Lue keskustelun säännöt.
Keksikää syitä miksi lopettaa alkoholin käyttö
18.12.2017 |
Olen juonut jo monta vuotta töiden jälkeen olutta ja siideriä. Asun yksin ja juomiin menee noin 10-15 euroa illassa 4-6 puolen litran tölkkiä. Ruokaa ostan harvoin, syön töissä. Maksa-arvot ovat normaalit.
Tiedän, että pitäisi lopettaa juominen, mutta illat ovat niin painajaismaisia selvinpäin. Joka ilta ei voi lojua kirjastossa tai jossain kerhossakaan. Lopettaisin varmaan jos ois vähänkään motivaatiota tai yksikin järkevä syy...
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän askel parempiin elämäntapoihin lähde ihan omasta itsestään, joten on kovin vaikeaa ulkopuolisena asettaa mitään syytä, miksi sinun pitäisi tehdä jotain itsellesi. Minulle merkkaa parantunut elämänlaatu, en tiedä mikä sinulle merkkaa.
No tuokin kuulostaa ihan hyvältä, jos elämän laatu jotenkin paranisi... ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahan säästäminen, haittavaikutusten välttäminen. En tiedä kuinka kauan olet juonut, mutta itse join vuosia ja vuosia, kunnes mielenterveys alkoi salakavalasti rakoilla. Jossain vaiheessa alkoholista ei enää saanut sitä mukavaa kepeää olotilaa kuin aikaisempina vuosina. Se päinvastoin heikensi minua henkisesti ja fyysisesti. En enää tykännyt itsestäni ollenkaan. Silloin päätin että nyt saa riittää tämä juopottelu. Olen pikkuhiljaa onnistunut saamaan entistä minääni takaisin, ja uskon että jonain päivänä olen koonnut itseäni täydellisesti siksi samaksi joka joskus olin, se oikea minä. Alkoholi on mielestäni sellaista salakavalaa psykoaktiivista myrkkyä jota en voi suositella. Mutta kukin tyylillään.
Minulle syy on se etten voi sietää hiprakkaista oloa. Haluan olla koko ajan skarppina ja pitää 100% kontrollin tekemisiini.
tarvitset luultavasti muutakin kuin juomisen lopettamisen ja se on tietysti joku uusi addiktioa ja mieluiten liikunta.
Lupaan sinulla, että kun olet lopettanut juomisen esim. uutena vuotena ja aloitat samalla liikunnan niin jo kuukaudessa huomaat monia positiivisia muutoksia.
- mieliala kohenee
- jaksat paremmin
- nukut paremmin
- ärtyneisyys vähenee
- laihdut, kunto paranee yms.
- rahat tietysti säästyy ja sitten voitkin lähteä vaikka reisuun kesällä huippukunnossa.
Kun jatkat pari kuukautta olet jo aivan toinen ihminen ja puolessa vuodessa ihmettelet miksi et tehnyt tuota jo aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Rahan säästäminen, haittavaikutusten välttäminen. En tiedä kuinka kauan olet juonut, mutta itse join vuosia ja vuosia, kunnes mielenterveys alkoi salakavalasti rakoilla. Jossain vaiheessa alkoholista ei enää saanut sitä mukavaa kepeää olotilaa kuin aikaisempina vuosina. Se päinvastoin heikensi minua henkisesti ja fyysisesti. En enää tykännyt itsestäni ollenkaan. Silloin päätin että nyt saa riittää tämä juopottelu. Olen pikkuhiljaa onnistunut saamaan entistä minääni takaisin, ja uskon että jonain päivänä olen koonnut itseäni täydellisesti siksi samaksi joka joskus olin, se oikea minä. Alkoholi on mielestäni sellaista salakavalaa psykoaktiivista myrkkyä jota en voi suositella. Mutta kukin tyylillään.
