Lue keskustelun säännöt.
Valvominen lääkärin ammatissa. Tottuuko siihen?
03.12.2017 |
Olen ollut jonkin aikaa kiinnostunut lääketieteen opinnoista, mutta mietityttää työhön kuuluva päivystäminen. Joutuvatko lääkärit tekemään esim. 24 tunnin työvuoroja? Tai millaisia nuo päivystysvuorot on? Tietysti kaikilla aloillahan ei kai päivystystä ole, mutta ainakin opiskeluaikoina joutuu sitäkin kokemaan.
Itse olen sellainen, että en kykene valvomaan ja keskittymiskykyni on olematon yhdenkin huonosti nukutun yön jälkeen. Tällainen ominaisuus varmasti ei ole lääkärillä kovinkaan hyvä. En tajua miten tuollaisia päivystysvuoroja voi tehdä, siinähän potilasturvallisuus vaaraantuu kun väsyneet ihmiset mokailevat.
Kuulisin mielelläni kokemuksia asiasta. Tottuuko valvomiseen vai pitäisikö suosiolla alkaa miettiä muuta alaa?
Kommentit (16)
Rankkaakin valvomista on vaikka tietysti positiivisiäkin puolia. En suosittele sellaiselle joka itsensä tuntien tietää, että väsyy helposti tai jos nukkumisen kanssa on lähtökohtaisesti ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kommenteistanne. Tämä on kyllä itselleni varmastikin isoin kynnyskysymys tällä hetkellä. Olen myös melko helposti stressaantuva, mutta jotenkin sitä on ajatellut että ehkä ammatin varjopuoliin jotekin ajan myötä tottuu. Olisi hienoa olla työssä, jossa saa auttaa muita, mutta en kuitenkaan tahtoisi että työ on elämäni pääsisältö. Kuinkakohan ison osan lääkärin työ vie ihmisen elämästä? Jääkö vapaa-aikaa ollenkaan?
Lääkärin työssä ehkä suurin taakka on se henkinen painolasti nimeltään vastuu, joka väkisinkin leviää myös vapaa-ajan puolelle. Tietysti joka ammatissa on puolensa. Suuri voima tuo suuren vastuun, vai miten se meni. Ihmisten/eläinten auttaminen on se paras puoli varmaankin, ehkä joku suuren palkankin takia alalle menee mutta se ei pitkälle kanna :)
Olen eräässä sairaanhoitopiirissä länsisuomessa töissä ja voin kertoa että tiettyyn asemaan päässeet lääkärit ei päivystä. Eivät vaan halua, ja siksi päivystys teetetään ostopalveluna osin, ja osa päivystää taas toistenkin puolesta kun sillä tienaa todella hyvin.
Lääkäreiden virkasopimus vaatii joo päivystämistä, mutta lääkäripulan takia lääkärit saneleeitse työehtonsa ja sen mitä sustuvat ja viitsivät tehdä. Työnantajan pakko suostua kun muuten lääkäri irtisanoutuu ja uutta ei saa tilalle mistään. Valta on lääkäreillä ja työnantaja suostuu lähes kaikkiin vaatimuksiin.
Hesassa ja eteläsuomessa ei ole kova lääkäripula ja siellä pitääkin noudattaa virkaehtoja. Mutta maakunnissa meno on villiä ja jos olet erikois/osaston/ylilääkäri niin voit vaan sanoa että minä en sit päivystä!
Myös palkkaa saat kiristettyä 1000-2000e enemmän sellaisella alueella missä huutava pula sairaalalääkäreistä.
