Onko olemassa rakennusalan DI.tä joka on myös arkkitehti?

Tuskin on, pitkiä koulutuksia molempia. Eikä edes saa lisää palkka siksi että on tuplatutkinto.

Arkkitehtien palkkataso on melko alhainen, suurin osa saa n 3500-4000/kk (bruttopalkka), DI:t varmasti yli 4000 jos on edes muutaman vuoden kokemusta.

Vierailija kirjoitti:

Onhan näitä aallon ja lutin di/ktm yhdistelmiä, niin miksi ei noitakin voisi teoriassa olla, mutta tosiaan yhtään ei ole vielä tullut vastaan. Mutta oishan se hienoa kun arkkitehdille ei tarvitsisi konsultoida miksi joku asia ei vaan toimi ja arkkitehdit osaisivat tehdä itse omat hommansa eikä sysää niitä suunnittelijoille, kun taidot ei riitä.

Olen töissä LVIS-suunnittelussa ja just näin. Kyllä tohon 2-metriselle iv-koneelle pitää riittää tää pieni tila, kun muuten tulee niin rumaa. Eikä me viitsitä lähteä vanhoja rakennuksia kartoittamaan, kun siinä on niin paljon työtä. Käy sitten itse ja korjaa virheet, mitä nyt puoli metriä sinne tai tänne merkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan näitä aallon ja lutin di/ktm yhdistelmiä, niin miksi ei noitakin voisi teoriassa olla, mutta tosiaan yhtään ei ole vielä tullut vastaan. Mutta oishan se hienoa kun arkkitehdille ei tarvitsisi konsultoida miksi joku asia ei vaan toimi ja arkkitehdit osaisivat tehdä itse omat hommansa eikä sysää niitä suunnittelijoille, kun taidot ei riitä.

Olen töissä LVIS-suunnittelussa ja just näin. Kyllä tohon 2-metriselle iv-koneelle pitää riittää tää pieni tila, kun muuten tulee niin rumaa. Eikä me viitsitä lähteä vanhoja rakennuksia kartoittamaan, kun siinä on niin paljon työtä. Käy sitten itse ja korjaa virheet, mitä nyt puoli metriä sinne tai tänne merkkaa.

Et oo nähtävästi ymmärtänyt että se iv-koneiden mitoitus on sun työ.

Arkkitehti on ikäänkuin se projektipäällikkö joka sovittaa yhteen teidän kaikkien muiden töistä ymmärtämättömien "ei käy"t. Rakennesuunnittelu, museovirasto, sähkö, putki, tilaaja yms. Esim. Museovirasto voi yksinkertaisesti ilmottaa arkkitehdille sun liian suuresta iv-kopperosta ettei käy. Arkkitehti ilmoittaa sulle että älä ylimitoita, hanki pienempi järjestelmä.

Suurimpana ongelmana näen itse (DI:nä ja arkkareiden meininkejä seuranneena) sen, että koulutukset ovat hyvin erityyppisiä ja vaativat tekijältään erilaisia asioita, vaikka samassa teknillisessä yliopistossa opetetaankin. Arkkareilta vaaditaan todella paljon visuaalisuutta, näkemyksiä, ideoita - vähän sellaista insinöörin näkökulmasta "haihattelu" :D enkä sano tätä pahalla! Insinööripuoli sitten taas on enemmän "kovia matemaattisia tieteitä", meillä ainakin arkkariksi oli selkeästi vaikeampi päästä, mutta sitten taas esimerkiksi perusmatikan kurssit olivat omien tuttujeni kohdalla ainakin teekkareille selkeästi helpompia (=läpäistiin siis suuremmalla prosentilla, kurssisisältö kun oli sama) kuin arkkareille. Toisaalta taas perusinsinöörillä ei yleensä ole samanlaista visuaalisuutta ja luovuutta kuin arkkarilla.

