Kerro kokemuksia ja tarinoita nukutuksesta (ja leikkauksista yleisesti)!

Yksi kerta nukutettu ( sappileikkaus ), kovasti pelotti mutta kaikki meni hyvin. Muistan kun anestesialääkäri käski laskea kymmeneen ja pääsin ehkä kahteen kun tajusin että nyt nukahdan. Heräämössä juttelin joulupipareiden paistosta sekavia ja muistan kun hoitaja kävi taputtelemassa pari kertaa että nyt pitäisi tosiaan herätä. Siitä putkesta oli kurkku tosi karhea ja kipeän oloinen leikkauksen jälkeen mutta muuten ei pahoinvointia tms.

Sairaalaan piti saapua jonkin verran ennen leikkausaikaa. Vaatteet vaihdettiin, sain myös yhden rauhoittavan esilääkkeeksi, vaikka en nyt mitenkään erityisen jännittynyt ollut. Leikkaussalissa laitettiin tippa käteen. Käskettiin laskea 3 alaspäin. Sain ajateltua numeroa 3 ja samantien nukahdin. Heräsin toisessa huoneessa ja eri sängyssä, kun hoitaja kävi herättelemässä. Nukutuksesta päässä tuntui vähän oudolta, mutta en voinut pahoin kuitenkaan. Olin sairaalassa muutaman päivän. Napapiikki (hepariini) sattui ja leikkausalue oli kipeä. Olen ollut myös 2 muussa leikkauksessa, mutta ne on tehty humautuksessa / puudutuksessa.

Tuli aikanaan vähän isompi vekki käteen ja sitä piti korjailla. Halusivat ottaa myös nahkaa muualta ja siirtää paikaksi. En halunnut nukutusta vaikka sitä ehdotettiin, joten paikallispuudutuksen lisäksi sain fentanyyliä. Anestesialääkäri väänsi tippaa ja totesi: "No niin. Aloitan kipulääkityksen. Sano kun huomaat vaikutuksen."

Kehräten silmät viiruina hyrisin lääkärille vastauksen: "Aika hyvä, aika hyvä... mutta mua pelottaa vielä. Ei sulla olis mitään rauhottavaa?"

Leikkaava lääkäri putosi sen verran pahasti, että joutui hetken kokoamaan itseään.

Nukutettu ei ole mutta pari kertaa päiväkirurgisella leikattu kättä. Ihan hauskoja kokemuksia; puristettiin joustositeellä veret pois kädestä, puristusside olkavarteen ja sitten laitettiin laskimoon hurja määrä puudutusainetta. Hoitaja valeli kättä puhdistusaineella kun alkoi kadota tunto ja liike sormista.

Laitettiin näkösuoja ja kirurgi tuli paikalle leikkelemään, mitään ei koko hommasta nähnyt eikä tuntenut. Leikkauksen loppuvaiheessa alkoi olemaan melko tuskaista kun koko kättä särki järkyttävästi se verityhjiö, alkoi jo tuntua että koko käsivarsi tekee kuolemaa. Sitten anestesialääkäriltä lupa puristussiteen irrottamiseksi ja iloisesti humahti päähän ne puudutteet. Lopuksi heräämöön odottelemaan se puoli(?) tuntia ettei tule reaktiota puudutusaineista, vaatteiden vaihto ja kotia kohti saattajan kanssa.