Ja aina voi mennä yksityiselle lääkäriasemalle hommiin jossa vain päivätyötä. Lääkäri tienaavat todellisuudessa paljon enemmän mitä virkasopimuksen palkkataulukoista voisi päätellä. Katso vaikka sanomalehtien verotilastot :)
Jos väsyminen vie toimintakykysi ja olet taipuvainen stressaamiseen, tee itsellesi palvelus ja jätä lääkis väliin. Osaltaan sekä vastuuseen että hankaliin vuoroihin tottuu, mutta kyllä stressinsietokyky ja vaikeissa paikoissa nopea päätöksenkyky on lääkärille ihan kriittisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aha, meillä kyllä lääkärit nukkuu päivystäessään jos ei potilaita ole. Hoitajat sen sijaan tekevät töitä.
Usein opintojen aikana ja uran alussa työ vie ison osan elämästä, vanhempana ei välttämättä enää jaksa yhtä paljon ja työajat normalisoituu. Toki osa suuntautuu heti niin, että voivat tehdä melko tavallisilla työajoilla kevyttä työtä, mutta tietynlainen vastuu on aina. Toisaalta ne ns normaalin työajan kevyet työt on usein pidemmän päälle monen mielestä todella tylsiä ja potilaat ei välttämättä motivoi hirveästi, esimerkkinä vaikka tk-lääkäri, varsin paljon potilaissa on alkoholisteja jne, koska esim työssäkäyvät menee työterveyteen. Työterveyslääkärin työ voi olla aika kevyttä ja helppoa, mutta monen mielestä puuduttavaa ja tylsää.
Kannattaa myös huomioida työtilanne, lääkäreiden työllisyys on yleensä vielä hyvä, mutta eniten halukkaita on kuitenkin noihin kevyihin hommiin ja juurikin päivystävistä on kovin pula. Käsittääkseni ainakin Helsingin seudulla suosituimmilla aloilla työllisyys alkaa jo olla vähän heikentynyt ts erikoistumista voi joutua odottelemaan jne.
Kannattaa nyt ihan vain rehellisesti miettiä millainen ihminen on ja mitä haluaa, jos mahdollista kannattaa puhua jonkun pidempään lääkärinä olleen kanssa, jolla on ehkä kokemusta monenlaisesta, opiskelijat on vielä innoissaan kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen eräässä sairaanhoitopiirissä länsisuomessa töissä ja voin kertoa että tiettyyn asemaan päässeet lääkärit ei päivystä. Eivät vaan halua, ja siksi päivystys teetetään ostopalveluna osin, ja osa päivystää taas toistenkin puolesta kun sillä tienaa todella hyvin.
Lääkäreiden virkasopimus vaatii joo päivystämistä, mutta lääkäripulan takia lääkärit saneleeitse työehtonsa ja sen mitä sustuvat ja viitsivät tehdä. Työnantajan pakko suostua kun muuten lääkäri irtisanoutuu ja uutta ei saa tilalle mistään. Valta on lääkäreillä ja työnantaja suostuu lähes kaikkiin vaatimuksiin.Hesassa ja eteläsuomessa ei ole kova lääkäripula ja siellä pitääkin noudattaa virkaehtoja. Mutta maakunnissa meno on villiä ja jos olet erikois/osaston/ylilääkäri niin voit vaan sanoa että minä en sit päivystä!
Myös palkkaa saat kiristettyä 1000-2000e enemmän sellaisella alueella missä huutava pula sairaalalääkäreistä.
Ja aina voi mennä yksityiselle lääkäriasemalle hommiin jossa vain päivätyötä. Lääkäri tienaavat todellisuudessa paljon enemmän mitä virkasopimuksen palkkataulukoista voisi päätellä. Katso vaikka sanomalehtien verotilastot :)
Varmasti näin on... Itse en kuitenkaan havittele esimiesasemaa, vaan kuvittelisin tulevaisuudessa olevani ihan perus työntekijä. Toki hyvä palkka ja vakaa työllisyystilanne on plussaa, mutta ensisijaisesti yritän löytää ammatin, jossa viihtyisin. Vähän vaikeaa kun lopulta sen tietää vasta sitten kun on siinä ammatissa...
