Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää kun lapsi ei tee mitään itsenäisesti
29.11.2017 |
Tuli tossa kyselemään olisiko hänelle puhtaita kalsareita. No olen puhtaat jättänyt huoneeseen kaappiin laitettavaksi, mutta lapsi on ne myllännyt ympäri huonetta eikä nyt löydä. Kun oltiin hampaita pesemään menossa, alkoi etsiä koulutavaroita huomiselle (ja tarvitsi siihenkin apua).
Joo, olen kai huonosti kasvattanut, mutta väsyttää. Se, että saisi sen tekemään jotakin vaatii sen, että on siinä läsnä määräämässä homman alkuun ja sitten ohjaamassa. Myönnän, että usein vaan teen homman itse kun se on helpompaa. Ei pitäisi.
Lapsella on hahmottamishäiriö ja varmaan add myös.
Halusin vain kertoa
Kommentit (7)
Niin siis jos lapsi on diagnosoitu, niin siitähän kaikki johtuu, ei kasvatuksesta. Miksi ihmisten pitää aina haukkua ja suomia itseään kasvattajina, niin että varmasti on paska fiilis? Vai pelkäätkö muiden tuomiota, vitut ne on saatanan sekasikiöitä, joille lapsi joka ei suorita on ongelma! Mikäs ruuvi niiltä puuttuu!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No valvo ja anna itse tehdä tai delegoi illat vaikka lastenhoitajalle. Ei kai se muuten opi, jos teet aina puolesta.
Ehdottaako joku aivan tosissaan tällaista? Lastenhoitajalle?? Mitä sekin maksaisi? Kuvittelet, että kellä vain on siihen varaa? Ja kuka tulisi kotiin iltaisin 3-4 tunniksi? Tai kahdeksi?
Kannattaa rauhottaa illat ja pikku hiljaa alkaa vaatia hyvällä.
Jos on diagnoosi, niin ota erityisopettajaan yhteyttä ja tiedustele, mikä on paras tapa ohjata poikaa itsenäiseen toimintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä. Minulla on myös lapsi, joka ei ole lainkaan itseohjautuva. Ei ole diagnoosia, mutta add-piirteitä on lääkärinkin mukaan. Minä itse olen ollut lapsena oma-aloitteinen enkä esim. koskaan tarvinnut kouluhommissa apua. Minun on todella vaikeaa osata auttaa ja tukea lasta, jolla jää kaikki tavarat minne sattuu, vesihana voi jäädä päälle vessakäynnin jälkeen, eväät se ottaa pöydältä mutta matkalla reppuun ne katoaa, kun tulee mieleen jotain muuta. Samoja asioita on jauhettu vuodesta toiseen, eikä se opi. Se turhauttaa. Fiksu lapsi on kyseessä, mutta ei se osaa opiskella ja nähdä vaivaa minkään sellaisen asian eteen, joka ei luonnostaan häntä kiinnosta. Koulussa se pärjää ihmeen hyvin vain olemalla paikalla ja kuuntelemalla siellä.
Todella uuvuttavaa, kun pitäisi varhaisteinin perässä oikeasti kulkea vahtimassa ihan perusjuttuja. Lisäksi lapsi turhautuu, kun häntä neuvotaan aina samoista jutuista. "Joo joo, kyllä mä tiedän." Niin kyllä hän oikeasti tietääkin, mutta ei toimi sen mukaan.
On todella vaikeaa olla joutumatta negatiiviseen kierteeseen, jossa vanhemmat mäkättää ja vahtii ja syyttelee, lapsi kokee olonsa ahdistuneeksi ja huonoksi, eikä yritä sitäkään vähää. Sitten vanhemmat mäkättää vaan enemmän.
Minä olen joissakin asioissa antanut periksi, ei ihan totta voi joka asiassa olla vahtimassa. Pitää valita ne taistelunsa ja tsempata niissä, ihan sama jos joku muu asia on retuperällä. Oma jaksaminen on ihan todella tärkeetä, jotta pystyy olemaan lapsen tukena.
No valvo ja anna itse tehdä tai delegoi illat vaikka lastenhoitajalle. Ei kai se muuten opi, jos teet aina puolesta.