Ero, lapset 3v ja 5v. Mitäs nyt?

12v ikästä aletaan kuuntelemaan, että ei oo ihan ajankohtasta teille.

Eikä helvetissä mitään jakamista. Joka toinen vklp miehelle ja arkisin sen mukaan miten sopii miehen menoihin. 

Mikä on syynä eroon? Jos ei väkivaltaa, pettämistä niin yrittäkää vielä. Mies kuitenkin kuulostaa "osallistuvalle"isälle.

Tuossa tilanteessa lapset tietenkin jäävät nykyiseen kotiin äidin luokse. Isälle lapset kun on vapaa viikonloppu.

Vierailija kirjoitti:

12v ikästä aletaan kuuntelemaan, että ei oo ihan ajankohtasta teille.

Eikä helvetissä mitään jakamista. Joka toinen vklp miehelle ja arkisin sen mukaan miten sopii miehen menoihin. 

Joka toinen viikonloppu on siitä ongelmallinen, että miehellä on kuussa 1 vapaa vkl. Ja työpäivät viikonloppuisin tyyliä 11-19 niin ei hirveästi järkeä lasten olla siellä silloin. Arkisin sit sopii paremmin, mutta haittaako se lasten "rytmiä" jos tapaa isää miten sattuu ja milloin sattuu?

Vierailija kirjoitti:

Mikä on syynä eroon? Jos ei väkivaltaa, pettämistä niin yrittäkää vielä. Mies kuitenkin kuulostaa "osallistuvalle"isälle.

On osallistuva isä, mutta parisuhdetta ei vaan enää ole.

aloittaja. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

12v ikästä aletaan kuuntelemaan, että ei oo ihan ajankohtasta teille.

Eikä helvetissä mitään jakamista. Joka toinen vklp miehelle ja arkisin sen mukaan miten sopii miehen menoihin. 

Joka toinen viikonloppu on siitä ongelmallinen, että miehellä on kuussa 1 vapaa vkl. Ja työpäivät viikonloppuisin tyyliä 11-19 niin ei hirveästi järkeä lasten olla siellä silloin. Arkisin sit sopii paremmin, mutta haittaako se lasten "rytmiä" jos tapaa isää miten sattuu ja milloin sattuu?

No sitten ehdottomasti se vapaa vklp miehen kanssa. Mieluummin sitä isää tavataan vaikka päivittäin pätkä jos se sopii aikatauluihin! Isä voi ottaa tavaks vaikka viedä lapset joka viikko arkisin uimaan tai jotain tollasta kivaa. 

JOs miehellä on vain yksi viikonloppu vapaa kuukaudessa niin onhan hänellä sitten paljon arkivapaita. Eli lapset olisi isällään tuon yhden viikonlopun kun se hänellä vapaa sekä arki-iltoja useammin kun miehellä niitä vapaana. Ja mies saa luvan kuljettaa lapsia tuttuun päiväkotiin.

Vähänkö olette tyhmiä! Lapset etusijalle ei mitä vanhemmat haluaa. Siitä lähdetään.

Vierailija kirjoitti:

JOs miehellä on vain yksi viikonloppu vapaa kuukaudessa niin onhan hänellä sitten paljon arkivapaita. Eli lapset olisi isällään tuon yhden viikonlopun kun se hänellä vapaa sekä arki-iltoja useammin kun miehellä niitä vapaana. Ja mies saa luvan kuljettaa lapsia tuttuun päiväkotiin.

Niin on. Ei minulla eikä varmaan miehellä sitä mitään vastaan ole jos lapset on sitten viikolla... mutta pohdin vain sekoittaako se jotenkin lapsia jos esim menee kesken viikon tiistaina vaikka miehelle yöksi päikyn jälkeen ja tulevat keskiviikkona päikyn jälkeen kotiin ja sit taas näkevät isää hetken esim perjantaina. Koska sellaisia ne miehen vuorot tuppaa olemaan, sillisalaattia.

Ja voinko minä viedä lapset aamulla päikkyyn ja mies hakea, vai pitäisikö aina luovuttaa vanhemmalta toiselle? Tälläistä olen joskus kuullut...

Vierailija kirjoitti:

Vähänkö olette tyhmiä! Lapset etusijalle ei mitä vanhemmat haluaa. Siitä lähdetään.

Sitähän tässä koko ajan mietitään, lasten etua järjestelyissä mitä ne sitten onkaan.