Raksa-alalla toimineena näkisin tuon yhdistelmän todella hyvänä ja sellaisiakin tyyppejä varmasti on joilla kapasiteetti riittäisi molempiin, mutta lienevät ehkä harvemmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan näitä aallon ja lutin di/ktm yhdistelmiä, niin miksi ei noitakin voisi teoriassa olla, mutta tosiaan yhtään ei ole vielä tullut vastaan. Mutta oishan se hienoa kun arkkitehdille ei tarvitsisi konsultoida miksi joku asia ei vaan toimi ja arkkitehdit osaisivat tehdä itse omat hommansa eikä sysää niitä suunnittelijoille, kun taidot ei riitä.

Olen töissä LVIS-suunnittelussa ja just näin. Kyllä tohon 2-metriselle iv-koneelle pitää riittää tää pieni tila, kun muuten tulee niin rumaa. Eikä me viitsitä lähteä vanhoja rakennuksia kartoittamaan, kun siinä on niin paljon työtä. Käy sitten itse ja korjaa virheet, mitä nyt puoli metriä sinne tai tänne merkkaa.

Et oo nähtävästi ymmärtänyt että se iv-koneiden mitoitus on sun työ.

Arkkitehti on ikäänkuin se projektipäällikkö joka sovittaa yhteen teidän kaikkien muiden töistä ymmärtämättömien "ei käy"t. Rakennesuunnittelu, museovirasto, sähkö, putki, tilaaja yms. Esim. Museovirasto voi yksinkertaisesti ilmottaa arkkitehdille sun liian suuresta iv-kopperosta ettei käy. Arkkitehti ilmoittaa sulle että älä ylimitoita, hanki pienempi järjestelmä.

Ps. Arkkitehti on vastuussa tilaajalle jolla on budjetti. Se kartoitus tuskin mahtuu siihen jos sitä ei tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Suurimpana ongelmana näen itse (DI:nä ja arkkareiden meininkejä seuranneena) sen, että koulutukset ovat hyvin erityyppisiä ja vaativat tekijältään erilaisia asioita, vaikka samassa teknillisessä yliopistossa opetetaankin. Arkkareilta vaaditaan todella paljon visuaalisuutta, näkemyksiä, ideoita - vähän sellaista insinöörin näkökulmasta "haihattelu" :D enkä sano tätä pahalla! Insinööripuoli sitten taas on enemmän "kovia matemaattisia tieteitä", meillä ainakin arkkariksi oli selkeästi vaikeampi päästä, mutta sitten taas esimerkiksi perusmatikan kurssit olivat omien tuttujeni kohdalla ainakin teekkareille selkeästi helpompia (=läpäistiin siis suuremmalla prosentilla, kurssisisältö kun oli sama) kuin arkkareille. Toisaalta taas perusinsinöörillä ei yleensä ole samanlaista visuaalisuutta ja luovuutta kuin arkkarilla.

Raksa-alalla toimineena näkisin tuon yhdistelmän todella hyvänä ja sellaisiakin tyyppejä varmasti on joilla kapasiteetti riittäisi molempiin, mutta lienevät ehkä harvemmassa.

Perus arkkitehti osaa kyllä matematiikan ja fysiikan keskivertoihmistä paremmin koska ne kurssit on koulutuksessa pakko läpäistä. Myös pääsykokeessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurimpana ongelmana näen itse (DI:nä ja arkkareiden meininkejä seuranneena) sen, että koulutukset ovat hyvin erityyppisiä ja vaativat tekijältään erilaisia asioita, vaikka samassa teknillisessä yliopistossa opetetaankin. Arkkareilta vaaditaan todella paljon visuaalisuutta, näkemyksiä, ideoita - vähän sellaista insinöörin näkökulmasta "haihattelu" :D enkä sano tätä pahalla! Insinööripuoli sitten taas on enemmän "kovia matemaattisia tieteitä", meillä ainakin arkkariksi oli selkeästi vaikeampi päästä, mutta sitten taas esimerkiksi perusmatikan kurssit olivat omien tuttujeni kohdalla ainakin teekkareille selkeästi helpompia (=läpäistiin siis suuremmalla prosentilla, kurssisisältö kun oli sama) kuin arkkareille. Toisaalta taas perusinsinöörillä ei yleensä ole samanlaista visuaalisuutta ja luovuutta kuin arkkarilla.

