Onko arvosana 3 hyvä Aalto-yliopistossa?

Onneksi en mennyt yliopistoon jos on noin vaikeaa, AMKissa saa nelosia ja vitosia tekemättä juurikaan yhtään töitä :) Jää paljon aikaa muuhun ja on kiva näyttää numeroita sitten joskus jos joku työhaastattelija niitä kysyy, kukaan tosin ei ole vielä kysynyt.

Se on ihan riittävä. Rekrytoinnissa ei ainakaan haittaa mitään jos on kolmosen todistus. Jos todistuksessa on pelkkiä ykkösiä niin se vähän ihmetyttää, mutta kolmonen on ok. Keskitasoa.

Eihän kukaan edes katso työpaikalla yksittäisten kurssien arvosanoja. Tutkinto ja alan työkokemus on tärkeimmät. Erityisesti se työkokemus. Kesätyöt, harjoittelut ym.

Ei  niitä AMK:n arvosanoja tule tutkintotodistukseen, vain opinnäytetyön arvosana on näkyvissä, joten niillä vitosilla voi pyyhkiä hanurinsa.

Valmistuin Aallosta 3,6 keskiarvolla enkä saanut töitä. Tuskin tuollakaan todistuksella tulet saamaan

Vierailija kirjoitti:

Ei  niitä AMK:n arvosanoja tule tutkintotodistukseen, vain opinnäytetyön arvosana on näkyvissä, joten niillä vitosilla voi pyyhkiä hanurinsa.

Kuka kieltää viemästä opintorekisteriotetta todistuksen lisäksi missä näkyy kaikki kurssien arvosanat ja hakemuksessa pystyy myös mainitsemaan miten hyvin on mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Valmistuin Aallosta 3,6 keskiarvolla enkä saanut töitä. Tuskin tuollakaan todistuksella tulet saamaan

Mikä pääaine?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmistuin Aallosta 3,6 keskiarvolla enkä saanut töitä. Tuskin tuollakaan todistuksella tulet saamaan

Mikä pääaine?

Mikro- ja nanotekniikka

Vierailija kirjoitti:

Ei  niitä AMK:n arvosanoja tule tutkintotodistukseen, vain opinnäytetyön arvosana on näkyvissä, joten niillä vitosilla voi pyyhkiä hanurinsa.

Mulla ei kyllä näy opinnäytetyön arvosanaa missään, mutta numerot näkyy. Koko todistuksessa yksi 3, loput 4-5, lukematta läpi. Eli pyyhi sä hanurias omalla todistuksella. Tällä hetkellä myös hyväpalkkaisessa työssä, valmistumisesta alle vuosi. 

Onko Aallossa jotenkin poikkeuksellinen arvostelu verrattuna muihin yliopistoihin? Perustutkintotasolla on kurssien sisältö kuitenkin melkolailla samaa huttua riippumatta yliopistosta.

Minusta taas yliopistossa (tosin humanistisella puolella) saa vitosia jo ihan vahingossakin, yhtään alle nelosen arviointia ei ole vielä tullut, mutta AMK:ssa teknisellä alalla taas joutui tekemään ihan verenmaku suussa töitä niiden vitosten eteen kun asiat piti oikeasti osatakin. Yhtä hyvä menestys on ollut kummassakin, mutta minulle yliopisto on ollut aivan naurettavan helppo tuohon verrattuna. Teknisellä alalla olisin kyllä varmaan ollut huomattavasti enemmän pulassa, mutta tämä on niin ihmiskohtaista.

Vierailija kirjoitti:

Minusta taas yliopistossa (tosin humanistisella puolella) saa vitosia jo ihan vahingossakin, yhtään alle nelosen arviointia ei ole vielä tullut, mutta AMK:ssa teknisellä alalla taas joutui tekemään ihan verenmaku suussa töitä niiden vitosten eteen kun asiat piti oikeasti osatakin. Yhtä hyvä menestys on ollut kummassakin, mutta minulle yliopisto on ollut aivan naurettavan helppo tuohon verrattuna. Teknisellä alalla olisin kyllä varmaan ollut huomattavasti enemmän pulassa, mutta tämä on niin ihmiskohtaista.

Veikkaan että riippuu hyvin paljon alastakin. Itse kyllä sain 3-5 arvosanoja AMK:sta mutta kyllä mä niiden eteen tein töitä. Medianomiksi valmistuin, mutta kyllä meillä oli esim. animoinnin lisäksi teoriapainotteisiakin kursseja, joissa piti lukea 1-2 kirjaa (usein englanniksi).

Vierailija kirjoitti:

Onko Aallossa jotenkin poikkeuksellinen arvostelu verrattuna muihin yliopistoihin? Perustutkintotasolla on kurssien sisältö kuitenkin melkolailla samaa huttua riippumatta yliopistosta.