Vierailija kirjoitti:
Aha, meillä kyllä lääkärit nukkuu päivystäessään jos ei potilaita ole. Hoitajat sen sijaan tekevät töitä.
isoissa sairaalapäivystyksissä (sisätautipäivystys, kirurgian päivystys) potilaita tulee läpi illan ja yön eli nukkumaan ei juurikaan pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eräässä sairaanhoitopiirissä länsisuomessa töissä ja voin kertoa että tiettyyn asemaan päässeet lääkärit ei päivystä. Eivät vaan halua, ja siksi päivystys teetetään ostopalveluna osin, ja osa päivystää taas toistenkin puolesta kun sillä tienaa todella hyvin.
Lääkäreiden virkasopimus vaatii joo päivystämistä, mutta lääkäripulan takia lääkärit saneleeitse työehtonsa ja sen mitä sustuvat ja viitsivät tehdä. Työnantajan pakko suostua kun muuten lääkäri irtisanoutuu ja uutta ei saa tilalle mistään. Valta on lääkäreillä ja työnantaja suostuu lähes kaikkiin vaatimuksiin.Hesassa ja eteläsuomessa ei ole kova lääkäripula ja siellä pitääkin noudattaa virkaehtoja. Mutta maakunnissa meno on villiä ja jos olet erikois/osaston/ylilääkäri niin voit vaan sanoa että minä en sit päivystä!
Myös palkkaa saat kiristettyä 1000-2000e enemmän sellaisella alueella missä huutava pula sairaalalääkäreistä.
Ja aina voi mennä yksityiselle lääkäriasemalle hommiin jossa vain päivätyötä. Lääkäri tienaavat todellisuudessa paljon enemmän mitä virkasopimuksen palkkataulukoista voisi päätellä. Katso vaikka sanomalehtien verotilastot :)Varmasti näin on... Itse en kuitenkaan havittele esimiesasemaa, vaan kuvittelisin tulevaisuudessa olevani ihan perus työntekijä. Toki hyvä palkka ja vakaa työllisyystilanne on plussaa, mutta ensisijaisesti yritän löytää ammatin, jossa viihtyisin. Vähän vaikeaa kun lopulta sen tietää vasta sitten kun on siinä ammatissa...
No mutta voit vaihtaa aina roolia. Eli voi olla potilastyössä, voi olla tutkijatyössä, voi olla oppilaitos/rekrytointityössä, voi olla jopa HR työssä. Voi lähteä toiminnan kehityshankkeisiin, hallintotyöhön jossa ei enää potilaita edes näe. Lääkärillä on vaikka mitä mahdollisuuksia!
Nimenomaan, henkisesti työ on raskasta myös silloin, kun ei tarvitse päivystää. Itse olen miettinyt, että joku terapeutin työ voisi olla sopivampi, esim. psykologin tai psykoterapeutin tai ehkä jopa puheterapeutin työ. Saisi konkreettisesti auttaa ihmisiä, mutta vastuu toisen hengestä ei kuitenkaan olisi ensikädessä minulla ja useimmissa työpaikoissa työ myös olisi ns. päivätyötä. Palkkakin on yksityisillä terapeuteilla hyvä ja työllistymisprosentti vähintään yhtä hyvä kuin lääkäreillä. Psykologiaa ja logopediaa on vaikea päästä opiskelemaan, mutta niin on lääkikseenkin. Voisiko aloittajaa kiinnostaa joku tällainen työ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päivystykset on keskitysten myötä muuttuneet ihan erilaisiksi kuin vielä oman uran alkuvaiheessa. Silloin oli tavallista, että aluesairaalassakin sai nukkua pari kolme tuntia aamuyöstä. Se auttoi jaksamaan hyvin. Nykyiset päivystykset on alusta loppuun täydellä höyryllä, koska potilaita tulee niin isolta alueelta samaan pisteeseen. Vielä jos on ulkoistettu päivystyspiste ja isot ulkomaiset firmat ahneuksissaan pitää alimiehitystä vuorossa niin ei se ole enää inhimillistä työntekoa lääkärillekään. Lisäksi tuntipalkka on laskenut kuin lehmän häntä viimeiset 10 vuotta.
