Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi käy kimppuun ja on agressiivinen
25.12.2017 |
Olen aivan hukassa miksi lapsi käyttäytyy näin ja miten meidän tulisi toimia. 5-vuotias poika on alkanut saamaan suhteettomia raivareita ja ne alkaa yleensä siitä kun joudutaan jollain tapaa laittamaan rajoja (esim. rauhallisesti kiellän jonkun asian). Rajat hänellä on ollut aina, mutta nyt hiljattain vasta on alkanut hillittömästi niitä vastustamaan.
Eniten agressio kohdistuu minuun eli äitiin. Eli huutaa, yrittää lyödä, potkia ja purra. Minun on pakko pitää kiinni koska tulee kaikinkeinoin päälle. Huutaa "taistellaan" ja syöksyy minua päin. Otan hänestä kiinni niin että otan syliin ja kiedon kädet niin ettei hän saa lyöty minua ja jalat laitan omien jalkojen väliin. Huutaa täysillä ai saakeli ym mukavaa - en tiedä mistä nämä tulee koska meillä ei kotona kiroilla.
Tunnen itseni tosi voimattomaksi noilla hetkillä. Ja epäonnistuneeksi äitinä. Lisäksi pelkään ettei nämä lopu ja muutaman vuoden päästä saan ihan oikeasti turpaani kun lapsi kasvaa. Pelkään myös naapureiden reaktioita koska asumme kerrostalossa.
Raivon jälkeen lapsi purskahtaa itkuun ja haluaa olla sylissä. Sen jälkeen on ihan niinkuin mitään ei olisi tapahtunut, voi olla kuin itse naantalin aurinko...
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Olisiko hänellä joku sairaus?
Ehkä jos hankkisi leposideasusteen vaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarvitsette apua lapsen kanssa, tuo ei ole normaalia. Olkaa yhteydessä esimerkiksi neuvolaan, sieltä osataan ohjata eteenpäin.
Onko lapsi muuten päiväkodissa? Onko sieltä raportoitu vastaavista ongelmista?
Aivan kuin meidän 4 1/2v.Ainoa sisaruksista joka on agressiivinen.Odottelemme aikaa perheneuvolan kautta psykologille koska tätä on jatkunut jo pitempään.Suosittelen teillekin,vaikkei mitään diagnoosia tän ikäisille hakisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsette apua lapsen kanssa, tuo ei ole normaalia. Olkaa yhteydessä esimerkiksi neuvolaan, sieltä osataan ohjata eteenpäin.
Onko lapsi muuten päiväkodissa? Onko sieltä raportoitu vastaavista ongelmista?
Kävi kaksi vuotta kerhoa, ei ollut mitään ongelmia.
Nyt syksyllä aloitti päiväkodin. Kaverin löytyminen alussa oli vaikeaa. Lto sanoo että poika on tosi kiltti paitsi pari kertaa on kiukustunut isosti (ei ole siellä kuitenkaan tarvinnut pitää kiinni). Poika on sanonut itse että toinen poika kiusaa siellä mutta hoitaja ei tunnistanut tätä... vaan sanoo että toiset lapset ryhmässä vaan on melko "vahvatahtoisia" ja kovaäänisiä ja meidän ehkä ottaa herkästi itseensä. Tiedä sitten. Oma tunne on aina ollut että oma lapsi on rauhallinen ja kiltti eikä nämä raivokohtaukset ole hänelle tyypillisiä. Esim pikkusiskoaan (3v) ei ole koskaan läpsinyt tms.
Nyt on saanut yhden hyvän ystävän pk:sta mutta tämä lapsi on harvoin paikalla.
Lapsen aggressiivisuus on merkki pahasta olosta. Te tarvitsette apua.
Tämä suuntaus on lisääntynyt valtavasti päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Myös hoitajat kokevat aggressiivisuutta yhä enenevässä määrin. Pahoinvointi on lisääntynyt joka puolella :-(.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsen aggressiivisuus on merkki pahasta olosta. Te tarvitsette apua.
Tämä suuntaus on lisääntynyt valtavasti päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Myös hoitajat kokevat aggressiivisuutta yhä enenevässä määrin. Pahoinvointi on lisääntynyt joka puolella :-(.
