En tiedä selviänkö joulusta enää
Tää on joka vuosi vaan vaikeampaa. Oon salaa itkenyt ahdistusta joka päivä jo pari viikkoa, nyt tuntuu että joka hetki on kuin hirteen kävelyttämistä. Rauhoittavat auttavat pari tuntia kerrallaan, mutta yritän säästää niitä varsinaisiin joulupäiviin kun pitää esittää koko show lapsille ja sukulaisille. Lasten takia joulua ei voi perua, ja sukulaisille on parempi mennä kun siellä pystyn paremmin hillitä itkun tarvetta, kotona olisin vessassa itkemässä pari kertaa tunnissa ja se olisi lapsille vielä kamalampaa. Rahaa ei meillä köyhillä ole että voisi edes matkustaa karkuun. Hävettää kun niin huonot lahjat kun ei varaa mihinkään. Miten tän selviää joka vuosi vielä niin monta vuotta että lapset on isoja ja ymmärtää? On varmaan muitakin joille tää on vaan painajaismaista suorittamista joka vuosi? Miten selviätte? Jotain vinkkejä miten suossa pääsee eteenpäin kun sitä ei voi kiertää?
Kommentit (13)
Joulun tulon voi ennakoida. Luulis sun jo vuosien aikana oppineen tuon jutun. Uusavuttomuus haisee tänne asti.
Mistä se ahdistus tulee? Joulustressistäkö se johtuu? Miten et osaa välttää sitä, jos sinulla kerran on jo vuosien kokemus aiheesta?
Mistä ongelmat noin karkeasti ottaen ovat syntyneet? Taidat olla aika väsynyt/stresaantunut/masentunut?
Lue Raamattua ja yritä löytää Jeesus elämääsi.
Huomaat että maallinen mammona ei ole elämän tarkoitus ja lapset kaipaavat eniten rakkautta.
Kannattaisiko harkita uudenvuodenlupaukseksi sellaista, että yrittäisit keksiä rauhoittavien sijaan terveempiä tapoja hallita ahdistustasi ja yrittää oppia elämään ilman turruttavia lääkkeitä/päihteitä? Niin kauan kuin nojaat niihin, et voi parantua.
Se on ihan sama päivä kun mitkä tahansa muutkin, miksi siitä pitää stressata? Tilaa pitsaa, laita töllö päälle ja juo vaikka lasi punkkua.
Ap, mitä olet ostanut lahjaksi? Vai oliko aloitus trolli?
Ap, huhuuu. Kukaan ei voi auttaa sinua, ellet puhu mitään.
Vuodet vierivät ja asiat muuttuvat. Eivät tulevat joulunne ole samanlaisia. Lapsille riittää muutama paketti ja oikea tunnelma, itse tehdyt koristeet ja pari kynttilää. Jos menette vielä sukulaisiinkin, ette ole yksin.
Lisäapua saa sosiaalitoimistolta, seurakunnista, pelastusarmeijalta ja erilaisten järjestöjen joulukeräyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Joulun tulon voi ennakoida. Luulis sun jo vuosien aikana oppineen tuon jutun. Uusavuttomuus haisee tänne asti.
Sun mielenterveysongelmat haisee tänne asti. Hae ihmeessä apua, ettei läheisesi kärsi enempää.. Äh, eihän sulla enää läheisiä olekaan.
Haluaisin tehdä joulusta mukavan lapsille, ja tiedän että tärkeintä olisi vaan viettää mukavaa aikaa yhdessä. Mutta mielen täyttää vaan kaikki mitä pitäisi ja epäonnistumisen tunne niissä. Olin useamman joulun yksinhuoltaja ja masentunut ja vaikka olenkin toipunut niin näin jouluna kaikki jotenkin puskee takaisin. Se miten en osannut/osaa oikeita lahjoja eikä niihin ole varaa. En ole hyvä ruokien kanssa ja hiljaisuus mikä tulee on vastaan kun ehdotan valmisruokia. Pitäisi tehdä iloisena pipareita ja laulaa joululauluja ja ja ... ja siinä kohtaa iskee täysi paniikkikohtaus. En löydä mitään positiivista joulusta vaikka niin kovasti yritän. Pelkään pilaavani joulun muille ja kun niin pelkään niin se sitten toteuttaa itseään ja sitten hävettää ja yritän korjata tilannetta joka tietenkin menee vaan huonommaksi...
Mikset tee lahjoja. Maksaa vähemmän. Arvomaailmassasi olisi parantamisen varaa.
En ymmärrä miksi sitä joulua on pakkosuoritettava? Se on yksi päivä vuodesta ja yhä useampi tuntuu sekoavan. Hellittäkää, jumalauta!