Aikuisen joululahjatoivelista

Ollessani nuorena tyttönä kehitysvammalaitoksessa töissä, yksi asukas pyysi syntymäpäivälahjansa rahana. Kierteli kertomassa toivettaan. Vanhemmat hoitajat yrittivät sanoa että tuollainen on epäkohteliasta.

- Siinä näkemykseni myös sukulaisestasi.

Onhan tuo outoa.

Kuulostaa eräältä kojta 50-v sukulaiseltani, joka loukkaantui kun isoisäni, silloin lähes 80-v ei ollut hankkinut MITÄÄN joululahjaa lapsenlapsilleen. Kun hän oli tottunut, että isovanhemmat muistavat... Ostaa esim kummiensa, tätiensä yms puolesta itselleen lahjat. Sanomattakin selvää ettei mitään edukasta. Kyseessä hyvätuloinen sinkku.

Käsittämätöntä, lapsellista, itsekästä ja erittäin sopimatonta. Tulee mieleen, että hän  on varmaan ollut lapsi, joka on aina saanut kaiken haluamansa, eikä ymmärrä miksei niin olisi vieläkin.

Kehtaisin korkeintaan sanoa yhden edullisen toiveen kysyttäessä, jos tulisi mieleen jotain mitä tarvitsen. Yleensä ei edes tule. En toivo mitään, mutta ilahdun jos silti saan jotain.

Mun yksi ystävä joka on rikkaasta perheestä, lyttää aina joulun jälkeen osan saamistaan lahjoista, tyyliin, että miten anoppi kehtasi tuoda pussilakanasetin joka ei ole marimekkoa, heitän kyllä roskiin tms. Ei tee mieli ostaa hänelle enää lahjoja, koska arvaan, että ne minunkin lahjat olisivat hänen mielestään ihan kauheata roskaa. Enkä todellakaan aio käyttää jotain satasta kaverin lahjaan ihan vaan siksi, että hän on tottunut saamaan vain kalleinta ja parasta.

 

Kuinka paljon pahaa mieltä joululahjat, tai niiden puute suomalaisissa aiheuttaa!!!  Uskomatonta!!!

Mä lähetän kyllä aina äidille lahjalistan ja hän jopa pyytää sitä työtään helpottaakseen. Musta noi on ihan kohtuullisia lahjatoiveita.

Ei kai tuon ikäisille lahjoja osta enää kuin lähimmät? Ja omasta vapaasta tahdosta, jos haluavat. Ei lahjalistaa enää tuon ikäisenä!

Alakouluikäiset kirjoittavat toivelistan joulupukille, eivät enää sitä vanhemmat!

Anoppi, jolle ei kelpaa mikään, kierrättää saamansa lahjat heti eteenpäin. No, anopilla on jo kaikkea. Silti joka joulu odottaa saavansa jotain. Anopin tytär meni sittemmin naimisiin. Häälahjalista oli vaatimuslista: tarkoin määritellyt jutut, ei saanut lahjoittaa mitään, mikä ei ollut listalla! Yksityiskohtaisesti laadittu ostoslista oli kyseessä.

Joo - lahjoittamisen idea on hukassa. Pahasti. Tee kuin Englannin hovissa: pientä, vitsikästä, käytännöllistä! Ihmisillä on jo kaikkea. Poislukien me köyhät tietenkin - silloin ole herkällä korvalla ja katseella liikkeellä. Jouluna voi kerrankin lahjoittaa todellista apua!

Meillä tekee koko perhe toivelistat. Myös äiti. Mä rakastan ostaa ja suunnitella joululahjoja. Vuoden parasta aikaa! Meijän perheessä on tapana ostaa isoja lahjoja ja satsata jouluun. Myös aikuisille ostetaan :)

Vierailija kirjoitti:

Käsittämätöntä, lapsellista, itsekästä ja erittäin sopimatonta. Tulee mieleen, että hän  on varmaan ollut lapsi, joka on aina saanut kaiken haluamansa, eikä ymmärrä miksei niin olisi vieläkin.

Kehtaisin korkeintaan sanoa yhden edullisen toiveen kysyttäessä, jos tulisi mieleen jotain mitä tarvitsen. Yleensä ei edes tule. En toivo mitään, mutta ilahdun jos silti saan jotain.

Mun yksi ystävä joka on rikkaasta perheestä, lyttää aina joulun jälkeen osan saamistaan lahjoista, tyyliin, että miten anoppi kehtasi tuoda pussilakanasetin joka ei ole marimekkoa, heitän kyllä roskiin tms. Ei tee mieli ostaa hänelle enää lahjoja, koska arvaan, että ne minunkin lahjat olisivat hänen mielestään ihan kauheata roskaa. Enkä todellakaan aio käyttää jotain satasta kaverin lahjaan ihan vaan siksi, että hän on tottunut saamaan vain kalleinta ja parasta.

