko niin ihanaa, että pelkää sen loppuvan tai niin kamalaa, että toivoo vaan, että se olisi taas ohi.
On ihan normaalia olla välillä surullinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outo juttu.
Syötkö jouluna ruokia joita et yleensä syö?
Toinen voi olla kytevä tyytymättömyys omaan elämään etenkin muiden elämää seuratessa: itselleni eronneena telkkarin katsominen toi välillä palan kurkkuun kun sitä onnellista parisuhdetta tykitetään niin joka kanavalta.
Itse tein lapset n. 30-vuotiaana ja tajusin että samoin on tehnyt äitini ja äitini äiti myös, enkä ollut ennen lasten hankintaa hirveästi miettinyt sitä sopivatko edellisten sukupolvien ratkaisut myös minulle. Olisiko joku tällainen deadline sinullekin osunut?
Minä en tarkkaile itseäni liikaa. Mutta kerran vuonna 2011 minua meinasi huimata. Sama toistui vuonna 2014 ja 2015.
Mistä voisi olla kyse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sille tarvitse mitään diagnoosia lätkäistä. Tulee vain paha mieli ja itkettää. Oikein tosi paha mieli. Sitten se lähtee pois. Minullakin on joskus paha mieli.
Olen samaa mieltä!
ap.
Välillä on iloinen olo ,välillä surullinen ja vituttaa, itkettää jne. Täysin normaalia että olotilat vaihtelee, ei se aina niin tasaista ole immeisen elämä. Sulla ap ei ole mitään hätää, muistat vaan hengittää . Ja jos on ollut ennenkin kohtauksia, tiiät ettei niihin kuole, tsemppiä vaan eloon ja oloon :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kokemusta vähän vastaavista. Joku alitajuinen juttu sen laukaisee, ei tosin noin pahoja ole ollut kuin sulla. Voi olla traumaperäinen, tai patoutunutta ahdistusta noin yleensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ol e masennuskohtaus. Ihan vaan liittyy siihen olemassaolevaan ahdistuneisuushäiriöösi. Selviä ahdistuksen oireita.
Lisäksi mietit olojasi aivan liikaaMinulla ei ole ahdistuneisuushäiriötä. Ja mistä sait päähäsi että mietin olojani liikaa? En mieti olojani liikaa.
Joskus tulee tunne, etteivät ihmiset täällä lue viestejä, joihin kommentoivat.
ap.
Aika tarkkaan tässä analysoit tunnetilojasi. Hei tunteita tulee ja tunteita menee, so what.
So what -asenteen ja liiallisen analysoinnin väliin jää aika paljon asteita. Itselläni ei ole "hei c'mon, tunteita tulee ja menee, so what" -asennetta eikä toisaalta ylianalysointia. Minua kiinnostaa tunnetilojen syyt, mutta toisaalta en jää niitä ns. märehtimään koska jos jäisin, tunnetila ei menisi parissa minuutissa ohi.
ap.
Ei siihen mun mielestä mitään diagnooseja tarvita, eikä lääkkeitäkään. En myöskään usko traumaperäisyyteen.
Ajattelen, että mielen valtaa haikeus. Äkkiä ja voimakkaasti. VArmaan aika monellekin tuttu ilmiö jouluisin - tosin kun asian pystyy jäsentelemään ja käsittelemään, niin se ei niin kauheasti yllätä eikä säikäytä. Joulu on vuoden toistuva juhla, joka toistuessaan vie mielen myös menneisiin jouluihin, menneisiin vuosiin, menneisiin tapahtumiin. Yhtä aikaa voivat olla mmielessä menneet hyvät asiat, ihmiset joita ehkä ei enää ole, oma itse nuorempana, tunteet jotka eivät enää samalla tavoin voi koskaan toistua, menetetyt unelmat ja mahdollisuudet, taakse jääneet onnen hetket jotka eivät toistu.
Onnelliseenkin elämään liittyy surun ja haikeuden tunteita. Se on kasvua, eikä sitä tarvitse pelätä. Anna tunteiden ja haikeuden tulla, itke pieni itku. Ja kiitä siitä että on kauniita ja rakkaita asioita ja tunteita, joita voi myös hetken surra.
Minulle tulee toisinaan myös tuollaisia yleensä just silloin kun kaikki on ns. hyvin, tai vasta stressaavan ajanjakson jälkeen. Olen muutenkin vähän herkkä, teininä oli paniikkikohtauksia (ilmenivät lähinnä niin että pyörtyilin julkisissa liikennevälineissä). Olen ajatellut että olen ajatellut tämän niin, että mulla vaan sattuu olemaan vähän herkemmälle viritetty autonominen hermosto
Ei ahdistuskohtauksia ole vain yhdenlaisia. Kyllä minunkin mielestä on ahdistuskohtaus.
Masennus ei ole lyhytaikaista vaan pitkäaikainen., ei tule pieninä annoksina vaan on pitkäkestoista jotta se voidaan luokitella masennuksesksi Voit toki olla myös bi-polar
Itse tulkitsisin asiaa mytologisesta näkökulmasta ja uskoisin että kun olet viettänyt joulua (reinkarnaation pakanajuhlaa), niin mielesi yrittää matkia oikeaa syntymää, jossa vauva syntyy äidistä suurten stressihormonipitoisuuksien vallitsessa veressä. Siksi vauvat itkee ja huutaa syntymän jälkeen. Koska kehosi kokee jonkinlaisia reinkarnaation tapaista uudelleensyntymistä, sinäkin itket kuten vauvat syntyessään.
Jaa, ei ole olemassa parin minsan masennus kohtauksia! Tuo on aivan selvästi paniikki kohtaus, luki netissä sitten mitä tahansa. Propral lääkettä vaan hakemaan ni kyllä se siitä jos seuraavan kerran taas tulee.