Lue keskustelun säännöt.
Avioero mietinnän alla...
24.12.2017 |
Tällaisia asioita ei nyt jouluaattona kannattaisi miettiä, mutta olen jo muutaman kuukauden ajan harkinnut eroavan miehestäni. 10 vuotta oltu yhdessä, joista kolme naimisissa. Lapsia ei meillä ole.
Ongelmana on se, että haluaisin perustaa perheen, mutta mieheni ei suostu asiasta keskustelemaan. Häntä stressaa työ, alkoa kuluu kiitettävästi joka päivä siihen vedoten ja tuntuu ettei meillä ole mitään yhteistä. Ikää alkaa itsellä olemaan jo sen verta, että perheen perustaminen on ajankohtaista, sillä kohta on liian myöhä. Seksielämä on myös kuollutta ehkä kerran viikossa jos sitäkään.
Asia, joka myös minua harmittaa on se, etten ole väleissä miehen suvun ja perheen kanssa. Hyviä suhteita olen yrittänyt luoda parhaan mukaan, mutta anoppini vihaa minua ja appeni on alkoholisti, jonka kanssa ei voi mistään keskustella. Tämä on ikävää, koska perhe on aina ollut minulle tärkeä asia ja tukiverkosto. Ainoa asia, joka meitä sitoo, on yhteinen sukunimi.
Onko tästä enää tietä ylöspäin?
Kommentit (17)
"Alkoa kuluu kiitettävästi joka päivä."
Itse en tarvitsisi eroon mitään muuta syytä. Niitä muitakin syitä sinulla tuntuu olevan.
Älä tuhlaa ainoaa elämääsi tuossa liitossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei!
AP täällä. Päivitän kuulumisiani tänne näin juhlapyhien jälkeen. Aattoilta meni alkoholinkäytön takia itkuksi ja sain kuulla, että jos kiellän mieheltäni juomisen, viedään häneltä ainoa elämänilo...?!?! Siis mitä hittoa, ei tässä ole enää mitään yhteistä taivalta... :(
Ongelmana on se, että haluaisin perustaa perheen, mutta mieheni ei suostu asiasta keskustelemaan... tämä pidemmälle en lukenut...
Hienosti vaivauduit kuitenkin kommentoimaan, hyvä sinä!
Mies on siis jo valinnut alkoholin. Se on asia, jota hän oikeasti rakastaa, enemmän kuin mitään muuta.
Ala toimia eron eteen, koska jos miehen asenne on oikeasti tuollainen että hänen ainoa elämänilonsa on viina (jota sinulla ei ole oikeus häneltä kieltää, siinä olen samaa mieltä miehesi kanssa) niin sinun on vaan itkettävä itkusi ja mentävä eteenpäin.
Vuosi edessä. Kuten tuossa joku jo sanoikin, ensi jouluna elämäsi voi olla ihan toisenlainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmasi poistuu kun et enää osallistu siihen. Joten anna miehesi jatkaa juomistaan ja ala sinä tekemään sitä mikä tekee sinut onnelliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteinen asuntovelka, eikä mitään selustan turvaa eron varalle?
Haluat perheen. Miehesi on alkoholisti.
Haluatko, että tulevat lapsesi joutuvat kärsimään alkoholistivanhemmasta? Voin sanoa, että se on täysin syvältä ja jättää vakavat traumat lapsiin
Älä siis edes ajattele tai yritä keskustella perheen perustamisesta hänen kanssaan, ennen kuin alkoholismi on hoidettu ja se ei tapahdu todellakaan hetkessä. Älä tuhlaa elämääsi vaan juokse pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluat perustaa perheen alkoholistin kanssa jonka äiti vihaa sinua ja isäkin on alkoholisti?
Hmm.
M
Alkoholisti ei lopeta juomistaan millään neuvotteluilla tai sopimuksilla. Tulet pettymään aina uudestaan ja uudestaan...
Mitä jos nyt vaan lähtisit? Juopon kotihelvettiin ei pidä lapsia hankkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komppaan edellisiä; Eroa! Ja laita kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja huuda vaikka hallelujaa ettet ole tehnyt lapsia tuon juopon kanssa, ja pääset siitä todellakin erossa kokonaan eroon. Sitten voit alkaa elää parempaa elämää, tsemppiä vaan!!
Vierailija kirjoitti:
Tällaisia asioita ei nyt jouluaattona kannattaisi miettiä, mutta olen jo muutaman kuukauden ajan harkinnut eroavan miehestäni. 10 vuotta oltu yhdessä, joista kolme naimisissa. Lapsia ei meillä ole.