Niin, itse olin heikoilla ja elämäni syvimmässä pohjassa kun aloin juomaan. Mutta tosi on että sieltä ei nousta kokonaan ennen kuin juominen loppuu. Herään kyllä öisin ahdistukseen. Joo, tuossa on hyvä pointti, voisin ehkä ihmisenä vahvistua jos lopettaisin. Kiitokset, ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
tarvitset luultavasti muutakin kuin juomisen lopettamisen ja se on tietysti joku uusi addiktioa ja mieluiten liikunta.
Lupaan sinulla, että kun olet lopettanut juomisen esim. uutena vuotena ja aloitat samalla liikunnan niin jo kuukaudessa huomaat monia positiivisia muutoksia.
- mieliala kohenee
- jaksat paremmin
- nukut paremmin
- ärtyneisyys vähenee
- laihdut, kunto paranee yms.
- rahat tietysti säästyy ja sitten voitkin lähteä vaikka reisuun kesällä huippukunnossa.
Kun jatkat pari kuukautta olet jo aivan toinen ihminen ja puolessa vuodessa ihmettelet miksi et tehnyt tuota jo aiemmin.
Niin, voisi olla kivempi katsoa salin seiniä kuin kotiseiniä, ei huono ollenkaan, ap
Syitä on monia. Jos kerran et koe että pelkästään selväpäisyys ei paranna elämänlaatua millään tavalla, sinun tapauksessasi voisi toimia ihan vain se raaka fakta että pitkällä tähtäimellä alkoholi alkaa vaikuttaa mieleesi paljon, paljon pahemmin kuin tuo (tylsä ja yksinäinen?) elämäntilanteesi. Jos sinulla on tulevaisuuden suhteen vielä toiveikkaita ajatuksia, voin taata että ne häviävät jos jatkat juomista. Viimeistään viiden vuoden päästä tuo 6-8 tölkkiä ei riitä ja alkaa fyysinenkin oireilu. Kuten yllä mainittiin, alkoholi (tuolla tavalla säännöllisesti käytettynä) on myrkky joka tuhoaa mielenterveyden ja ihan vain terveyden. Se on 100% varmaa jos et vaan kylmästi jätä viinaa pois. Nimim. todellakin kokemusta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
tarvitset luultavasti muutakin kuin juomisen lopettamisen ja se on tietysti joku uusi addiktioa ja mieluiten liikunta.
Lupaan sinulla, että kun olet lopettanut juomisen esim. uutena vuotena ja aloitat samalla liikunnan niin jo kuukaudessa huomaat monia positiivisia muutoksia.
- mieliala kohenee - hetkellisesti kyllä, mutta ei välttämättä pysyvästi
- jaksat paremmin - totta
- nukut paremmin - hetkellisesti tämäkin monella
- ärtyneisyys vähenee - ei taaskaan kaikilla
- laihdut, kunto paranee yms. - kunto kohenee, laihtumista ei välttämättä tapahdu, eikä tarvitsekaan
- rahat tietysti säästyy ja sitten voitkin lähteä vaikka reisuun kesällä huippukunnossa.
Kun jatkat pari kuukautta olet jo aivan toinen ihminen ja puolessa vuodessa ihmettelet miksi et tehnyt tuota jo aiemmin.
Älä hyvä ihminen lupaile asioita, jotka sinulle on toiminut, kun emme ole kaikki samanlaisia, niin et voi todella noin väittää.
Ap voisit ottaa alkoholismista enemmän selvää, ja vaikka et vielä kärsi ns terveysvaikutuksista, niin ne ovat edessä, ennemmin tai myöhemmin. Ja toivon, että pääset juomisesta eroon, jos näin haluat.
