Lapsettomat pariskunnat-oletteko joulun yhdessä vai erikseen

Olemme olleet yhdessä jouluna kaikkina paitsi ensimmäisenä vuonna. Vuosikymmeniä siis. Emme edes jaksa kyläillä nykyisin, nautiskelemme vain kotona. Minusta olisi hirveää, jos mies jättäisi minut yksin.

Me ollaan toistemme tärkein osa perhettä, joten jos mennään jonnekin muualle niin mennään yhdessä. Ihan hirveetä jos ei rakkaansa kanssa saisi joulua jakaa :(

Ollaan oltu yhdessä neljä vuotta, kaksi joulua erillään. Nytkin juuri päätettiin että mies viettää joulun oman perheensä kanssa, minä omani. Välimatkaa on tosi paljon, joten se sopii parhaiten näin. En voisi jättää omia vanhempiani yksin jouluna. Jos lapsia tulee tulevaisuudessa, niin sitten pitää vuorotella.

Niin minäkin vähän koen, että minusta on kauheaa olla kuitenkin yksin nyt jouluna. Mutta koitan ajatella, että mies kaipaa varmaankin sukulaistensa seuraa ja koitan olla reipas tyttö. Ja ehkä joulu yksin voi olla rentouttavakin, minulla ei todellakaan olisi voimia lähteä minnekään jouluna, eikä ostella lahjoja, niin paljon kun joulua rakastankin. Ja nyt voin olla tekemättä mitään jouluruokia ja kuunnella vaan joululauluja.

AP

Olemme yhdessä jouluna, ihan kuin muut pyhät.

En olisi kovin iloinen jos mies lähtisi yksin vanhempiensa luona jouluksi.

Ollaan oltu yhdessä neljä vuotta, tuleva joulu on viides yhteinen. Kaikki joulut vietetty yhdessä. Emme kuitenkaan asu saman katon alla.

Mikset mene miehen mukaan?

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan toistemme tärkein osa perhettä, joten jos mennään jonnekin muualle niin mennään yhdessä. Ihan hirveetä jos ei rakkaansa kanssa saisi joulua jakaa :(

Me jaetaan uusi vuosi, joka on etenkin itselleni vuoden tärkein juhla. Joulun molemmat ovat omien sukulaistensa kanssa, koska ei voi tietää montako yhteistä joulua heidän kanssaan on enää edessä.

N50+ & M60+

Osta sitten kaupasta paljon herkkuja jos et itse halua tehdä ja katso jouluohjelmia kynttilän valossa.

Mennään molemmat aatoksi omien vanhempien luo. Päästään käymään muutenkin niin harvoin "kotikotona" (muutaman kerran vuodessa), että näin tärkeän juhlan haluaa molemmat viettää lapsuudenkodissa. 15vuotta yhdessä.

Ei tässä mielestäni ole mitään tiettyä oikeaa tapaa toimia. Tekee niinkuin itsestä hyvältä tuntuu :)

On oltu jouluja kotona kaksin, on ollut ulkomaalaisia vieraita, olen ollut monta joulua töissä, vaimo on ollut kotimaassaan ja on oltu minun sukulaisteni luona.

Minusta joulusta tehdään liian iso numero. Ymmärrä yhteisten perinteiden merkityksen paremmin sitten, jos on yhteisiä lapsia.

Yhdessä ollaan ja aattona mennään kahdestaan mun mutsin luo käymään (syömään, saunaan ja jaetaan lahjat), joulupäivänä porukkaa (ei sukua) tulee meille syömään (ja mutsi tulee kanssa).

Siinä mielessä "luksusta" kun miehen suku asuu useamman tuhannen kilometrin päässä, eivätkä edes vietä joulua. :D 

Jokainen tottakai tekee ihan niin kuin haluaa; joulu on jokaiselle omanlaisensa juhla, ja parisuhteen käytänteet ja lapsuudenperheen kanssa vietetty aika on myös ihan henkilökohtaisten valintojen ja näkemysten kenttää, jota ei voi ulkopuolelta lähtökohtaisesti arvottaa. Eli jokainen tekee ihan niin kuin tahtoo. Piste.

Kun aloittaja nyt kuitenkin kysyi nimenomaan muiden _henkilökohtaisia_ näkemyksiä, niin itse omasta puolestani on pakko vastata, etten voisi kuvitellakaan sellaista skenaariota, että viettäisin joulua eri paikassa kuin puolisoni. Minulle noissa joissakin vuoden juhlissa, ja ehkä ihan erityisesti joulussa, on sellaista läheisyyden tunnelmaa ja yhdessä tärkeimpien kanssa hiljenemisen perinnettä, että en missään tapauksessa haluaisi vapaaehtoisesti olla puolisosta erossa. Minulle hän on se tärkein aikuinen juuri näissä tilanteissa. Toki jos on pakko, sitten on pakko, mutta vapaaehtoisesti en valintaa tekisi.

