Alan vaihto? Opiskelu hoitovapaalla?
Olen hieman yli kolmekymppinen sosiaalialalla työskentelevä nainen. Minulla on ylempi AMK tutkinto sosiaalialalta. Olen kuitenkin huomannut, että alalla moni asia häiritsee: valtaosa työpaikoista on vuorotöitä. Joudun tekemään lastensuojeluilmoituksia omalla nimelläni ja sekaantumaan ties mihin kuvioihin ikuisiksi ajoiksi, vapaa-ajallakin saa vilkuilla olan yli. Uhka- ja väkivaltatilanteet eivät ole harvinaisia. Nyt tuli vielä tämä aivan älytön rokotuspakko, jossa työntekijöiden itsemäärämisoikeus jyrättiin täysin. Että joo, tuli sellainen olo, että voisihan ne rahat helpomminkin tienata.
En kuitenkaan tiedä, mikä ala kiinnostaisi (AVO-ohjelma sun muut testit tehty ja yleensä tulos on se, ettei ohjelma pysty määrittelemään selkeää alaa, joka olisi minulle paras). Lisäksi en enää jaksa opiskella pitkään (takana on AMK ja YAMK tutkinnot eli yhteensä 5 vuotta, plus kaiken maailman lisäkoulutukset). Lisäksi, olemme tässä harkinneet perheenlisäystä ja sopineet, että tammikuussa jätetään ehkäisy pois. Jos nyt tulisin raskaaksi ja jäisin äitiyslomalle ja hoitovapaalle, onko aivan mahdoton yhtälö, että samalla opiskelisin toiselle alalle vaikka jonkun perustutkinnon? Ja ylipäänsä, alan vaihto tarkoittaisi minun tapauksessa downshiftausta, mutta toisaalta ei kai siinäkään ole järkeä että eläke-ikään asti tekee työtä, josta ei nauti, pelkästään sen takia, että harmittaa suoritetut tutkinnot ja hankittu työkokemus. Ajatuksia?
Kommentit (5)
Niin no, nykyään on paljon verkko-opintoja sun muuta. Enkä nyt tarkoita että lapsen ollessa tosi pieni opiskelisin. Voihan sitä olla 3 ikävuoteen asti hoitovapaalla, ja jos olisi jotain luentoja tms. kerran viikossa niin voisi pyytää vaikka mummoa, tai sitten lastenhoitajaa. Lähinnä mietityttää se, että heittäisin kaikki oppimani kaivoon, ettei näistä tutkinnoista olisi sitten enää mitään hyötyä.
downshiftaaja kirjoitti:
Niin no, nykyään on paljon verkko-opintoja sun muuta. Enkä nyt tarkoita että lapsen ollessa tosi pieni opiskelisin. Voihan sitä olla 3 ikävuoteen asti hoitovapaalla, ja jos olisi jotain luentoja tms. kerran viikossa niin voisi pyytää vaikka mummoa, tai sitten lastenhoitajaa. Lähinnä mietityttää se, että heittäisin kaikki oppimani kaivoon, ettei näistä tutkinnoista olisi sitten enää mitään hyötyä.
Öh. Jotain huuhasosiaalialaa muutama vuosi? Mitä varjeltavaa niissä on?
Mitä jos löytäisit jonkin uuden alan jossa pystyt hyödyntämään jollakin tavalla aikaisempia opintojasi?
Itse vaihdoin biokemististä (5v yliopistokoulutus) sairaanhoitajaksi enkä ole katunut. Aikaisempi teoriaosaaminen helpotti paljon opiskeluja uuteen ammattiin ja motivaatio uudelle alalle on kova.
Alan vaihto on aina suuri taloudellinenkin uhraus, joten uutta suuntaa kannattaa mielestäni kypsytellä huolella ettei tule uutta hutivalintaa.
Toi on kyl totta, itse en vain keksi mitään sellaista alaa.
niin. Shän riippuu siitä että mihin sen lapsen laitat jos sinun pitää olla luennoilla tms