 

Tää on ihan hirveää, mullakin on pari tuttavaa, jotka aina valittavat saamistaan "huonoista lahjoista". Mun on vaikea uskoa että kukaan tahallaan yrittää antaa toiselle mahdollisimman huonoa lahjaa, joten tulee aina paha mieli näitä kuunnellessa.

Muutenkin kyllä ihmetyttää aikuiset, joille lahjat on joku erityinen juttu. Kyllä itsekin ilahdun jos saan jotain tosi kivaa, mutta en odota saavani mitään enkä todellakaan pety jos en saa.

Ei tuon ikäinen ihminen enää saa lahjoja kuin mahdollisesti vanhemmiltaan sisaruksilta ja puolisolta. Kirja on ihan hyvä pyyntö. Varsinkin jos pystyy melko tarkkaan rajaamaan et mitä lukee. Mut tän voi kertoo JOS joku kysyy.

Eli. En ostais mitään. Vaan ilmottaisin et nykyään ostan lahjat vain lähimmille sukulaisille. Ja noille eläkeläisille sanoisin samaa. Et ei tartte ostaa jos ei ole varaa eikä halua.

jaa-a. Ostaako hän hyvätuloisena sinkkuna kuitenkin näille listan saajille/heidän lapsilleen paljon ja kalliita lahjoja? Ymmärrän senkin, että lapsetonta ärsyttää olla lahja-automaatti, jota ei itseä muisteta ollenkaan ja jonka toiveilla ei ole toisille merkitystä. 

Itse en listaa kelleen lähettäisi, mutta kyllä meidän suvussa on tapana muistaa myös aikuisia. Jokainen kuitenkin kukkaronsa mukaan, eikä köyhältä eläkeläiseltä pyydetä 100€ keikkalippuja. Sinänsä minusta on silti huomaavaista ja lämmintä, että myös aikuiset saavat lahjoja aattona, se antaa lapsillekin viestin, että jokainen meistä on yhtälailla tärkeä, myös jokainen aikuinen ja lapseton sukulainen.

Lista on mauton, mutta edelleen mietin, että annatteko te muut myös hänelle kalliita lastenne toivelistoja? Onko hänen lista vastaveto?

Terveisiä ulkomailta! Tässä maassa juuri tuollaiset lahjalistat ovat tapana, kaikki niitä kirjoittavat ja kysyvät. Itseäkin se hiukan harmittaa, mutta toisaalta saavat, mitä haluavat. Yllätysmomentti puttuu kokonaan.

Hän lähettää lahjalistan siis lähimmilleen eli vanhemmilleen ja sisaruksilleen. Jos lähettää muille, niin siitä en tiedä.

Kukaan muu ei esitä lahjatoivomuksia, mutta hän kysyy joskus, mitä lapset toivovat. Hän antaa itse kyllä mietittyjä ja arvokkaita lahjoja. Toisaalta se ei tarkoita sitä, että muilla siltikään olisi aina varaa antaa hänelle yhtä kallista lahjaa. Itse laitoin hänen lahjaansa tänä vuonna n. 40 e, kirja ja lahjakortti, ostettu ennen lahjalistan saantia, joten aika lähelle osuin arvaamallakin. Samalla rahalla olisi löytynyt vaihtoehtoja lahjalistaltakin, eli ei sinänsä kohtuutonta mutta epätavallista, kun en tunne muita lahjalistojen laatijaa. Perheessä on tapana antaa lahjoja lapsille sekä niille aikuisille, joilla ei ole omia pieniä lapsia (+ ostan lasten vuoksi myös itselleni ja puolisolle lahjoja, koska itselleni tuli lapsena paha mieli, kun omat vanhempani eivät saaneet yhtään lahjaa). Tämä lahjalistanlaatija saisi siis joka tapauksessa paljon lahjoja, mutta ehkäpä siis haluaa minimoida hutilahjat. 

Mikä muuten on tuo maa, jossa lahjalistat ovat tapana? Kiinnostavaa.

 AP

Työpaikka itselleni ja täysi-ikäiselleni, järkeä ja itsesuojeluvaisto pelaamaan teinillä. 

Vierailija kirjoitti:

Terveisiä ulkomailta! Tässä maassa juuri tuollaiset lahjalistat ovat tapana, kaikki niitä kirjoittavat ja kysyvät. Itseäkin se hiukan harmittaa, mutta toisaalta saavat, mitä haluavat. Yllätysmomentti puttuu kokonaan.

Missä maassa? :)