Itse teen vain päivätyön sairaalassa ja parina iltana privaattia. Paljon paremmin siinä hermot kestää ja palkkakin on sama kuin koko yön itseään kiduttaessa jossain Attendon päivystysringissä.
Tämä nyt oli vähän off-topic, mutta joku katkeroitunut hoitsu aiemmin huuteli lääkäreiden vain nukkuvan öisin. Joo, ei ole nukuttu enää kymmeneen vuoteen yötöissä.
Sis. EL
Entäs joku ammatti amk:n puolelta, jos maine ja mammona ei ole kynnys kysymys? Esimerkiksi fysioterapeutti? Työ on ihmisläheistä, merkityksellistä, työaika pääasiassa normaali päivätyö, ei kovinkaan kiireistä tai samalla tavalla vastuullista kuin lääkärillä, työllisyys kohtalaisen hyvä ja varmasti on jatkossakin töitä, kun ihmiset ikääntyy ja tulee istumisesta kulumia eikä niitä töitä varmaan heti voi kokonaan ulkoistaa roboteille. Palkka ei toki ole kovin erikoinen ja koulutus lyhyempi kuin lääkis, toisaalta opinnot varmasti mielenkiintoisia, jos ihmisen fysiologia ja anatomia kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan, henkisesti työ on raskasta myös silloin, kun ei tarvitse päivystää. Itse olen miettinyt, että joku terapeutin työ voisi olla sopivampi, esim. psykologin tai psykoterapeutin tai ehkä jopa puheterapeutin työ. Saisi konkreettisesti auttaa ihmisiä, mutta vastuu toisen hengestä ei kuitenkaan olisi ensikädessä minulla ja useimmissa työpaikoissa työ myös olisi ns. päivätyötä. Palkkakin on yksityisillä terapeuteilla hyvä ja työllistymisprosentti vähintään yhtä hyvä kuin lääkäreillä. Psykologiaa ja logopediaa on vaikea päästä opiskelemaan, mutta niin on lääkikseenkin. Voisiko aloittajaa kiinnostaa joku tällainen työ?
Olen itseasiassa miettinyt molempia aloja. En kuitenkaan koe mitään suurta mielenkiintoa kumpaakaan alaa kohtaa...
Ala ensihoitajaksi. Hommaa työpaikka jostain jumala selän takaa minne helikopterikaan ei aina pääse, joten vastuuta riittää. Valvoa saat tässäkin hommassa, vuoro voi olla 24 tai 48h. Nukkua saat ellei keikkaa ole.
Ei siihen välttämättä totu ja raskasta se on kaikille, muu elämä kärsii. Päivystää ei kyllä välttämättä kovin paljoa tarvitse edes opiskelujen aikana, mutta se on kyllä sitä hommaa millä ainakin alussa tehdään rahaa. Aloittelevan lääkärin palkka itsessään ei ole mikään erityisen hyvä, päivystyksistä tulee paljon lisää. Päivystykset käy kyllä todella raskaaksi, jos on sellainen ihminen, ettei esimerkiksi pysty helposti nukkumaan silloin kun siihen on mahdollisuus ja toimimaan väsyneenäkin. Oikeastaan en kyllä suosittele koko alaa, jos tuntuu, ettei väsyneenä/paineen alla pysty säilyttämään toimintakykyä. Ei siksi, etteikö töistä voisi silti selvitä vaan siksi, että yleensä oma pää ei silloin kestä. Lääkäreillähän on todella paljon mielenterveys- ja päihdeongelmia ja monilla tuntuu olevan vähän vaaleanpunainen kuva siitä.