Åbo Akademin sisäänottoprosentti on sama kun huonoimmilla ammattikorkeakouluilla :D

Palkkataso sen sijaan huimaa, koska Turusta lähdetään Ruotsiin töihin ja tienataan helposti 6000 - 8000 e/kk (toki kruunuina), AMK:sta pääsee työttömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Palkkataso sen sijaan huimaa, koska Turusta lähdetään Ruotsiin töihin ja tienataan helposti 6000 - 8000 e/kk (toki kruunuina), AMK:sta pääsee työttömäksi.

Ei pidä paikkaansa. Joku on ehkä joskus näin hyvin onnistunut.

Ilman mitään lähteitä ja tarkennuksia väite näyttää olevan puhdasta harhautusta.

Sinne vaan! Opit samalla kunnolla ruotsia. Siitä on paljon hyötyä

Koulutuksen vaikeuttamisella suomenkieliset on pidetty alemman luokan kansalaisina.

Siksi ruotsinkieliset pääsevät helpommin opiskelemaan.

Ruotsin kieli epätasa-arvon työkalu

Ruotsin kielen avulla on suomenkieliset pidetty toisen luokan kansalaisina jo satoja vuosia ja siinä on onnistuttu oikein hyvin vielä näihin päiviin asti. Eikä asiaan olla saamassa muutosta ainakaan vähään aikaan. Persut ovat kyllä onnistuneet hieman lievittämään pakkoruotsia tulevan kokeilun muodossa.

Tasa-arvon puutteesta ovat merkkinä pakkoruotsi ja vielä nykyäänkin suomenkielisten alhaisempi koulutus, alhaisempi tulotaso ja alhaisempi elinaikaodote.

Epätasa-arvon työkaluna käytetään virkamiesruotsia, erillisiä kouluja mikä mahdollistaa ruotsinkielisille alhaisemmat sisäänpääsyvaatimukset ja pakkoruotsia josta emme pääse eroon vaikka 74% kansasta niin haluaa. Pakkoruotsista ym. päättää vaikutusvallallaan pieni ruotsinkielinen vähemmistö. Pakkoruotsi pitää demokratiaa pilkkanaan Suomessa vaikka luulemme olevamme demokratian ja tasa-arvon eturintamassa maailmassa.

Kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista on suomenkielisille haittaa mutta pakkosuomesta on hyötyä ruotsinkielisille, mikä näkyy ruotsinkielisten parempana sijoittumisena yhteiskunnassa. Tämä johtuu siitä että turhan kielen opettaminen enemmistölle haittaa enemmistöä ja yhteiskuntaa kun vähemmistö saa hyödyn heille välttämättömän kielen opiskelusta maassa joka on yksikielinen oikeasti. Suomen kaksikielisyys on keinotekoista ja vain huonon lain seurausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkkataso sen sijaan huimaa, koska Turusta lähdetään Ruotsiin töihin ja tienataan helposti 6000 - 8000 e/kk (toki kruunuina), AMK:sta pääsee työttömäksi.

Ei pidä paikkaansa. Joku on ehkä joskus näin hyvin onnistunut.

Ilman mitään lähteitä ja tarkennuksia väite näyttää olevan puhdasta harhautusta.

Ihan samalla tavalla voi miettiä, mistä kertoo aloituksen artikkeli. Ei hakijoiden tasosta, vaan siitä, miten monella on edes teoreettiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan ruotsiksi. AMK:t toivottavat tervetulleiksi jopa lukutaidottomat amikset.

Fun fact: suomessa ei ole yhtäkään suomenkielistä yliopistoa, on vain yksi ruotsinkielinen ja loput ovat kaksikielisiä.

Ennenkin useat suomenkieliset on hakeutuneet ÅA opiskelemaan. Järkevää kaikin tavoin. Kuka tahansa saa hakea

Itse en uskaltanut. Harmittaa

Pistemäärä muodostuu hakijoiden mukaan. Sankoin joukoin hakemaan

Vierailija kirjoitti:

Ennenkin useat suomenkieliset on hakeutuneet ÅA opiskelemaan. Järkevää kaikin tavoin. Kuka tahansa saa hakea

Itse en uskaltanut. Harmittaa

Suomenkielisen pitää opiskella ruotsiksi omassa maassaan jotta voi olla ruotsinkielisen kanssa tasa-arvoinen ja saada hyöty ruotsinkielisten etuisuuksista. Mutta silloinkin pitää luopua oikeudesta opiskella omalla äidinkielellään.

Valtion mielestä ruotsinkieliset ovat tärkeämpiä kuin muut.

