Kadehtivatko tai paheksuvatko useamman lapsen vanhemmat yksilapsisia?

Jos siis useampilapsinen äiti kateellinen yksilapsiselle niin mitä ihmettä..olisihan sitä aina voinut jäädä yhteen lapseen. Ja tuskin kellään ylimääräisiä lapsia on lopulta.

Minusta on ihan sama onko lapsia ollenkaan tai 15 (jos kaikki tulevat hyvin hoidetuiksi ja vanhemmat jaksavat). Jotkut voivat itse vaikuttaa siihen paljonko lapsia syntyy, toiset eivät, vaikka haluaisivatkin.

En minä voi paheksua ketään sen perusteella, että joku haluaa tai joutuu elämään elämäänsä toisin kuin minä.

ja ajoittain kyllä kohtaa paheksuntaa monilapsisten perheiden taholta. Yksissä juhlissa oli pahinta, kun humalaiset rouvat (itse olin kuskina ja selvinpäin) alkoivat suureen ääneen vatvoa, miten meillä voi olla vain yksi lapsi... eihän te voi noin tehdä... sen ainokaisen on pakko saada sisarus tai siitä tulee ihan kauhea yms.

rankkaa olla maailman napa, kun koko suku häärää ympärillä, eikä ole edes ikäistä seuraa :(

Tarkistatko faktat ennen kuin käyt säälimään?



t: Ainokaisen ainokainen äiti

Nyt kun meillä on enemmän lapsia, välillä naurattaa joidenkin yksilapsisten perheiden valitus kamalasta väsymyksestä ja lapsen vaikeudesta.



Missään nimessä en heitä tästä piirteestä paheksu, ajattelinhan varmasti silloin itsekin yhden kanssa juuri samoin. Minusta tuntuu, että meillä on perheenä tullut aina vain helpommat ajat kun lapsia on tullut lisää. Yhden kanssa oli liikaa aikaa stressata kaiken maailman asioita ja pingottaa " täydellisenä äitinä" . Nyt osaan olla paljon relampi.

Mutta sen huomaan, että en oikein jaksa kuunnella yhden lapsen äidin ongelmia. Kieltämättä mielessä käy, että " arvaa vaan, kun niitä on kolme" - mutta taidot kasvaa lasten lukumäärän myötä. Samoin kärsivällisyys. Ehkä vähän hymyilyttää, jos pienestä asiasta saadaan aikaan maatakaatava ongelma. Kenties useampi lapsi auttaa suhteellistamaan asioita.

Emme ole kokeneet varsinaisesti mitään paheksuntaa tai ihmettelyä. Itse olemme niin onnellisia ainokaisestamme (5v), että ehkä emme huomaa mahdollista paheksuntaa.

Ainoa lapsi voi olla toki joskus yksinäinen, mutta sama tunne voi olla vaikka lapsia on enemmänkin. Meillä tyttö on päiväkodissa, jossa paljon kavereita ja hänellä on useita saman ikäisiä serkkuja samassa kaupungissa sekä muita kavereita kaveripariskuntien lapsista.

enemmän kuin yksi lapsi kävisi kuolemaksi, ainakin riski olisi siihen aika suuri niin itsellä kuin syntyvällä lapsellakin. Joten tulkaahaan vaan kaikki paheksumaan itsekkyyttäni, kun en hanki ainokaisellemme sisaruksia!

" yksilapsinen perhe ei ole mikään oikea perhe!" .



Tähän tyyliin totesi meillekin tuttavaperhe pikkukakkosen saatuaan. Ihan käsittämätön kommentti. Kun minun mielestäni jo pelkästään minä ja mies oltiin perhe. Ja nyt kun meitä on neljä, ollaan perhe ihan samalla lailla, ei enempää eikä vähempää.