Mietin mistä se paha olo nyt kumpuaa...
ap
No jospa sillä on liian rankkaa siellä päikkärissä? Onko hänelle tapahtunut jotain, jota ei osaa käsitellä ja se purkautuu näin? Kannattaa tosiaan hakea ammattiapua, ongelmat on helpointa selvittää silloin, kun ne ovat vielä pieniä ja uusia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä käyttäydyin pienenä noin, nyt olen 25v. Kotona isä oli väkivaltainen ja joi, äiti oli väsynyt ja sulkeutunut. Koen että käytökseni johtui tästä ahdistavasta ilmapiiristä. Olen ihan normaali aikuinen nykyään, älä ajattele AP heti pahinta.
Pää uppeluksiin jäävesisaaviin minuutin ajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkeinpä suosittelisin tutkimaan pään. Ihan siis fyysisesti. Pyytäkää lähete neurologille. En halua sanoa mitään muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki lasta täytyy kieltää ja noihin tilanteisiinhan se pelkistyy. Pystytkö ohjailemaan lasta siten että kielto menisi nopeammin ohi, ohjaten sallitumpaan tekemiseen? Ennakoivuutta ja ylipäätään vältellen tilanteiden kehittymistä siihen että hän itse keksii tehdä kiellettyä?
Kuitenkin tuo rauhoittelukeino vaikuttaa hyvältä, mutta jatkatteko myös sen jälkeen keskustellen mikä sai pojan harmistumaan ja selittäen miksi kielsit ( voi sattua pipi, ei ole sallittua koska..)? Ja kuuluuhan anteeksipyynnöt kuvioon mukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt istut alas ja käyt läpi tilanteet missä lapsen käytös on mennyt överiksi. Mikä on johtanut tilanteeseen, mitä on tapahtunut edeltävästi juuri ennen/aiemmin päivällä?
Lapsella on vaikeuksia tunteiden säätelyssä ja/tai ilmaisemisessa ja tarvitsee siihen apua. Voiko tilanteen ennakoimalla ohjauksella ja/tai sanoittamalla asioita lapselle tai vähentämällä kuormitusta?
Onko lapsen kielellinen kehitys normaalia? Onko pitkät hoitopäivät?
AP, ota paikkakunnan perheneuvolaan yhteys. Sinne vaan soittamaan!
Agressiivisuuden taustalla ei tarvitse olla todellakaan neurologisia poikkeavuuksia kuten esm. ADHD, Autismi yms.. Lapsi tosiaan voi olla agressiivinen ihan myös siitäkin syystä (kuten joku jo mainitsikin, että häntä kiusataan tai syrjitään esm. koulussa, tarhassa (ihan missä vaan ihan kenen tahansa toimesta) ja kun hän ei koe ympäristöään turvalliseksi niin turhautuneisuus sitten patoutuu agressiona. Aikuisillakin pinna joskus palaa... aikusilla "itsehillintä" vaan on sen verran pidempi ja aikuiset yleensä ymmärtävät seuraukset niin että harva ryhtyy purkamaan agressioitaan muihin.
Minulla on omakohtaista kokemusta vastaavasta, ja sanoisin että se ei parane iän myötä, eli ihan hyvä että puutut asiaan nyt.
Totta on, että pahaolo on lisääntynyt kaikenikäisillä ja lapset nimenomaan reagoivat noin.
Lääkkeeksi ehdottaisin kristillisiin arvoihin perustuvaa kasvatusta eli lapsi opetetaan kunniottaviin tapoihin ja käytösmalleihin.Jos et tiedä, mitä nämä on, kato netistä.
Mikä on tämä sossujen pihtaama salatiede mitä ei anneta tavallisten vanhempien käyttöön ilman hoitosuhdetta? Sitä kun lähtee purkamaan ongelmiaan tuonne raportoinnin taidon omaaville sossutyöläisille niin kaikki tiet johtavat loppujen lopuksi lastensuojeluun. Siihen "apujen" verkostoon kun sotkeutuu niin pois ei pääse. Suojele lastasi liialta tunteiden märehtimiseltä. Kokemuksia voi yrittää purkaa keskustelemalla ihan perheen kesken. Jos lapsi leimataan noin nuorena jo ongelmalapseksi, niin mitä sekin tekee hänen psyykkiselle kehitykselle. Aina nämä sossulaiset on tuputtamassa sitä olematonta apuaan päiväkodista alkaen. Sitten kun on koulun vuoro niin keksitään uusia ongelmia ja taas pitää tuputtaa uusia tukitoimia. Lisää vaan kuormitusta lapselle ja tunteiden märehtimistä.
Alue: Aihe vapaa
Olisiko hänellä joku sairaus?