Lue keskustelun säännöt.
Kuka syö/leipoo vielä pullapitkoa?
11.10.2007 |
Naureskelin tuossa yhdessä ketjussa pullapitkoja, kun tuli mieleen, että en en ole varmaan vuosikausiin edes nähnyt niitä. Moni siihen älähti, että kyllä niitä vielä syödään. Itse jäin miettimään, että varsinaisesta pullapitkosta leikatusta pullasta on omalla kohdallani vuosikausia, varmaan siis oikeastikin joskus 1980-luvun lopulla kun isoäitini eli ja oli leipomiskunnossa.
Minusta nykyään ei tarjota enää pullaa missään, huoltoasemilla myydään dallaspullia ja viinereitä. Meidän ystävät ja tuttavat tarjoavat yleensä jotain piirakkaa tai keksejä, jos kahvilla ollaan. Niin mekin.
En ole sitten kouluvuosien ollut töissä, jossa olisi sellainen yhteinen kahvitunti. Viimeinen kerta kun olen syönyt/leiponut pullaa voi olla ihan hyvin laskiaispullat helmikuussa.
Millaisissa tilanteissa siis syöt pullaa? Milloin teillä tarjotaan pullaa? Entä kuinka usein leivot pullaa? Paljonko teillä menee pullaa, että kannattaa pitkoiksi leipoa?
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
He tykkäävät siis puoliraa-asta pullasta. Leivon heidän mielestään aivan liian harvoin, kesäisin en koskaan ja talvella ehkä kerran kuussa korkeintaan. Meille ostetaan myös kaupasta pullaa, koska se on terveellisempi valinta kuin esimerkiksi keksit tai karkit.
No kyllä noita pullapitkoja näkyy olevan kaupossa ja leipomoissa myynnissä, montaa sorttia. Täytteillä ja ilman, valmiiksi viipaloituna tai kokonaisena pötkönä. Kyllä niitä joku taitaa syödä.
Itse olen viimeksi tänään syönyt pullapitkoa, jäi isäni 60v. synttäreiltä ja tänään päiväkahvilla otin 2 viipaletta. Itse kun leivon pullaa niin teen yleensä korvapuusteja tai muita pikkupullia, sillä en osaa letittää pitkoa.
itse leivottu on parempaa ja mun mies on varsinainen pullahiiri. Pitkoa teen yleensä pääsiäiseksi kun tahdon syödä sitä omatekoisen pashan kanssa.
Syön pullat lähinnä itse ja pakastimesta on helpompi sulattaa pari korvapuustia kuin kokonainen leeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun Helsingissä, mutta olen maalta kotoisin. Yhdistän tuon pullansyönnin siihen iltapäiväkahviin, jota maalla usein juodaan. Omat vanhempani luopuivat pullasta varmaan samoihin aikoihin kun muutin pois kotoa. Isäni siis juo edelleen klo 15 kupin kahvia, mutta syö nykyisin aina voileivän tai keksin.
Mä ajattelin, että pakastamisen kannalta pikkupullat tai korvapuustit olisivat kätevämpiä, kun voi sulattaa vaikka yhden kerrallaan.
Itse asiassa meillä ei juoda kahvia ollenkaan, mutta pullaa kyllä kuluu, jos sitä vain on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan kolmessa osassa tai valmiina siivuina
Näkeehän sitä edelleen juhlissa ja kaupoissa jne..
Tykkään pullasta, mutta yleensä teen pyöreitä kun en jaksa alkaa väsätä leetaa. Pakkasesta saa sitten kätevästi sen verran kun tarvitsee. Mieskin on yksi pullahiiri ja molempien suvuissa syödään sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavat ovat kyllä mun mielestä muuttuneet tai ainakin muuttumassa. Mä yritän muistella viimeaikaisia ylioppilasjuhlia, rippijuhlia, ristiäisiä. Ei tule mieleen, että olisi tarjottu pullaa. Nyt kaikilla on leivoksia, tuulihattuja, täytekakkuja ja jos jonkin sortin pikkuleipiä.
Lapsuudessahann koko pöydän komistuksena oli pullakranssi, sellaista en muista nähneeni vuosikausiin.
Mutta tämän perusteella taidan liikkua ainoissa pullattomissa piireissä, muut syövät pullaa ja hyvä niin.
ap.
pullaa harvemmin. Pari vuotta sitten viimeksi tein korvapuusteja, äitini leipoo niitä usein.
Poikani pyytää joskus ostamaan kaupasta ihan se normi pullapitkon (valmiiksi viipaloidun). Se on hyvää, ei ole liian makeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se letittäminen on vähän konstikasta. Mutta pitkopulla on parasta pullaa mitä on, siitä ei pääse mihinkään.
ite tykkään kanssa leipoa pitkoa koska se on helppo laittaa pakkaseen ja ottaa sieltä... outo kysymys:) missä asut?