Vierailija kirjoitti:

Sinne vaan! Opit samalla kunnolla ruotsia. Siitä on paljon hyötyä

Ruotsin kielestä ei ole hyötyä koska sitä ei pidä laskea hyödyksi että joutuu opiskelemaan vieraalla kielellä päästäkseen opiskelemaan.

Kun menee opiskelemaan ruotsiksi pitää samalla luopua oikeudestaan opiskella äidinkielellään.

Vierailija kirjoitti:

Pistemäärä muodostuu hakijoiden mukaan. Sankoin joukoin hakemaan

Aivan. Ruotsinkieliset koulut ottavat kaikki ruotsia osaavat oppilaikseen koska ruotsinkielisten taso on niin huono.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkkataso sen sijaan huimaa, koska Turusta lähdetään Ruotsiin töihin ja tienataan helposti 6000 - 8000 e/kk (toki kruunuina), AMK:sta pääsee työttömäksi.

Ei pidä paikkaansa. Joku on ehkä joskus näin hyvin onnistunut.

Ilman mitään lähteitä ja tarkennuksia väite näyttää olevan puhdasta harhautusta.

Ihan samalla tavalla voi miettiä, mistä kertoo aloituksen artikkeli. Ei hakijoiden tasosta, vaan siitä, miten monella on edes teoreettiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan ruotsiksi. AMK:t toivottavat tervetulleiksi jopa lukutaidottomat amikset.

Tuosta ei ole näyttöä. Mutta Åbo akademie ottaa kaikki jotka osaavat sanankin ruotsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennenkin useat suomenkieliset on hakeutuneet ÅA opiskelemaan. Järkevää kaikin tavoin. Kuka tahansa saa hakea

Itse en uskaltanut. Harmittaa

Suomenkielisen pitää opiskella ruotsiksi omassa maassaan jotta voi olla ruotsinkielisen kanssa tasa-arvoinen ja saada hyöty ruotsinkielisten etuisuuksista. Mutta silloinkin pitää luopua oikeudesta opiskella omalla äidinkielellään.

Valtion mielestä ruotsinkieliset ovat tärkeämpiä kuin muut.

Höpö höpö. Hakiessa tiedät millä kielellä opiskellaan. Ei ruotsiksi saa opetusta muunkielisissä ohjelmissa

Joku koulutus on englanniksi. Joku suomeksi. Joku ruotsiksi.

Voit valita mihin haet

Ruotsinkielinen pääsee helpommin yliopistoon kuin suomenkielinen.

Ruotsinkielisistä yli 50% pääsee yliopistoon mutta suomenkielisistä vain 30% vaikka tutkitusti ruotsinkieliset lukevat vähemmän läks älä jä ja juovat enemmän alkoholia kuin suomenkieliset.

Ruotsinkielinen ei käy valmennuskurssia koska ei tarvitse. Eikä ruotsinkielisiä valmennuskursseja edes järjestetä koska sisäänpääsy on turvattu.

Tsemppiä kaikille suomenkielisille pääsykokeisiin! Ruotsinkielinen ei tarvi tsemppiä, vaan oikean äidinkielen, ruotsin, niin pääsee korkeakouluun.

Yleensä jos kansanosien kohtelu ei ole tasavertaista niin asiaa tutkitaan ja yritetään parantaa kaltoinkohdellun kansanosan asemaa. Mutta suomenkielisen kansanosan kohtelua ei yritetä korjata vaan pahentaa ruotsinkielisten kiintiöillä.

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!

Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html

IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta

Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13

Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml

YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkieli…

--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäisi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA

Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennenkin useat suomenkieliset on hakeutuneet ÅA opiskelemaan. Järkevää kaikin tavoin. Kuka tahansa saa hakea

Itse en uskaltanut. Harmittaa

Suomenkielisen pitää opiskella ruotsiksi omassa maassaan jotta voi olla ruotsinkielisen kanssa tasa-arvoinen ja saada hyöty ruotsinkielisten etuisuuksista. Mutta silloinkin pitää luopua oikeudesta opiskella omalla äidinkielellään.

Valtion mielestä ruotsinkieliset ovat tärkeämpiä kuin muut.

Höpö höpö. Hakiessa tiedät millä kielellä opiskellaan. Ei ruotsiksi saa opetusta muunkielisissä ohjelmissa

Joku koulutus on englanniksi. Joku suomeksi. Joku ruotsiksi.

Voit valita mihin haet

Åbo akademie ja Hanken ym. ruotsinkieliset koulut ovat yksikielisiä eikä niissä saa tehdä lopputyötään suomeksi.