Ongelmana on se, että haluaisin perustaa perheen, mutta mieheni ei suostu asiasta keskustelemaan. Häntä stressaa työ, alkoa kuluu kiitettävästi joka päivä siihen vedoten ja tuntuu ettei meillä ole mitään yhteistä. Ikää alkaa itsellä olemaan jo sen verta, että perheen perustaminen on ajankohtaista, sillä kohta on liian myöhä. Seksielämä on myös kuollutta ehkä kerran viikossa jos sitäkään.
Asia, joka myös minua harmittaa on se, etten ole väleissä miehen suvun ja perheen kanssa. Hyviä suhteita olen yrittänyt luoda parhaan mukaan, mutta anoppini vihaa minua ja appeni on alkoholisti, jonka kanssa ei voi mistään keskustella. Tämä on ikävää, koska perhe on aina ollut minulle tärkeä asia ja tukiverkosto. Ainoa asia, joka meitä sitoo, on yhteinen sukunimi.
Onko tästä enää tietä ylöspäin?
Omasta kokemuksesta sanon, että jos suhde on jo muutenkin vastatuulessa ja pelkkää ylämäkeä, niin ehdottomasti lasta siihen ei enää kannata tehdä. Lapsenteko on rankkaa ja kriisin paikka jo onnellisessa ja toimivassakin parisuhteessa.
Eli vaikka saisit jotenkin puudutettua miehen suostumaan, niin mitään hyvää ei siitä seuraisi. Lähdette niin takamatkalta. Sinuna etsisin miehen joka ylipäätään haluaa lapsia, ja jonka kanssa suhteen perusasiat eivät ole noin vinksallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei!
AP täällä. Päivitän kuulumisiani tänne näin juhlapyhien jälkeen. Aattoilta meni alkoholinkäytön takia itkuksi ja sain kuulla, että jos kiellän mieheltäni juomisen, viedään häneltä ainoa elämänilo...?!?! Siis mitä hittoa, ei tässä ole enää mitään yhteistä taivalta... :(
Olet oikeassa, ei olekaan. Et elä järkevän ihmisen kanssa, vaan alkoholistin, jonka kaikkea toimintaa säätelee se, ettei mikään ja kukaan vaan tule hänen ja alkoholin välille.
Jos hän on luvannut olla aamulla ajokunnossa lähdössä sukulaisiin, tai on luvannut viedä lapsen aamulla luistelemaan, tai luvannut juhlissa olla kuskina että sinä saat juhlia, kaikki jää kakkoseksi jos hänelle on tarjolla ryyppy. Ryyppää ensin, selittele jälkeenpäin. Ryyppää lauantaina, kadu ja lupaa muutosta sunnuntaina, niin voit ryypätä taas seuraavana lauantaina.
Ap, myönnä nyt itsellesi että tämä ei parane ikinä vaan vain pahenee, ja eroa.
Vuoden kuluttua itkut on itketty, ja sinulla on omannäköinen, rauhallinen joulu.
Minulla itsellä siinä kävi vielä niin, että sen rauhallisen raittiin joulun sain vielä viettää juuri tapaamani, raittiin ja huolehtivan miehen kanssa.
Mitä nopeammin eroat, sitä nopeammin toipuminen ja uusi elämä pääsee alkuun.
Voimia, terv entinen alkoholistin vaimo
Lapsia en todellakaan aio hankkia juopon kanssa, sillä olen itse viettänyt lapsuuden ja nuoruude alkoholistivanhemman kanssa. Isäni on nykyään ollut raittiina vuosikausia ja hänkin jopa myöntää katuvansa sitä suuresti, että minun lapsuus meni häneltä viinan huuruissa ohi kokonaan...
Lastenteko ei ole myöskään ajankohtainen, mutta pian kyllä ikäni puolesta. Miehen alkon käyttö oli ihan normaalia aiemmin, mutta ongelmat alkoivat kasaantua viime vuonna.
-AP
Joulu on nyt eletty läpi...mikä on seuraava tekosyysi olla lähtemättä suhteesta?
Kertomasi mukaan tilanne on mielestäni se, että ero on ainut mahdollisuus saadaksesi onnellisemman elämän. Eroaminen ei ole helppoa mutta helpompaa nyt kuin tilanteessa, jossa olisi vielä lapsia. Tuumasta toimeen siis, älä viivyttele. Ensi jouluna voi elämäntilanteeesi olla jo ihan toinen. Älä anna alkoholisoitumassa olevan miehen pilata omaa elämääsi. Puhun sinulle oman kokemukseni kautta. Hyvää joulua!