Aloittajan kuvaamassa tilanteessa odottaisin, että mies jäisi kotiin kanssani. Jos olisin tosiaan itse niin burnoutissa, etten millään jaksaisi lähteä mihinkään, odottaisin puolisoni olevan niin huomaavainen ja minut muiden edelle asettava, että hän tarjoutuisi jäämään kanssani sinä vuonna kotiin. Toki jos mitenkään jaksaisin vääntäytyä liikkeelle, lähtisin hänen kanssaan joulunviettoon hänen vanhempiensa luo, jos se on hänelle tärkeää ja niin on aiemmin sovittu. 

Olemme erikseen aaton. Itselläni on äitini luona pieni sisaruspuoli, jolle on tärkeää saada minut jouluksi kylään. Mieheni menee oman äitinsä luo, jonne tulee myös hänen veljensä lapsineen. Mies hakee minut yleensä joulupäivän iltana jo kotiin ja aloitamme yhteisen joulun vieton :)

Vierailija kirjoitti:

Olemme erikseen aaton. Itselläni on äitini luona pieni sisaruspuoli, jolle on tärkeää saada minut jouluksi kylään. Mieheni menee oman äitinsä luo, jonne tulee myös hänen veljensä lapsineen. Mies hakee minut yleensä joulupäivän iltana jo kotiin ja aloitamme yhteisen joulun vieton :)

Niin ja olemme päätyneet tekemään näin, koska kummankin kotipaikat sijaitsevat sen verran kaukana, ettei lyhyt päivävierailu onnistu. Teen meillekin jouluruoat ja koristelut. Teemme miehen kanssa paljon asioita yhdessä tapanin päivän ja uuden vuoden välissä.

Vierailija kirjoitti:

Mikset mene miehen mukaan?

Ap taisi jo tuossa aloituksessa laittaa, ettei jaksa lähteä.

Olisiko työstressiä... Ihmettelen, jos mies ei sitä näe ja ymmärrä ja jää Ap sinun kanssa kotiin jouluksi?  Toivottavasti ymmärrät, että jos et oikeasti jaksa lähteä niin sinun ei ole pakko, eikä ole pakko ottaa stressiä tästä joulusta. Jouluja tulee monta ja teillekin varmaan niitä yhteisiä, joten tee tästä joulusta itsellesi hyvä. Nuku, juo glögiä, syö paljon jouluherkkuja, niin kuin joku ehdotti tai ole syömättä, käy lenkillä tai mikä ikinä sinun joulustasi nyt tänä jouluna voisi joulun tehdä. Soita videopuheluita sukulaisille jos se auttaisi jouluhaikeuteen tai vaan kietoudu vilttiin ja polta kynttilöitä.

Kaikesta huolimatta ihanaa joulua sinulle.

Joulu ollaan kahdestaan kotona. Jossain vaiheessa siinä lähellä joulua käydään sekä minun että puolison vanhempien luona.  Meillä on molemmilla lapsiperheellisiä sisaruksia, jotka pitävät kyllä huolen siitä, että mummuilla ja vaareilla on aattonakin tohinaa.

Mies menee mummulaansa ja minä lapsuudenkotiini. 8 vuotta ollaan toimittu samoin. Toki tähän vaikuttaa se, että aloitimme seurustelun jo teini-iässä, jolloin ei olisi tullut mikään muu järjestely mieleenkään. Olemme jatkaneet samaa tapaa, vaikka muutimme yhteen ja uuteen kaupunkiin kauas perheistä.

Meille tämä toimii. Itse olen todella sukukeskeinen ja olisi aika rankkaa olla joulu muualla etenkin, kun heitä ei enää arjessa tapaa. Miehen kanssa vietetään oma joulumme aina sitten vähän etukäteen. Tehdään joulupuuro, käydään syömässä ja vaihdetaan lahjat. Jos joskus on lapsia, niin mietitään sitten kuvio uudelleen.

Yhdessä tietysti. Ekana jouluna oltiin erillään. Nyt on meidän kolmas joulu yhdessä. Mennään ensin jouluaatoksi minun vanhemmilleni kylään ja sitten toisena joulupäivänä miehen vanhemmille, muutaman päivän visiitti kummassakin paikassa.

Minä menen varmaan aattona käymään mummolla ja mies siskollaan. Toivon että pääsen lähtemään aikaisin kotiin ja että mies viipyy mahdollisimman pitkään jotta saan olla pari tuntia kotona ihan yksinään :D mielelläni jäisin koko aatoksikin yksin koska ollaan miehen kanssa aina kotona ja kaipaan vähän omaa aikaa. Joulu ei merkitse mulle oikein mitään joten ei olisi mitenkään surullista viettää sitä yksin.