Lue keskustelun säännöt.
Epäitsekkäitä syitä hankkia lapsia?
21.11.2017 |
Olen tähän saakka ollut tyytyväinen vapaaehtoisesti lapseton, mutta olen alkanut pohtia, pitäisikö sittenkin hankkia lapsia. Järkisyyt pysyä lapsettomana ovat edelleen olemassa, mutta ne ovat alkaneet menettää merkitystään (esim. maailman turvattomuus ja liikakansoitus sekä henkilökohtaisemmat syyt, kuten unen puute ja oman ajan väheneminen) ja tunne oman lapsen saamisen hienoudesta vahvistua. Ilmeisesti se kuuluisa biologinen kello tekee tehtäviään. Yritinkin siis tunnepuolen syille vastapainoksi keksiä, mitä järkeviä, epäitsekkäitä syitä lasten hankkimiselle olisi, mutta lista jäi aika lyhyeksi. Lähinnä lapsi tuottaisi iloa isovanhemmille ja kasvaisi aikanaan uudeksi veronmaksajaksi. Loput syyt ovat puhtaasti itsekkäitä.
Auttakaa siis pohdinnassa ja kertokaa siis syitä, miksi hankkia (tai saada, jos se sana on mielestäsi parempi) lapsia muista kuin itsekkäistä syistä. Eli siis toisin sanoen mitä sellaisia syitä on, jotka eivät kosketa/hyödytä lapsen äitiä tai isää?
Kommentit (12)
Perintö ei mene suvulle tai valtiolle. Vanhempasi saavat lapsenlapsia. Voit kasvattaa yhteiskunnalle hyödyllisen ihmisen. Opit jakamaan omastasi. Joku saa hyvän ystävän ja myöhemmin seurustelukaverin/puolison. Saat uusia kokemuksia, jotka liittävät sinut muuhun yhteisöön ja auttavat ymmärtämään toisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi kasvattaa vanhemmastaan epäitsekkään ja hyvähermoisemman.
Lapsen kautta aikuinen pääsee takaisin lapsen maailmaan ja omaan lapsuuteen.
Ilman lasta teet turhaan töitä/hankit omaisuutta: kenelle ne kuoltuasi jäävät? Suvun tapeltavaksi/valtion kassaan.
Lapsesi voi olla huippuälykäs ja keksiä maailmaa hyödyttävän keksinnön.
Kun itse olet vanha, on hyvä, että joku on pitämässä puoliasi ahneita hoitolaitoksia vastaan, käyttämässä pihalla, täyttämässä monimutkaiset Kelan ja verottajan paperit ym. lomakkeet, auttamassa viimeisen tekniikan kanssa, vaatimassa haluamaasi eutanasiaa, huolehtimassa siitä, ettei kotihoitaja pölli arvoesineitäsi. Ketään muuta ei kiinnosta.
Ylipäätään: jos lapsen hankinta ei tule omasta sielustasi, vaan joudut punnitsemaan sitä järjellä/hyötysyillä, niin lapsen voi jättää tekemättä. Toki kannattaa miettiä, millaiseen elämäntilanteeseen tai millaisen miehen kanssa lapsen hankkii ja koska, ettei tarpeettomasti vaikeuta kaikkien eloa. Lapsi tuo vastuun mukanaan. Muista, että kukaan muu ei lasta hoida kuin sinä.
Jos tuollaista joutuu pohtimaan, niin ehkä se lapsen hankkiminen ei ole kovin hyvä idea. Sitä pitää haluta sydämestään, että jaksaa huonoinakin hetkinä katumatta. Muuten tulos on katkera masentunut vanhempi, jolla ei kunnon sidettä lapseen. Lapselle aika kurja juttu.
Harmi, että ihmiset tekevät vielä nykyäänkin lapsia pelkistä "järkisyistä", yleensä viimeisinä mahdollisina vuosina. Ei kovin hyvä lähtökohta vanhemmuudelle. Jos oikeasti lapsia haluaa ja lapsiperhe-elämä on sopivaa, ei kukaan pysty odotella sinne lähemmäs neljään kymppiin.
Riippuu kai siitä, onko ihmiselämän jatkuminen mielestäsi ylipäänsä tavoiteltava asia vai ei. Mutta ovat oman lajin ja suvun jatkaminen nekin kyllä itsekkäitä pyrintöjä. Jotkuthan ajattelevat niinkin, että nimenomaan suomalaisten pitäisi pitää omaa kansaansa ja geenejään hengissä. Enpä sitten tiedä. Vaikka lapsi tuo iloa muillekin kuin sinulle ja kasvattanee sinusta aikuisemman ihmisen, niin taustalla on meillä aina itsekkäät tavoitteet.
Vierailija kirjoitti:
Perintö ei mene suvulle tai valtiolle. Vanhempasi saavat lapsenlapsia. Voit kasvattaa yhteiskunnalle hyödyllisen ihmisen. Opit jakamaan omastasi. Joku saa hyvän ystävän ja myöhemmin seurustelukaverin/puolison. Saat uusia kokemuksia, jotka liittävät sinut muuhun yhteisöön ja auttavat ymmärtämään toisia.
Jos lapsi on vammainen, pätee vain se, että isovanhemmat saavat lapsenlapsia ja oppii jakamaan omastaan. Silloin voi ainakin olla varma, että koko homma on pelkkää miinusta itselle. Jos sellaista hakee. Adoptoi siis vammainen lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvata lapsestasi hieno ihminen ja maailmassa on yksi hieno ihminen lisää.
No minusta ei ole mitään hyvää syytä hankkia omaa lasta. Perhesijoitus tai adoptointi, oman lapsen hankinta on vaan itsekästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tuollaista joutuu pohtimaan, niin ehkä se lapsen hankkiminen ei ole kovin hyvä idea. Sitä pitää haluta sydämestään, että jaksaa huonoinakin hetkinä katumatta. Muuten tulos on katkera masentunut vanhempi, jolla ei kunnon sidettä lapseen. Lapselle aika kurja juttu.
Harmi, että ihmiset tekevät vielä nykyäänkin lapsia pelkistä "järkisyistä", yleensä viimeisinä mahdollisina vuosina. Ei kovin hyvä lähtökohta vanhemmuudelle. Jos oikeasti lapsia haluaa ja lapsiperhe-elämä on sopivaa, ei kukaan pysty odotella sinne lähemmäs neljään kymppiin.
Et tainnut tajuta aloittajan pointtia.
Voit pohtia asioita etukäteen, mutta et voi tietää, minkälainen persoona tuleva lapsi on. Se voi muuttaa kaikki oletukset, toiveet, odotukset, luulot - parempaan tai huonompaan suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En keksi epäitsekkäitä syitä, paitsi että jos kasvatat lapsesta heikkojen puolustajan. Itsekkäitä syitä tulee enemmän mieleen.
Älä ihmeessä hanki lasta, et selkeästi halua kun tuollaista kysyt. Syytön lapsiparka tulee vaan kärsimään.
Mitä väliä sillä on? Kaikki ihmiset tekevät valintojaan itsekkäästi, sellainen ihminen on. Ei ne sun valinnat ole sen itsekkäämpiä kuin muidenkaan, kunhan lain rajoissa pysyt!