t. alkoholisti, toipuva sellainen
Vierailija kirjoitti:
Syitä on monia. Jos kerran et koe että pelkästään selväpäisyys ei paranna elämänlaatua millään tavalla, sinun tapauksessasi voisi toimia ihan vain se raaka fakta että pitkällä tähtäimellä alkoholi alkaa vaikuttaa mieleesi paljon, paljon pahemmin kuin tuo (tylsä ja yksinäinen?) elämäntilanteesi. Jos sinulla on tulevaisuuden suhteen vielä toiveikkaita ajatuksia, voin taata että ne häviävät jos jatkat juomista. Viimeistään viiden vuoden päästä tuo 6-8 tölkkiä ei riitä ja alkaa fyysinenkin oireilu. Kuten yllä mainittiin, alkoholi (tuolla tavalla säännöllisesti käytettynä) on myrkky joka tuhoaa mielenterveyden ja ihan vain terveyden. Se on 100% varmaa jos et vaan kylmästi jätä viinaa pois. Nimim. todellakin kokemusta on.
Niin, se varmaan on suurin ongelma, että tulevaisuuden suhteen on jotenkin ihan ontto fiilis. Töissä, kotona, töissä, kotona. Tai ehkä jos lopetan: töissä, salilla, kotona, töissä, salilla kotona. En näe mitään tulevaisuutta. Eikä edes huvita elää niin vanhaksi että on vain se kotona. Siinä ehkä asia joka pitäisi ensimmäisenä selvittää, ja syy miksi motivaatiota ei ole. Siksi koska ei ole elämänhaluakaan. Ja sitä ei varmaan tule ennekuin juominen loppuu. Aika oravanpyörä. Mutta sentään haaveilen lopettamisesta, vaikken pysty näkemään että elämä parantuisi. Olen ainakin viitisen vuotta juonut, yrittänyt koko ajan vähentää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on toiminut se motivaattorina, että krapuloista on ajan mittaan tullut hirveää henkistä kidutusta. En vaan halua enää sitä ahdistusta, masennusta ja itsetuhoisia ajatuksia, joita aivoni tuottavat juomisen jälkitiloissa. Nukun myös paremmin (keskimäärin se toimii useimmilla näin). Jaksan paremmin fyysisesti ja tunnen oloni terveemmäksi.
Kyllä joskus harvoin ystävien kanssa tulee vielä nykyäänkin otettua, mutta on varauduttava ainakin kahden päivän kärsimykseen jälkikäteen, mikä karsii tosiaan niitä kertoja minimiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syitä on monia. Jos kerran et koe että pelkästään selväpäisyys ei paranna elämänlaatua millään tavalla, sinun tapauksessasi voisi toimia ihan vain se raaka fakta että pitkällä tähtäimellä alkoholi alkaa vaikuttaa mieleesi paljon, paljon pahemmin kuin tuo (tylsä ja yksinäinen?) elämäntilanteesi. Jos sinulla on tulevaisuuden suhteen vielä toiveikkaita ajatuksia, voin taata että ne häviävät jos jatkat juomista. Viimeistään viiden vuoden päästä tuo 6-8 tölkkiä ei riitä ja alkaa fyysinenkin oireilu. Kuten yllä mainittiin, alkoholi (tuolla tavalla säännöllisesti käytettynä) on myrkky joka tuhoaa mielenterveyden ja ihan vain terveyden. Se on 100% varmaa jos et vaan kylmästi jätä viinaa pois. Nimim. todellakin kokemusta on.
Niin, se varmaan on suurin ongelma, että tulevaisuuden suhteen on jotenkin ihan ontto fiilis. Töissä, kotona, töissä, kotona. Tai ehkä jos lopetan: töissä, salilla, kotona, töissä, salilla kotona. En näe mitään tulevaisuutta. Eikä edes huvita elää niin vanhaksi että on vain se kotona. Siinä ehkä asia joka pitäisi ensimmäisenä selvittää, ja syy miksi motivaatiota ei ole. Siksi koska ei ole elämänhaluakaan. Ja sitä ei varmaan tule ennekuin juominen loppuu. Aika oravanpyörä. Mutta sentään haaveilen lopettamisesta, vaikken pysty näkemään että elämä parantuisi. Olen ainakin viitisen vuotta juonut, yrittänyt koko ajan vähentää.