Raksa-alalla toimineena näkisin tuon yhdistelmän todella hyvänä ja sellaisiakin tyyppejä varmasti on joilla kapasiteetti riittäisi molempiin, mutta lienevät ehkä harvemmassa.

Perus arkkitehti osaa kyllä matematiikan ja fysiikan keskivertoihmistä paremmin koska ne kurssit on koulutuksessa pakko läpäistä. Myös pääsykokeessa.

Arkkitehtien koulutus ei sisällä fysiikan opintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan näitä aallon ja lutin di/ktm yhdistelmiä, niin miksi ei noitakin voisi teoriassa olla, mutta tosiaan yhtään ei ole vielä tullut vastaan. Mutta oishan se hienoa kun arkkitehdille ei tarvitsisi konsultoida miksi joku asia ei vaan toimi ja arkkitehdit osaisivat tehdä itse omat hommansa eikä sysää niitä suunnittelijoille, kun taidot ei riitä.

Olen töissä LVIS-suunnittelussa ja just näin. Kyllä tohon 2-metriselle iv-koneelle pitää riittää tää pieni tila, kun muuten tulee niin rumaa. Eikä me viitsitä lähteä vanhoja rakennuksia kartoittamaan, kun siinä on niin paljon työtä. Käy sitten itse ja korjaa virheet, mitä nyt puoli metriä sinne tai tänne merkkaa.

Et oo nähtävästi ymmärtänyt että se iv-koneiden mitoitus on sun työ.

Arkkitehti on ikäänkuin se projektipäällikkö joka sovittaa yhteen teidän kaikkien muiden töistä ymmärtämättömien "ei käy"t. Rakennesuunnittelu, museovirasto, sähkö, putki, tilaaja yms. Esim. Museovirasto voi yksinkertaisesti ilmottaa arkkitehdille sun liian suuresta iv-kopperosta ettei käy. Arkkitehti ilmoittaa sulle että älä ylimitoita, hanki pienempi järjestelmä.

Jos iv-kone ei voi tulla erilliseen kopperoon, sitten on hankittava sisältä tilaa. Ei tilaan, missä on ihmisiä paljon, voi mitään leluja suunnittella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan näitä aallon ja lutin di/ktm yhdistelmiä, niin miksi ei noitakin voisi teoriassa olla, mutta tosiaan yhtään ei ole vielä tullut vastaan. Mutta oishan se hienoa kun arkkitehdille ei tarvitsisi konsultoida miksi joku asia ei vaan toimi ja arkkitehdit osaisivat tehdä itse omat hommansa eikä sysää niitä suunnittelijoille, kun taidot ei riitä.

Olen töissä LVIS-suunnittelussa ja just näin. Kyllä tohon 2-metriselle iv-koneelle pitää riittää tää pieni tila, kun muuten tulee niin rumaa. Eikä me viitsitä lähteä vanhoja rakennuksia kartoittamaan, kun siinä on niin paljon työtä. Käy sitten itse ja korjaa virheet, mitä nyt puoli metriä sinne tai tänne merkkaa.

Et oo nähtävästi ymmärtänyt että se iv-koneiden mitoitus on sun työ.

Arkkitehti on ikäänkuin se projektipäällikkö joka sovittaa yhteen teidän kaikkien muiden töistä ymmärtämättömien "ei käy"t. Rakennesuunnittelu, museovirasto, sähkö, putki, tilaaja yms. Esim. Museovirasto voi yksinkertaisesti ilmottaa arkkitehdille sun liian suuresta iv-kopperosta ettei käy. Arkkitehti ilmoittaa sulle että älä ylimitoita, hanki pienempi järjestelmä.

Jos iv-kone ei voi tulla erilliseen kopperoon, sitten on hankittava sisältä tilaa. Ei tilaan, missä on ihmisiä paljon, voi mitään leluja suunnittella.

