Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Samassa talossa 7 asuntoa myytävänä, kaikissa ihan tolkuton rahoitusvastike - mikä tämä yhtiölainakuvio on?

Vierailija
17.11.2017 |

Etuoveen Tieteenkatu 6, Tampere. Alle 50-neliöinen kaksio 180k, lisäksi rahoitusvastike 460 e/kk. Tarkoittaako tämä, että kyse on sellaisista nyt lehdistössä kohutuista yhtiölainoista? Kertooko tuo, että asuntoja on myynnissä noin paljon siitä, että siellä alkaa ns. paska kertyä tuulettimeen? Kauanko tuota rahoitusvastiketta maksetaan? Jonkun talon kohdalla luki että 25 VUOTTA, sehän tarkoittaa esim. tuolla vastikkeella laskettuna 138 000 euroa!

Jos se tosiaan on tuon 25 vuotta, niin miksi kukaan ostaa noita asuntoja? Miksei osta jotain muuta 2010-luvun taloa, jossa myyntihinta on about sama TAI JOPA ALHAISEMPI mutta tuota rahoitusvastiketta ei ole tai se on taso 100 e/kk?

Selittäkää typerälle lähitulevaisuuden ensiasunnon ostajalle! Perus palikkamallisen lainalaskurin oletusasetuksilla lainanlyhennys on 10 % säästöosuudella n. 600 e/kk seuraavat 25 vuotta, eli pelkkä laina + rahoitusvastike yli 1000 e/kk, ja siihen vielä hoitovastike lisäksi - ja sehän voi sitten ymmärtääkseni kasvaa merkittävästikin, jos/kun talon ikääntyessä tulee myös uusia kunnostustarpeita.

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
17.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No, siinähän se lukee tämän mainitsemasi kohteen tiedoissa:

Hinta ja kustannukset

Velaton hinta:

185 000 €

Myyntihinta:

67 382,59 €

Neliöhinta:

3 775,51 € / m²

Yhtiövastike:

627,55 € / kk

(Hoitovastike 181,30 € / kk + Rahoitusvastike 446,25 € / kk)

--

Eli asunnon hintapyynti on tuo 185 000, jonka voit:

1. rahoittaa maksamalla koko hinnan eli siitä myyntihinta (miinusta paljonko saat tingattua) myyjälle ja loput yhtiölle. Tämän jälkeen maksat vain hoitovastikkeet + oman asuntolainasi.

2. Maksat asunnosta myyntihinnan (tingattuna) nykyiselle omistajalle ja jatkossa maksat sitten hoitovastikkeen + rahoitusvastikkeen + mahdollisen pienen oman asuntolainasi, jonka otit tuohon noin 60 000 Euron summaan.

Vierailija
2/12 |
17.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hoitovastikkeessa ei makseta remontteja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
17.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No, siinähän se lukee tämän mainitsemasi kohteen tiedoissa:

Hinta ja kustannukset

Velaton hinta:

185 000 €

Myyntihinta:

67 382,59 €

Neliöhinta:

3 775,51 € / m²

Yhtiövastike:

627,55 € / kk

(Hoitovastike 181,30 € / kk + Rahoitusvastike 446,25 € / kk)

--

Eli asunnon hintapyynti on tuo 185 000, jonka voit:

1. rahoittaa maksamalla koko hinnan eli siitä myyntihinta (miinusta paljonko saat tingattua) myyjälle ja loput yhtiölle. Tämän jälkeen maksat vain hoitovastikkeet + oman asuntolainasi.

2. Maksat asunnosta myyntihinnan (tingattuna) nykyiselle omistajalle ja jatkossa maksat sitten hoitovastikkeen + rahoitusvastikkeen + mahdollisen pienen oman asuntolainasi, jonka otit tuohon noin 60 000 Euron summaan.

Eli siis nämä eivät ole sekä että, vaan joko tai! Huh, helpottavaa. 