Miksi elämän pitää mennä töissä, kotona tai salilla? Sä olet terve nuori ja fiksu ihminen, sulla on paljon muitakin vaihtoehtoja. Juominen sekoittaa sun aivokemian ja aiheuttaa masennusta ja haluttomuutta ja aikaansaamattomuutta. Kun aivosi paranevat, alat nähdä kirkkaammin, kiinnostut taas asioista, ja sulla riittää energiaa myös toteuttaa niitä. Voit suunnitella vaikka matkoja, tai jopa muuttamista ulkomaille, tai kotimaassa toiseen kaupunkiin, saada uusia harrastuksia ja virikkeitä, uusia kiinnostavia tuttavuuksia. Ota vaikka koira ja ala harrastaa sen kanssa, opettele pelaamaan golfia, lähde viikoksi vaeltamaan Huippuvuorille, liity kirjallisuuspiiriin. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, älä hukkaa niitä niin typerään asiaan kuin alkoholi. Tsemppiä! Itse raittiina 7 vuotta, eikä elämä voisi olla parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syitä on monia. Jos kerran et koe että pelkästään selväpäisyys ei paranna elämänlaatua millään tavalla, sinun tapauksessasi voisi toimia ihan vain se raaka fakta että pitkällä tähtäimellä alkoholi alkaa vaikuttaa mieleesi paljon, paljon pahemmin kuin tuo (tylsä ja yksinäinen?) elämäntilanteesi. Jos sinulla on tulevaisuuden suhteen vielä toiveikkaita ajatuksia, voin taata että ne häviävät jos jatkat juomista. Viimeistään viiden vuoden päästä tuo 6-8 tölkkiä ei riitä ja alkaa fyysinenkin oireilu. Kuten yllä mainittiin, alkoholi (tuolla tavalla säännöllisesti käytettynä) on myrkky joka tuhoaa mielenterveyden ja ihan vain terveyden. Se on 100% varmaa jos et vaan kylmästi jätä viinaa pois. Nimim. todellakin kokemusta on.
Niin, se varmaan on suurin ongelma, että tulevaisuuden suhteen on jotenkin ihan ontto fiilis. Töissä, kotona, töissä, kotona. Tai ehkä jos lopetan: töissä, salilla, kotona, töissä, salilla kotona. En näe mitään tulevaisuutta. Eikä edes huvita elää niin vanhaksi että on vain se kotona. Siinä ehkä asia joka pitäisi ensimmäisenä selvittää, ja syy miksi motivaatiota ei ole. Siksi koska ei ole elämänhaluakaan. Ja sitä ei varmaan tule ennekuin juominen loppuu. Aika oravanpyörä. Mutta sentään haaveilen lopettamisesta, vaikken pysty näkemään että elämä parantuisi. Olen ainakin viitisen vuotta juonut, yrittänyt koko ajan vähentää.
Itse olen myös juonut useita vuosia joka päivä pienen kännin / hiprakan. Annoksia 4-10 joka päivä.
En enää jaksa sitä, siksi olen "lopettanut" tai mielestäni valaistunut kohti järkevää alkoholin käyttöä. Suurimmat syyt minulla on se, että juominen nostaa ahdistus ja kireystasojani sekä fyysisesti alkaa kroonisesti ahdistaa rinnasta ja kaulasta. Siis verenpaine vissiin nousee. Toinen syy on unen laadun huonontuminen ja siitä seuraava krooninen väsymys ja uupumustila. Kolmas syy on, että enää alkoholilla ei tule sellaista hyvää kännifiilistä vaan alkoholia pitää käyttää poistaakseen krapulaa ja viekkaria. Syy on ainoastaan se, että juomista on päivittäin.
Kännissä on kiva olla, mutta ei hommassa ole mitään järkeä jos sitä tavoittelee joka päivä. Itse ainakin aion palata vanhaan malliin jossa alkoa käytän huviksi, en arkiseksi lääkkeeksi.