Niin ja vielä lisäys, miten selität sen, että tila onki todellisuudessa muutaman neliön pienempi, mitä arkkitehti on kuvaan piirtänyt? Siinä sitten suunnitelmat uusiksi. Paras on ollut se, missä hissi on ollut eri kerroksissa ihan eri paikassa. Naurettiin, että siinä on hissikuilu kuin pisan torni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan näitä aallon ja lutin di/ktm yhdistelmiä, niin miksi ei noitakin voisi teoriassa olla, mutta tosiaan yhtään ei ole vielä tullut vastaan. Mutta oishan se hienoa kun arkkitehdille ei tarvitsisi konsultoida miksi joku asia ei vaan toimi ja arkkitehdit osaisivat tehdä itse omat hommansa eikä sysää niitä suunnittelijoille, kun taidot ei riitä.

Olen töissä LVIS-suunnittelussa ja just näin. Kyllä tohon 2-metriselle iv-koneelle pitää riittää tää pieni tila, kun muuten tulee niin rumaa. Eikä me viitsitä lähteä vanhoja rakennuksia kartoittamaan, kun siinä on niin paljon työtä. Käy sitten itse ja korjaa virheet, mitä nyt puoli metriä sinne tai tänne merkkaa.

Et oo nähtävästi ymmärtänyt että se iv-koneiden mitoitus on sun työ.

Arkkitehti on ikäänkuin se projektipäällikkö joka sovittaa yhteen teidän kaikkien muiden töistä ymmärtämättömien "ei käy"t. Rakennesuunnittelu, museovirasto, sähkö, putki, tilaaja yms. Esim. Museovirasto voi yksinkertaisesti ilmottaa arkkitehdille sun liian suuresta iv-kopperosta ettei käy. Arkkitehti ilmoittaa sulle että älä ylimitoita, hanki pienempi järjestelmä.

Pitääkö sen suunnitella uusi kone kun tila on liian pieni ja markkinoilla ei ole pienempää masiinaa :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurimpana ongelmana näen itse (DI:nä ja arkkareiden meininkejä seuranneena) sen, että koulutukset ovat hyvin erityyppisiä ja vaativat tekijältään erilaisia asioita, vaikka samassa teknillisessä yliopistossa opetetaankin. Arkkareilta vaaditaan todella paljon visuaalisuutta, näkemyksiä, ideoita - vähän sellaista insinöörin näkökulmasta "haihattelu" :D enkä sano tätä pahalla! Insinööripuoli sitten taas on enemmän "kovia matemaattisia tieteitä", meillä ainakin arkkariksi oli selkeästi vaikeampi päästä, mutta sitten taas esimerkiksi perusmatikan kurssit olivat omien tuttujeni kohdalla ainakin teekkareille selkeästi helpompia (=läpäistiin siis suuremmalla prosentilla, kurssisisältö kun oli sama) kuin arkkareille. Toisaalta taas perusinsinöörillä ei yleensä ole samanlaista visuaalisuutta ja luovuutta kuin arkkarilla.

Raksa-alalla toimineena näkisin tuon yhdistelmän todella hyvänä ja sellaisiakin tyyppejä varmasti on joilla kapasiteetti riittäisi molempiin, mutta lienevät ehkä harvemmassa.

Perus arkkitehti osaa kyllä matematiikan ja fysiikan keskivertoihmistä paremmin koska ne kurssit on koulutuksessa pakko läpäistä. Myös pääsykokeessa.

statiikka/mekaniikka olis kyllä hyötyä sekä perus kurssit materialien mitoittamisesta mitkä muuten kuuluu rakennusarkkitehdin opetussuunnitelmaan.

Ei mun it-päällikkö insinöörimiehenikään kaikkea osaa, mitä se projektipäällikkönä sovittaa yhteen. Sen pitää osata kerätä niistä kultakin tarpeellinen tieto, ja koota niistä projekti.

Arkkitehti on pääsuunnittelija, joten se yhdistää hankkeeseen sen kaiken. Usein insinööreji ei suunnitellessaan ole miettinyt, miten heidän suunnitelma sopii yhteen toisen erikoissuunnittelijan suunnitelman kanssa, tai miltä se kaikki yhdessä lopulta näyttää tilassa.

