Vanhan sinkkunaisen todellisuus

Näin se on. Melkein kun mun näppikseltä, olisin voinut kirjoittaa saman.

Aina uskonut parisuhteeseen ja kun se omalta osalta kariutui reilun 20v jälkeen, olin pettynyt ennen kaikkea itseeni. Meni kolmisen vuotta jolloin keskityin vain lasten hyvinvointiin. Nyt erosta 7v myöhemmin havannoinut että samoja riita pukareita josta erosin, on tarjolla väsyksiin asti.

Joten keskityn muihin juttuihin. Miten voi olla, ettei itsestään huolehtivaa, huumorintajuista ja keskusteluun pystyvää vapaata miestä ole olemassakaan?

N45

Vierailija kirjoitti:

20v avioliiton jälkeen ja nyt sinkkuna olen ajoittain suhteellisen aktiivisesti käynyt treffeillä. Sinkkumiehissä taso on ilmeisen hankala, sillä moni on ylimielinen täydellisyys tai sitten on tunne-elämältään infantiileja, jotka kyllä seksiä kerjää. On alkkiksia, sydänvaivaisia, tules-ongelmaa tai psyyke hajalla. Entinen vaimo vielä mielessä tai aina haetaan parempaa. Miehillä ei ole aikomustakaan vakiintua. Jätinkin kaikki deittisivut ja suhtaudun miehiin lakonisesti. Katsoa saa, mutta en ota kontaktia.

Naisena olen huolehtiva, rakastava, jalat maassa, keskusteleva, minua kuvataan ystävälliseksi ja helppo lähestyä. Suuntaan nuo ominaisuuteni muuhun kohteeseen kuin mieheen. Miksi enää yrittää rakentaa suhdetta, koska miehissä aines on surkea.

Naisena tietenkin olet täysin sokea teidän omaan tasoonne, joka on vieläkin surkeampi.

"Miehillä ei ole aikomustakaan vakiintua."

Siis niillä miehillä joita sinä valitsemalla valitset.

Vakiintumishaluisia miehiä kyllä löytyy mutta jostain syystä meitä ette valitse.

Vierailija kirjoitti:

. Sinkkumiehissä taso on ilmeisen hankala, sillä moni on ylimielinen täydellisyys tai sitten on tunne-elämältään infantiileja, jotka kyllä seksiä kerjää. On alkkiksia, sydänvaivaisia, tules-ongelmaa tai psyyke hajalla.

Naisilla ei tunnetusti ole terveysongelmia, vatsinkaan mielenterveyden osalta. Nainen hakee tasapainoista ja fiksua seuraa tulotasoon ja ulkonäköön katsomatta eivätkä siedä kusipäitä edes silloin kun nämä ovat varakkaita.

Lohdullista, että löytyy kohtalotoveri. En ole kuitenkaan itseeni pettynyt, olen miettinyt omaa osuuttani suhteessa tapaamini miehiin. Ovat kuitenkin kaikki olleet erilaisa (duunarista hammaslääkäriin) ja yhteinen nimittäjä ollut täydellisen naisen löytäminen. Ovat olleet pitkään deittisivuilla ja monia treffejä. Mikään ei ole johtanut suhteeseen.

Olen alkanut miettiä, että aika suhteelle on mennyt ohi. Keneen tahansa ei tarvitse tyytyä ja siksi onkin helppo olla yksin.

Ihan tavallinen mies olisi riittänyt, kunhan asiansa kunnossa. Mutta näin ei käynyt.

Nautitaan elämästä näin <3

ap

Munkin mielestä vaikuttaa siltä, että moni ei halua mitään vakavaa, haluaa jonkun kevytsuhteen tai etsii vain seksiä. En ole vielä lakannut etsimästä, mutta en myöskään aio masentua sen vuoksi, että tuolla ei noita kovin vakavastiotettavia tapauksia ole.