Miksi suomenkielisillä ei voi yksikielisiä yliopistoja tai korkeakouluja? Suomessa kaikki yliopistot on kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä. Eli kaikissa yliopistoissa voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi, mutta suomeksi ei voi ruotsinkielisissä.

Olet lukenut jutun vääristävien lasien läpi. Itseäni hämmästytti miten taidealat on niin suosittuja. Lääketiede oli vasta keskitasolla. 11% pääsi sisään.

Amk sote oli hämmästyttävän vaikea. Oliko vain 8% päässeitä? Luonnonvara-alalle yli 30%.

Åa pääsi keskimäärin 26%. Ei sinnekään kävellä sisään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennenkin useat suomenkieliset on hakeutuneet ÅA opiskelemaan. Järkevää kaikin tavoin. Kuka tahansa saa hakea

Itse en uskaltanut. Harmittaa

Suomenkielisen pitää opiskella ruotsiksi omassa maassaan jotta voi olla ruotsinkielisen kanssa tasa-arvoinen ja saada hyöty ruotsinkielisten etuisuuksista. Mutta silloinkin pitää luopua oikeudesta opiskella omalla äidinkielellään.

Valtion mielestä ruotsinkieliset ovat tärkeämpiä kuin muut.

Höpö höpö. Hakiessa tiedät millä kielellä opiskellaan. Ei ruotsiksi saa opetusta muunkielisissä ohjelmissa

Joku koulutus on englanniksi. Joku suomeksi. Joku ruotsiksi.

Voit valita mihin haet

Åbo akademie ja Hanken ym. ruotsinkieliset koulut ovat yksikielisiä eikä niissä saa tehdä lopputyötään suomeksi.

Miksi suomenkielisillä ei voi yksikielisiä yliopistoja tai korkeakouluja? Suomessa kaikki yliopistot on kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä. Eli kaikissa yliopistoissa voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi, mutta suomeksi ei voi ruotsinkielisissä.

Eiköhän suurin osa tee englanniksi.

Varmasti yhtä moni tekee åassa suomeksi kuin muualla ruotsiksi.

Sulla on jotenkin yksiviivainen ajatuksenjuoksu. Lue juttu uudelleen ja etsi vähän muita näkökulmia

Rosa Parks kieltäytyi joulukuussa 1955 luovuttamasta paikkaansa bussissa valkoiselle miehelle. Tuohon aikaan linja-autojen ensimmäiset paikkarivit oli varattu valkoisille, ja jos paikkoja ei ollut enää vapaina, mustien oli luovutettava omat paikkansa heille myös bussin keskiosassa. Parks pidätettiin ja hänelle langetettiin 14 dollarin sakko. Pidätys Parksin kotikaupungissa Montgomeryssa Alabamassa johti lähes vuoden kestäneeseen mustien bussilakkoon.

Protestia johti pastori Martin Luther King. Lakko päättyi vasta, kun Yhdysvaltain korkein oikeus totesi rotusorron busseissa laittomaksi.

HS

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Rotuerottelu+murtui+bussin+penk…

Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi. Ruotsinkielisillä on kauppakorkeakiintiöt 475%

suuremmat kuin suomenkielisillä.

Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi.

Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan. Tämä tarkoittaisi että suomenkielisistä 30000/v ylioppilaasta n. 10000 pääsisi kauppakorkeaan vuosittain jotta suhde olisi samanlainen kuin ruotsinkielisllä. Tällä hetkellä lukema on n. 2000 opiskelijaa. Ruotsalaisilla on siis 5-kertainen yliedustus kauppakorkean opiskelupaikoissa.

Tämä laskelma ei ota huomioon että ruotsinkielisiä menee lukioihin suhteessa enemmän joka vääristäisi lukemia entisestään.

Helsingin Kauppa Korkeaan on vaikea päästä opiskelemaan, koska ruotsinkieliselle pääsykokeet vuotavat kuin seula. Ruotsinkieliselle riitää että on oikea äidinkieli, mutta suomenkielinen joutuu opiskelemaan 5 pääsykoekirjaa paremmin kuin 80% hakijoista päästäkseen HKK:lle

Suomenkielisiä on syrjitty aina Suomessa eikä edes 2000-luvulla olla päästy syrjinnästä eroon.

Tyttäreni päätti hakea lääkikseen. On nyt lukion toisella. Ruotsi sujuu hyvin.

Ehkä voisi hakea ruotsinkieliseen koulutukseen

Hyvä kielitaito on aina hyödyksi elämässä