Arkkitehteja on myös kaupunkisuunnittelijoina. Ei tarvitse tietää tien rakennepaksuuksia suunnitellakseen yhdyskuntarakennetta. . Katusuunnittelija on sitä varten, verkostosuunnittelija vettä ja viemäriä varten.

Hankkeet ovat niin kompleksisia, että ei nykyään voi yksi ihminen olla sen kaikkien osien ekspertti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurimpana ongelmana näen itse (DI:nä ja arkkareiden meininkejä seuranneena) sen, että koulutukset ovat hyvin erityyppisiä ja vaativat tekijältään erilaisia asioita, vaikka samassa teknillisessä yliopistossa opetetaankin. Arkkareilta vaaditaan todella paljon visuaalisuutta, näkemyksiä, ideoita - vähän sellaista insinöörin näkökulmasta "haihattelu" :D enkä sano tätä pahalla! Insinööripuoli sitten taas on enemmän "kovia matemaattisia tieteitä", meillä ainakin arkkariksi oli selkeästi vaikeampi päästä, mutta sitten taas esimerkiksi perusmatikan kurssit olivat omien tuttujeni kohdalla ainakin teekkareille selkeästi helpompia (=läpäistiin siis suuremmalla prosentilla, kurssisisältö kun oli sama) kuin arkkareille. Toisaalta taas perusinsinöörillä ei yleensä ole samanlaista visuaalisuutta ja luovuutta kuin arkkarilla.

Raksa-alalla toimineena näkisin tuon yhdistelmän todella hyvänä ja sellaisiakin tyyppejä varmasti on joilla kapasiteetti riittäisi molempiin, mutta lienevät ehkä harvemmassa.

Perus arkkitehti osaa kyllä matematiikan ja fysiikan keskivertoihmistä paremmin koska ne kurssit on koulutuksessa pakko läpäistä. Myös pääsykokeessa.

Arkkitehtien koulutus ei sisällä fysiikan opintoja.

Kyllä sisältää.

Vierailija kirjoitti:

Ei mun it-päällikkö insinöörimiehenikään kaikkea osaa, mitä se projektipäällikkönä sovittaa yhteen. Sen pitää osata kerätä niistä kultakin tarpeellinen tieto, ja koota niistä projekti.

Arkkitehti on pääsuunnittelija, joten se yhdistää hankkeeseen sen kaiken. Usein insinööreji ei suunnitellessaan ole miettinyt, miten heidän suunnitelma sopii yhteen toisen erikoissuunnittelijan suunnitelman kanssa, tai miltä se kaikki yhdessä lopulta näyttää tilassa.

Arkkitehteja on myös kaupunkisuunnittelijoina. Ei tarvitse tietää tien rakennepaksuuksia suunnitellakseen yhdyskuntarakennetta. . Katusuunnittelija on sitä varten, verkostosuunnittelija vettä ja viemäriä varten.

Hankkeet ovat niin kompleksisia, että ei nykyään voi yksi ihminen olla sen kaikkien osien ekspertti.

Ei aina vaan voi ensimmäisen miettiä, millä joku näyttää tilassa. Arkkitehdin on tehtävä suunnitelmat sen mukaan, että saadaan mahtumaan esim määräysten mukainen ilmavaihto. On tullut vastaan sellaisiakin piirustuksia, että suunnitelkaa tänne LVI. Niin, kai sitä joku pieni lämpöpatteri saadaan mahtumaan, kokonaan unohtunut, että pitäisi saada lämmönjakokonekin johonkin sopimaan ja esim. ravintolassa jo laki säätelee sen, millainen ilmvaihto pitää olla. Ei voi venyä mahdottomuuksiin arkkitehdin mieltymyksien mukaan, varsinkin kun ketään muuta kuin rakennuttajaa ei ole edes kuunneltu ennen kuin ark-suunnitelmat tulevat. Sitten pitäisi saada tilaa sähkökaapeleille, vesiputkille, lämpöputkille ja jos vaatii näille tilaa, niin voi saada vastukseksi, että kun se näyttää niin rumalta. Kele, laittakaa sitten puulämmitteinen takka, oviraot ja reikä kattoon, niin ei tartte tilaa.