Tiedän kyllä, että yksikin ilta tuntuu ontolta ja pitkältä kun ei muka saa olla sitäkin iltaa hiprakassa. Mutta niin on onttoa sekin, että on vain hiprakassa. Tylsää ja tyhmää minusta. Mielummin elän elämää selvinpäin ja pidän kerran kuussa yhden illan vähän isommin kivaa :)
Lasi viiniä ruoalla on sekin OK, mutta se on aivan eriasia kuin imeä sitä viiniä 4-8 annosta jokailta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
tarvitset luultavasti muutakin kuin juomisen lopettamisen ja se on tietysti joku uusi addiktioa ja mieluiten liikunta.
Lupaan sinulla, että kun olet lopettanut juomisen esim. uutena vuotena ja aloitat samalla liikunnan niin jo kuukaudessa huomaat monia positiivisia muutoksia.
- mieliala kohenee
- jaksat paremmin
- nukut paremmin
- ärtyneisyys vähenee
- laihdut, kunto paranee yms.
- rahat tietysti säästyy ja sitten voitkin lähteä vaikka reisuun kesällä huippukunnossa.
Kun jatkat pari kuukautta olet jo aivan toinen ihminen ja puolessa vuodessa ihmettelet miksi et tehnyt tuota jo aiemmin.
Liikunta voi kyllä auttaa mutta en suosittele sitä "uudeksi addiktioksi". Sitten kun iskee flunssa tai mikä vaan ettei pääsekään liikkumaan, ahdistus palaa ja mikäpä sen helpompi lääke kuin alkoholi.
Luulen, että ap:lla alkoholi ruokkii sitä tyhjyyden tunnetta ja näköalattomuutta/masennusta. Nyt siinä kierteessä se varmaan tuntuu elämän ainoalta ilolta, mutta se että se tuntuu siltä, johtuu ainakin osittain siitä, että alkoholi masentaa ja seuraavana päivänä on paha olo (vaikkei krapulaa varsinaisesti tuntisikaan). Uusi juoma poistaa tuon olon ja saa kaiken hyväksi, vaikka oikeasti koko oloa ei edes olisi, ainakaan siinä mittakaavassa, ellei olisi alunperinkin juonut.
Itse lopetin alkoholinkäytön kokonaan juuri tästä syystä. Toinen syy oli se, että jo pari annosta alkoi aiheuttaa sen, että heräsin aamuyöllä murehtimaan kaikkea mahdollista. Unenlaatu, virkeys ja mieliala koheni ihan uskomattoman paljon!
Tämä vaati kuitenkin sen, että sitä juomaa lakkaa "odottamasta". Olin ennenkin pidempiä aikoja käyttämättä alkoholia, mutta ne ajat eivät koskaan tuntuneet hyviltä, koska odotin vaan koko ajan, milloin se tipaton on ohi.
Meikäläisen tarina on pitkä. En ole 8.10.2008 jälkeen juonut alkoholia tipan tippaa. En osta edes makeisia tai leivonnaisia, jotka ovat höystetty jollain rommin tai muun alkoholin maulla. Suuhuni en laita edes punaviinikastiketta, vaikka siitä onkin valmistuksessa palanut itse alkoholi pois. Kauan sitten tykkäsin rommirusinajäätelöstä, mutta en syö enää sitäkään.
Juon kahvia, teetä, kaakaota, mehua ja limua. Vain alkoholittomia juomia. Vappusimassa ei saa olla alkoholia edes 0,001%. Jos on, se jää sinne kaupan hyllylle. En juo edes alkoholitonta olutta tai muuta semmoista, jossa yleensä on alkoholia, mutta jota myös alkoholittomana versiona myydään. Kun minusta se olisi vähän sellaista kaljoittelun haikailua alkoholista luopumisen jälkeen. Silloin kun käytin alkoholia, tuli kerran maistettua sekä alkoholitonta viiniä että alkoholitonta olutta. Molemmat olivat hirveän pahoja.