Mutta silti mietityttää, että kertooko se jostakin ongelmasta, kun on noin monta asuntoa samaan aikaan myytävänä. Toki talokin on iso, ei sillä. Mutta nyt on ollut puhetta, että maksukyvyttömien yhtiölainat kaatuvat sitten muiden niskaan. Joutuuko niistä kärsimään myös se, joka ostaa velattomalla hinnalla?

Vierailija
4/12 |
17.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hä? Linkki? Onhan tuolla velattomat hinnatkin, eli jos maksat tuon 180 000 kerralla niin kuukausittain maksettavaksi jää vain hoitovastike.

Vierailija
5/12 |
17.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taidat olla uusi asuntomarkkinoilla...

Vierailija
6/12 |
17.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onkohan pyyntihinnoissa jo raitsikkalisä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
17.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän tuossa gryndaajan kannalta ongelmia ole, hynät pöytään vain,

On varmaan tavallinen vastaus?

Eli nytkö on sitten kymysyksessä tuliterämpi as. Oy. Yhtiö jolla, perustamislainat ja muut kivat lisät on juuri hankittu, takuukorjauksia odotellaan?

Jos on yhtiökokouspaperit olemassa, niistä voisi ehkä päätelöä minkä verran yhtiöllä on vaikkapa lainoja ja miten ne näkyvät kunkin osakkaan vastikkeessa.

Myynriesitteet ovat usein ylimalkaisia, joten tarvitaan muita informaatiota mieluiten.

Jotkut ovat käyttäneet logiikkaa että asutaan siihen asti kunnes lyhennykset alkavat.

Vierailija
8/12 |
17.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän tuossa gryndaajan kannalta ongelmia ole, hynät pöytään vain,

On varmaan tavallinen vastaus?

Eli nytkö on sitten kymysyksessä tuliterämpi as. Oy. Yhtiö jolla, perustamislainat ja muut kivat lisät on juuri hankittu, takuukorjauksia odotellaan?

Jos on yhtiökokouspaperit olemassa, niistä voisi ehkä päätelöä minkä verran yhtiöllä on vaikkapa lainoja ja miten ne näkyvät kunkin osakkaan vastikkeessa.

Myynriesitteet ovat usein ylimalkaisia, joten tarvitaan muita informaatiota mieluiten.

Jotkut ovat käyttäneet logiikkaa että asutaan siihen asti kunnes lyhennykset alkavat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
17.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siinä on vain vaihtoehtoja annettu.

Voi olla tilanne jossa kyseessä on nuori hyvätuloinen henkilö, jolla ei kuitenkaan ole kertynyt vielä omaisuutta joka kelpaisi takaukseksi noin suureen lainaan (180 000). Tällä henkilöllä on kuitenkin hyvinkin varaa maksaa korkeitakin kuukausittaisia summia tuloistaan, jolloin voi olla fiksumpaa maksaa rahoitusvastikkeena.

Siihen en osaa sanoa miten vertailussa yleensä pärjää tuollainen yhtiölaina vs. pankkilaina, korkotaso ja muut kulut jne.

Mielenkiintoinen aihe, pitäisikin perehtyä asiaan enemmänkin. Lainasta voi tietysti olla hyötyäkin verotuksessa ym. asunto-osakeyhtiölle tai muutoin.

Olisipa täällä joku asiantuntija kertomassa meille tietoa. :)

Vierailija
10/12 |
17.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Pankkilainaan verrattuna erona on siis se, että pankkilainasta verovähennyskelpoinen on ainoastaan koron osuus, mutta tuloutetussa yhtiölainassa myös itse lyhennyksen voi vähentää. Se pienentää vuokratulosta maksettavaa pääomaveroa merkittävästi.

Mikäli pääomavastike on rahastoitu yhtiön kirjanpidossa, sitä ei voi vähentää vuokratulosta. Jos kyseessä on vanhan asunto-osakeyhtiön remonttia varten otettu laina, niin maksettu yhtiölainaosuus lisätään osakkeiden hankintamenoon ja otetaan huomioon luovutusvoittoa laskettaessa. Uudiskohteessa lainaosuus on jo tietysti alunperinkin mukana hinnassa."

http://asuntosijoituskokemuksia.blogspot.fi/2014/10/yhtiolainan-verokoh…

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
17.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hoitovastikkeessa ei makseta remontteja.

