Miten pidän itseni turvassa, riippumattomana ja tulevaisuuteni omissa käsissäni?

Oliko kysymykseni liian omituinen palstalle?

Tietyillä kikoilla pystyt joitakin asioita turvaamaan. On olemassa myös se elämän alue, johon et pysty vaikuttamaan. Sairastuminen, liikenneonnettomuus, joku muu katastrofi joka muuttaa kaiken.

Itselleni on helpompaa elää päivä kerrallaan luottaen siihen, että elämä kantaa.

Onnettomuudet ja sairastumiset ovat tietenkin asia erikseen, mutta kysymykseni koskeekin nyt lähinnä arkielämän käytännönasioita, joihin itse pystyn vaikuttamaan.

Taloudellisten asioiden lisäksi minua huolestuttaa sosiaaliset seikat. Miesystäväni asuu paikkakunnalla, josta en tunne ketään. Verkostoituminen siellä olisi liene hyvin tärkeää, mutta introverttina uusien ihmissuhteiden solmiminen on melko haastavaa.

up

Tunnut olevan harvinaisen fiksu nainen kun näitä ajattelet!

Enpä osaa neuvoa sinua, mutta mieti ja harkitse. Älä hyppää mihinkään pää edellä ajattelematta ensin kaksi kertaa ja sitten vielä kolme.

Kirjoita vaikka ylös miesystävän kanssa yhteen muuton hyvät puolet ja sitten negatiiviset puolet. Katso niitä ja käy läpi. Näin voit tehdä myös muitten tärkeitten päätösten kohdalla.

Elämässähän ei valitettavasti ole mikään niin varmaa kuin epävarma. Se pitää hyväksyä, mutta siihen voi varautua. Liikaa ei kuitenkaan pidä arkailla, sillä silloin jumiutuu paikalleen.

Sairastumistapausta ajatellen voisit harkita jonkinlaista vakuutusta? Niitä on erilaisia ja korvaavat eri tilanteissa eri tavoin. Kannattaa tutustua tarjontaan.

Jos mahdollista, avaa säästötili johon talletat vaikka pikku summiakin kerralla. Niistä kertyy ajan myötä mukava potti! Ei tarvitse olla iso summa. Sitten "unohdat" koko tilin, sitä ei ole eikä sieltä siten voi nostaakaan! :-) 

En tunne elämäntilannettasi, joten sinun pitää itse istua alas ja miettiä ja harkita. Vielä kerran onnittelut järkevästä ajattelusta!

Mene töihin, voita lotossa tai saa iso perintö. Valitse noista.

Vierailija kirjoitti:

Olen alalla, jolla työllistyminen vakituisesti on haastavaa, tällä hetkellä opiskelen, mutta valmistuminen on lähellä. Olen myös iältäni haastavassa vaiheessa. Asun tällä hetkellä vuokra-asunnossa, mutta muutto miesystävän omistusasuntoon on ollut puheissa.

Millaisia käytännön vinkkejä annatte siihen, että turvaan oman "selustani" ongelmien varalta?

En missään nimessä halua olla riippuvainen miehestä millään tavalla enkä missään vaiheessa, enkä erityisesti siinä tapauksessa, jos jossain vaiheessa saamme jälkikasvua.

Tylsä vastaus seuraa. Tärkeintä on kasvattaa omaa sinun nimissäsi olevaa finanssivarallisuutta. Finanssivarallisuus tarkoittaa siis suoria sijoituksia esimerkiksi osakkeisiin tai sijoitusrahastoihin. Ne ovat lähinnä synonyymi riippumattomuudelle ja omaehtoisuudelle, vapautta sidonnaisuuksista joita esimerkiksi kiinteistöt(kin) tuovat.

Myös minä onnittelen toisen kommentoijan tavoin. Vaikutat ihmiseltä joka on sisäistänyt mitä vapaus syvällisesti tarkoittaa. Tämä on hyvin harvinaista.

Itse en tuossa tilanteessa muuttaisi yhteen miehen kanssa. En ainakaan ennen perusteellisia keskusteluja miten talous hoidetaan. Koska menettäisin asumistuet yms kun miehen tulot vaikuttavat niihin. Ja jos työllistyminen on vaikeaa niin vuokralla on parempi asua jos joutuu muuttaan töiden perässä. Ehkä sitten kun ollaan seurusteltu pitkään niin voisin kuvitella muuttavani yhteen. Tai sitten muutettaisiin yhteen ja tehtäis sellanen elintaso jossa minäkin pystyn elämään ja säästämään vaihtuvien tulojen kanssa.

Kiitos vastauksista. Kuten joku tuossa tausta-ajatukseni oivaltaen sanoikin, vapaus on mulle arvo ja haluan että parisuhde perustuu vilpittömään haluun olla toisen kanssa yhdessä, ei tilanteen sanelemaan pakkoon. Se, että hoidan asiani niin, että pysyn taloudellisesti riippumattomana, mahdollistaa mielestäni tämän aika pitkälti.

Ikää ja elämänkokemusta mulla on sen verran, että tunnistan sudenkuopat näissä asioissa. Ikä myös vaikuttaa siihen, että vuosikausia ei ole aikaa pelkkään deittailuun ja seukkailuun, vaan lähivuosina monet asiat etenevät ja muuttuvat (jos onni suo).

Neuvottelukysymyksiähän nämä käytännön asiat pitkälti on. Toivottavasti mies ei pelästy, kun otan nämä puheeksi. Onhan nämä aika raadollisia juttuja käsiteltäväksi.