Syy, miksi mulla on näin jyrkkä kanta alkoholiin, on se, että minun juomisen takia on ihmishenki menetetty. Syksyllä 2003 juominen alkoi avioerosta ja sitä juomista kesti viisi vuotta. Matkan varrelle mahtuu monenmoista viinalla sekoilua ja kohellusta, kuten kolme rattijuopumusta. Käytöshäiriöitä, itsensä munaamista, kasvojen menetystä. Myös kymppitonnien ulosottovelat olen juomisella hankkinut riipakseni. Pari työpaikkaakin menetetty ja siltoja poltettu. Myös toinen avioerokin tuli. Se oli semmoinen pikasuhde, että ensin seurustelin mukavan naisen kanssa vähän aikaa. Sitten se halusi mun kanssa naimisiin ja vähän aikaa häiden jälkeen jätti mut, kun ei jaksanut juomistani katsella.
Syksyllä 2008 juominen loppui siihen, kun poliisit haki mut kotoa laitokselle. Ryyppykaverilta lähti henki, kun se tuli mun päälle ja meikäläinen sitten puolusti itseään liikaa voimaa käyttäen. En humalassa ja hullussa mielentilassa osannut arvioida voimiani, vaan vedin sen överiksi. Liian pitkään kuristin, kun en ymmärtänyt seurauksia. 9 vuotta tuli linnaa, josta puolet istuin.
Kyllä se vaan niin on, että ei tuommoisten paskojen jälkeen tarvitse juoda alkoholia enää tipan tippaa. Koskaan ei olisi pitänyt laittaa suuhun edes yhtä liköörikonvehtia, saati sitten ekoja kaljoja ostaa.
Ei kai se ihme oo, että sitä mentiin alkoholismiin sairastumaan, kun jo pienenä lapsena söi tarjottuja liköörikonvehteja ja pääsi siten alkoholin makuun jo ennen kuin oli edes kertotaulut hallussa. Sitten kun suvussa on alkoholismia enemmän kuin lääkäri määrää.
On miljoonia syitä pysyä alkoholista erossa ja yhtäkään syytä ei ole pulloon tarttua.
Pitkä toipuminen yhdenkin illan humalasta. Sekä fyysisesti että henkisesti voi mennä viikkokin.
Säästyy rahat ja terveys. Ei ne maksa-arvot ikuisesti pysy hyvinä tuolla menolla.
Alkoholi on epäterveellistä maksalle ja voi aiheuttaa vaikka suusyövän.
Vierailija kirjoitti:
Herään kyllä öisin ahdistukseen. Joo, tuossa on hyvä pointti, voisin ehkä ihmisenä vahvistua jos lopettaisin. Kiitokset, ap
Tuo yöllä ahdistukseen heräily on monesti alkoholin aikaansaamaa. Se johtuu siitä, että illalla nautitun alkoholin yön aikana palaessa aivojen dopamiinireseptorit jäävät ilman tottumaansa alkoholivaikutusta, mutta koska dopamiinituotanto on alkoholin lamauttama, omasta takaakaan ei ole mitään. Aivosi siis kokevat krapulan, vaikka sun muu ruumis ei koekaan. Siksi niitä ahdistaa.
Ja mun oma syy lopettaa juominen oli juuri tuo. Yöheräilyn takia olin lopulta niin väsynyt, että päivätkin oli ihan tuskaa. Alkoholinkåytön loputtua yöheräilykin loppui tai ainakin havahtuessa ei enää ollut sitä sietämätöntä ahdistusta ja uneen pääsi taas nopeasti.
Eiköhän askel parempiin elämäntapoihin lähde ihan omasta itsestään, joten on kovin vaikeaa ulkopuolisena asettaa mitään syytä, miksi sinun pitäisi tehdä jotain itsellesi. Minulle merkkaa parantunut elämänlaatu, en tiedä mikä sinulle merkkaa.