Työkaveri kertoi, että hän opiskeli vuoden fysiikkaa eräässä toisessa suomalaisessa yliopistossa ja suoritti kaikkinensimmäisen vuoden kurssit viitosella. Sitten hän päätti kuitenkin vaihtaa TKK:lle (nykyisin Aalto) teknilliseen fysiikkaan. Hän aloitti opinnot alusta. Hänestä tuntui aluksi, että hän ei ymmärtänyt TKK: n ensimmäisen vuoden fysiikan kursseilla mitään, vaikka hän oli jo suorittanut periaatteessa vastaavat kurssit toisessa yliopistossa ja saanut siellä niistä parhaan mahdollisen arvosanan. Vaatimustaso oli niin eri planeetalta.

Ap:lle toteaisin, että kolmonen on OK. Se ei riitä paikkoihin, joihin haetaan ihan huippuja (esim. monet konsulttifirmat ja tutkimusprojektit), mutta useimpiin firmoihin hakiessa se on ihan riittävä.

Kolmonen on ihan keskivertoarvosana, Aallossa ja muualla. Miksi Aalto-yliopisto olisi tässä jotenkin erityinen?

Rekrytoijat eivät katso numeroitasi, menestyksesi työelämässä riippuu ihan muista asioista, kuten verkostoista, persoonallisuudesta, työkokemuksesta, motivaatiosta ja siitä, että just sulla on jotain erityistä tarjottavaa sille lafkalle, johon haet. Ja sitten tietysti ihan sattumasta ja onnesta.

Tutkimusura on sitten asia erikseen, jatko-opintoihin haettaessa pitää monesti keskiarvon ja gradun arvosanan olla vähintään joku tietty, riippuu alasta ja oppilaitoksesta.

Itse valmistuin todistus täynnä lähinnä kakkosia ja kolmosia, ykkösiäkin oli mukava rivi, valopilkkuina erottui joitakin vitosia ja nelosia. Ja valmistumiseenkin meni 8 vuotta, kun oli opiskelijaelämääkin elettävänä.

Valmistuin 32-vuotiaana ja alani on vaikeasti työllistävä, mutta sain töitä aika heti. Saattoi johtua siitä, että rekrytoija oli tuttu opiskeluaikojen kissanristiäisistä ja olimme hyvää pataa. Saattoi johtua vain hyvästä tuurista. Samaa paikkaa oli hakemassa vitosen papereilla, neljässä vuodessa valmistuneita ja nuorempia tyyppejä.

Mut siis summa summarum, siihen työllistymiseen vaikuttaa niin monet asiat ja ne arvosanat eivät ole se tärkein juttu pääsääntöisesti.

Opiskeleeko ap nyt kauppatieteitä, tekniikkaa vai mitä? Jos on insinööripuolella, niin kolmonen on ihan hyvä numero. Jos taas on kauppatieteilijä, niin ryhdistäydy nyt hyvä ihminen!

Työllistymiseen nuo numerot ei kyllä vaikuta.

Työllistymiseen vaikuttavat monet asiat, mutta kyllä hyvistä arvosanoista on myös paljon hyötyä. Olen valmistunut yli nelosen keskiarvolla Aallosta, ja on se vain hauska huomata, kuinka työhaastattelussa haastattelijan asenne muuttuu täysin siinä vaiheessa, kun paperit kaivetaan esiin.

Toki hyvien numeroiden puuttumista voi sitten korvata monella muulla asualla, kuten verkostoilla ja sopivalla työkokemuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Aallossa jotenkin poikkeuksellinen arvostelu verrattuna muihin yliopistoihin? Perustutkintotasolla on kurssien sisältö kuitenkin melkolailla samaa huttua riippumatta yliopistosta.

Työkaveri kertoi, että hän opiskeli vuoden fysiikkaa eräässä toisessa suomalaisessa yliopistossa ja suoritti kaikkinensimmäisen vuoden kurssit viitosella. Sitten hän päätti kuitenkin vaihtaa TKK:lle (nykyisin Aalto) teknilliseen fysiikkaan. Hän aloitti opinnot alusta. Hänestä tuntui aluksi, että hän ei ymmärtänyt TKK: n ensimmäisen vuoden fysiikan kursseilla mitään, vaikka hän oli jo suorittanut periaatteessa vastaavat kurssit toisessa yliopistossa ja saanut siellä niistä parhaan mahdollisen arvosanan. Vaatimustaso oli niin eri planeetalta.

Ap:lle toteaisin, että kolmonen on OK. Se ei riitä paikkoihin, joihin haetaan ihan huippuja (esim. monet konsulttifirmat ja tutkimusprojektit), mutta useimpiin firmoihin hakiessa se on ihan riittävä.

Kyllä omat tuttuni ovat vaihtaneet ihan sujuvasti oppilaitosta. Tosin on luennoitsijoissakin suuria eroja ihan samankin oppilaitoksen sisällä. Joiden opetuksesta ei saa mitään tolkkua.

Ei niitä arvosanoja kukaan kysele missään työhaastattelussa :D ja yliopistotutkinto aina korkeampi vaikka olis millaisia arvosanoja vetänyt AMKssa. Olisit mennyt yliopistoon jos oot niin hyvä :D tämä siis sinulle joka hehkutit että Amkissa saa helposti hyviä numeroita, joita kiva näyttää haastattelussa .

Yliopistossa opiskeleva kyselee arvosanojaan täällä. Jompikumpi on väärä paikka.

menkööö töihi