Ei kai sillä lapselle mitään väliä ole minä päivänä on, pääasia että saa olla rakkaan vanhemman kanssa, eikä noin nuorilla ole vielä kunnollista aikakäsitystä pitkään aikaan, ei ne tiedä mikä on tiistai ja koska on siitä seuraava perjantai.

Lapset jää siihen kotiin missä olette nyt ja vanhemmat tulevat vuoroviikoin sinne asumaan.

Vierailija kirjoitti:

Lapset jää siihen kotiin missä olette nyt ja vanhemmat tulevat vuoroviikoin sinne asumaan.

Ei mahdollista.

aloittaja. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset jää siihen kotiin missä olette nyt ja vanhemmat tulevat vuoroviikoin sinne asumaan.

Ei mahdollista.

Eikä tuo tosin edes ratkaisisi noita haasteita mitä tässä luettelin..

Kaksi lastakin väännetty ja hups, mihin se parisuhde hävisi. Vielä muutama vuosi sitten sitä on ollut, kun on hässitty niin, että pari lastakin on saatu aikaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Kaksi lastakin väännetty ja hups, mihin se parisuhde hävisi. Vielä muutama vuosi sitten sitä on ollut, kun on hässitty niin, että pari lastakin on saatu aikaiseksi.

Meinaatko ettei ihminen voi hässiä ilman parisuhdetta? 😂

Meillä tuli ero vajaa vuosi sitten ja lapset olivat saman ikäiset kun ap:lla. Heti lähdettiin menemään viikko-viikko systeemillä ja on toiminut hyvin. Asutaan kahden kilometrin päässä toisistamme, joten päiväkoti jne. pysyivät samana. Välillä tehdään vloppuisin koko sakki yhdessä jotain, jotta voimme näyttää lapsille, että äiti ja isä ovat edelleen kavereita vaikka erillään asutaan.

Lapset ovat tottuneet tosi hyvin, rytmi löytyi nopeasti. Välillä tietenkin ikävöidään, mutta sitten soitellaan puolin ja toisin.

Minusta viikko-viikko-järjestely on hyvä. Molemmat vanhemmat ovat tasapuolisesti lasten elämässä, eikä toinen jää etäiseksi. Vanhempien tehtävä on olla läsnä lapsilleen.

Ihan ohis, mutta toivon, että teette oikean päätöksen. Lasten ensimmäisinä vuosina se parisuhde jää taka-alalle. Itsellä mies joutuu työn puolesta olemaan toisinaan viikon pois kotoa. Isompana lapset ymmärtää, mutta eskari-ikään asti oireilua, jos perhe ei ollut koossa. Silloin mieleen aina tullut se, että mutä erotilanteissa se on lapsilla.... Paljon kovempi ahdistus.

aloittaja. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi lastakin väännetty ja hups, mihin se parisuhde hävisi. Vielä muutama vuosi sitten sitä on ollut, kun on hässitty niin, että pari lastakin on saatu aikaiseksi.

Meinaatko ettei ihminen voi hässiä ilman parisuhdetta? 😂

No luulisi sitä, että jokin parisuhde on ollut, kun pari kakaraa on tehty. Ensimäinen voisi olla vahinko, mutta toinen parin vuoden päästä, osoittaa, että yhdessä niitä on suunniteltu parisuhteessa. Vai onko kyse suhteesta, missä naisella on biologinen kello tikittänyt ja iskenyt miehen ja vääntänyt pari mukulaa ja sitten huomannutkin, että mies on kilttimies, eikä tarpeeksi jännä ja elämä on tylsää.

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuli ero vajaa vuosi sitten ja lapset olivat saman ikäiset kun ap:lla. Heti lähdettiin menemään viikko-viikko systeemillä ja on toiminut hyvin. Asutaan kahden kilometrin päässä toisistamme, joten päiväkoti jne. pysyivät samana. Välillä tehdään vloppuisin koko sakki yhdessä jotain, jotta voimme näyttää lapsille, että äiti ja isä ovat edelleen kavereita vaikka erillään asutaan.

Lapset ovat tottuneet tosi hyvin, rytmi löytyi nopeasti. Välillä tietenkin ikävöidään, mutta sitten soitellaan puolin ja toisin.

Minusta viikko-viikko-järjestely on hyvä. Molemmat vanhemmat ovat tasapuolisesti lasten elämässä, eikä toinen jää etäiseksi. Vanhempien tehtävä on olla läsnä lapsilleen.

Parasta tässä on, että saa elämänsä takaisin joka toinen viikko ja vapaata itselleen, kun lapset on isällään