Ainakin oulussa maksetaan remontit hoito vastikkeessa. Kaksi tuttua asuu eri taloissa joissa molemmissa on tehty vuosien mittaan paljon remontteja. Toisessa kaikki mahdolliset putkien uusimiset sun muut. Kun on vanha talo, remontteja tulee ja on tehtävä. Toinen tuttu maksaa yli 500e vastiketta kolmiosta, toinen n 250e kaksiosta jossa ei vielä ole kaikkia remontteja tehtykään. Molemmat ovat maksaneet osia rempppalainoista suoraan pois, mutta kaikilla asukkailla ei ole irrottaa esim. kymppitonnia kerralla. Silloin remppalainat lisätään yhtiövastikkeeseen.

Vierailija
12/12 |
04.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

...silti mietityttää, että kertooko se jostakin ongelmasta, kun on noin monta asuntoa samaan aikaan myytävänä...

Ajatuksessasi saattaa olla perää, tässä surullinen tarina liittyen ko. osoitteeseen. Olin itse vuokralla ko. talossa (Tieteenkatu 6, korkea tornitalo) vuonna 2015-2016 1. kerroksessa josta ikkunat huoltoaseman pihaan. Esittelyssä asunnossa oli lievä outo tunkkainen haju jonka isänikin huomasi, mutta tarvitsin kauempaa muuton vuoksi asunnon nopeasti enkä kiinnittänyt asiaan enempää huomiota. Muutettuani siihen sain muutaman viikon sisällä voimakkaat kuume, pahoinvointi ja päänsärky oireet jotka hävisivät aina kun olin päivän pari poissa ko. osoitteesta, mutta palasivat vartissa kun palasin sinne. Koskaan en ole eläissäni saanut vastaavia oireita mistään asunnosta jossa olen asunut (yli 15 osoitteessa). Noin kuukauden päästä oireeni olivat niin massiiviset että jouduin muuttamaan vanhemmilleni ja pitämään vuokra-asuntoa tyhjänä sopimuksen loppumiseen asti. Asunnon omistaja (isännöitsijän mukaan hän oli myös ko. taloyhtiön entinen hallituksen puheenjohtaja) kielsi voimakkaasti että asunnossa olisi yhtään mitään vialla eikä suostunut tulemaan tutkimaan asiaa.

Valitin asiasta sitten isännöitsijälle, rakennusyhtiölle ja kiinteistövälittäjälle. Kukaan ei ollut kiinnostunut saatikka tullut tutkimaan asiaa.  Kuukausia myöhemmin omistaja ja kiinteistövälittäjä pitivät asunnon myyntiesittelyn jolloin käyvät osoitteessa, eivät huomanneet mitään. Muutin asunnosta pois. Puolen vuoden kuluttua terveystarkastaja pitkän suostuttelun päätteeksi suostui käymään asunnossa, ei huomannut mielestään mitään eikä nähnyt tarpeen tehdä sisäilmatutkimusta. Tuossa vaiheessa omistaja oli jo myynyt asunnon uudelle omistajalle.

Olin ällistynyt, jouduin maksamaan vuokraa tyhjästä asunnosta ja ketään ei kiinnostanut tutkia asiaa. Kaiken kukkuraksi omistaja haastoi minut oikeuteen kun jätin viimeisen kuukauden vuokran maksamatta koska asunto oli asuinkelvoton, menetin luottotietoni ja yli tuhat euroa, tämä siis maksamani vuokrien sekä vakuusmaksun lisäksi. Samaan aikaan jouduin maksamaan toki toisen, uuden vuokra-asunnon (jonka ilmanlaadusta en sairastunut) vuokraa. Sanoisin että heikoissa kantimissa on uhrin asema Suomessa. Ketään ei kiinnosta. Rakennusyhtiö ei edes palauttanut soittopyyntöjäni.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi viisi yhdeksän