Vanha viisaus kuuluukin, että saat sen mistä luovut. Aika moni törmää uuteen kumppaniin ajan myötä. Itse en oikein usko noihin deittipalveluihin koska se on liian väkinäistä ja ihmisillä on liian suuret odotukset jotka eivät kohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Naisena olen huolehtiva, rakastava, jalat maassa, keskusteleva, minua kuvataan ystävälliseksi ja helppo lähestyä. Suuntaan nuo ominaisuuteni muuhun kohteeseen kuin mieheen. Miksi enää yrittää rakentaa suhdetta, koska miehissä aines on surkea.

Kyse voi olla vain omasta mielipiteestäsi. Hyvä provo. 20 avioliittovuoden jälkeen avioliitosta ulos lempattu katkeroitunut nainenhan on aina tasapainoinen ”löytö”.

No ei nyt ihan noinkaan. Itse sinkkuunnuin hieman sinua vanhempana ja heti kun aloin katselemaan ympärilleni löytyi netistä kaltaiseni mies: pitkästä liitosta eronnut, sosiaalisesti taitava, sitoutumishaluinen, älykäs, huumorintajuinen, taloudellisesti yhtä hyvin toimeentuleva kuin itsekin. Tavattuamme oli hyvin nopeasti selvää, että yhteen jäädään ja meistä tuli onnellinen pariskunta. Keski-ikäiset eroavat paljon enkä usko, että noissa pareissa aina eron syy on ollut miehen kehnous, eikö enemmänkin luonteiden, arvojen ja haaveiden yhteensopimattomuus? Minun ex mies on oikein hyvä kumppani jollekin toiselle, samoin nykyinen mieheni on erittäin hyvä kumppani minulle vaikka ex vaimonsa häntä kehnona pitikin.

Vierailija kirjoitti:

Lohdullista, että löytyy kohtalotoveri. En ole kuitenkaan itseeni pettynyt, olen miettinyt omaa osuuttani suhteessa tapaamini miehiin. Ovat kuitenkin kaikki olleet erilaisa (duunarista hammaslääkäriin) ja yhteinen nimittäjä ollut täydellisen naisen löytäminen. Ovat olleet pitkään deittisivuilla ja monia treffejä. Mikään ei ole johtanut suhteeseen.

Olen alkanut miettiä, että aika suhteelle on mennyt ohi. Keneen tahansa ei tarvitse tyytyä ja siksi onkin helppo olla yksin.

Ihan tavallinen mies olisi riittänyt, kunhan asiansa kunnossa. Mutta näin ei käynyt.

Nautitaan elämästä näin <3

ap

Jos miehellä on ollut tavoitteena täydellisen naisen löytäminen, sittenhän hän olisi sopiva pari ap:lle. Mikseivät nämä löydä toisiaan.

Minä en mennyt minnekään tindereihin vaan baariin tapaamaan miehiä livenä. Se on parempi tapa tutustua, varmaan tinderissä on epänormaalimpaa väkeä. Tapasin oikein hyvän ja ja ihanan miehen.

N46

Vierailija kirjoitti:

Munkin mielestä vaikuttaa siltä, että moni ei halua mitään vakavaa, haluaa jonkun kevytsuhteen tai etsii vain seksiä. En ole vielä lakannut etsimästä, mutta en myöskään aio masentua sen vuoksi, että tuolla ei noita kovin vakavastiotettavia tapauksia ole.

Edelleen teidän naisten valinta kohdistuu vain kevytsuhteilua ja seksiä haluavia miehiä kohtaan.

Voi olla että asia johtuu tasosta, yleensä tasokkaimmat miehet haluavat vain irtoseksiä.

Matalatasoiset miehet haluaisivat sitoutua mutta ette kelpuuta heitä. Rinki pyörii.

Matalan tason naiset, teidän ei kannattaisi olla niin nirsoja ja sitten ruikuttaa, kun miehet eivät huoli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Munkin mielestä vaikuttaa siltä, että moni ei halua mitään vakavaa, haluaa jonkun kevytsuhteen tai etsii vain seksiä. En ole vielä lakannut etsimästä, mutta en myöskään aio masentua sen vuoksi, että tuolla ei noita kovin vakavastiotettavia tapauksia ole.

Edelleen teidän naisten valinta kohdistuu vain kevytsuhteilua ja seksiä haluavia miehiä kohtaan.

Voi olla että asia johtuu tasosta, yleensä tasokkaimmat miehet haluavat vain irtoseksiä.

Matalatasoiset miehet haluaisivat sitoutua mutta ette kelpuuta heitä. Rinki pyörii.

Ei, vaan itse kuvittelen olevani tutustumassa johonkin mieheen ihan normaalisti, sitten huomaan, että mies on vaan alkanut vongata. Ja se vonkaaminen ei kiinnosta. On tuossa toki totuuden siemen, että "tasokas mies" (tässä tapauksessa esim. deittisivulla mies, joka kykenee hyvin kommunikoimaan kirjallisesti, olemaan kiinnostava ja hauska), voi toimia noin useammin).

 En tiedä, mitä tarkoitat matalatasoisella miehellä, mutta itseltä ainakin karsiutuu sellaiset, joiden kanssa ei ole mitään yhteistä ("olen Jörkkä, käyn töissä ja harrastan kuntosalia, profiilisi on kiinnostava [ei kuitenkaan mainintaa miksi], olisin sulle hyvä match" ja joiden kanssa kommunikointi ei oikein suju.

Vierailija kirjoitti:

Matalan tason naiset, teidän ei kannattaisi olla niin nirsoja ja sitten ruikuttaa, kun miehet eivät huoli.

Olen tältä palstalta usein lukenut että matalan tason naisia ei ole olemassakaan.

Aika ylimielinen kuva välittyy ap:sta. Härskiintynyt ego haisee ja kauas.

Minusta vaikuttaa tekstisi perusteella siltä, että kuulut itse kategoriaan "ylimielinen täydellisyys".

t. sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Lohdullista, että löytyy kohtalotoveri. En ole kuitenkaan itseeni pettynyt, olen miettinyt omaa osuuttani suhteessa tapaamini miehiin. Ovat kuitenkin kaikki olleet erilaisa (duunarista hammaslääkäriin) ja yhteinen nimittäjä ollut täydellisen naisen löytäminen. Ovat olleet pitkään deittisivuilla ja monia treffejä. Mikään ei ole johtanut suhteeseen.

Olen alkanut miettiä, että aika suhteelle on mennyt ohi. Keneen tahansa ei tarvitse tyytyä ja siksi onkin helppo olla yksin.

Ihan tavallinen mies olisi riittänyt, kunhan asiansa kunnossa. Mutta näin ei käynyt.

Nautitaan elämästä näin <3

ap

Ei pahalla, mutta eikö ajatus yksin vanhenemisesta pelota? Et varmaankaan ole vielä ns. vanha, mutta sekin aika on tietenkin jossakin vaiheessa tulossa. En tietenkään tarkoita, että sinun olisi väkisin elettävä tulevaa vanhuuttasi jonkun vastenmielisen ihmisen kanssa, vaan ajattelin, että eikö tällainen ajatus luo epävarmuutta?

Vierailija kirjoitti:

Vanha viisaus kuuluukin, että saat sen mistä luovut. Aika moni törmää uuteen kumppaniin ajan myötä. Itse en oikein usko noihin deittipalveluihin koska se on liian väkinäistä ja ihmisillä on liian suuret odotukset jotka eivät kohtaa.

Kokeilin deittipalstoja, mutta ovat niin ulkonäkökeskeisiä ja pinnallisia, joten en mieltynyt. Pari kivaa miestä oli, mutta välimatkaa niin paljon, etten halunnut jatkaa edes kirjoittelua. Onhan siinä melkein ihme tapahduttava, jos vielä kohtaa oikean miehen. En käy baareissa, joten minimaalinen mahdollisuus on osua kehenkään.

ps Saa pysäyttää lenkkipolulla :)

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla, ettei itsestään huolehtivaa, huumorintajuista ja keskusteluun pystyvää vapaata miestä ole olemassakaan?

N45

Onhan meitä. Mutta koska kykenen huolehtimaan itsestäni kaikessa ruoanlaitosta paidansilitykseen herää kysymys miksi minua syyllistetään siitä että aikuisten oikeasti eniten kaipaisin naista juuri siihen mistä myös siitäkin kykenen huolehtimaan yksinäni mutta yksin se on mälsempää kuin kahdestaan.