Seurustelisitko ihmisen kanssa, joka ei ole "valmis" seksiin?

Miksi pitäisi seurustella? Mulla on sama tilanne ja en oikein usko että on miehiä joilla normaalit seksuaaliset halut ja jolle on ihan ok odotella vuosia josko mahdollisesti itse joskus seksiä haluan. No ehkä jos olisin Scarlett Johanssen.

Etsi mies vasta sitten kun pystyt läheisyyteen/seksiin.

Mä olen mies. Senkin takia osittain tuntuu epänormaalilta ja nuo traumatkin on sellaisia, etten osaa oikein puhua. Ihan kuin olisin ainoa tällainen. Voisin ihan hyvin seurustella naisen kanssa, jolla on sama ongelma, mutta eihän se ole asia, josta ihan heti puhutaan.

ap

Voisin seurustella, helposti.

Joskus olen pohtinut polyamoriaakin tai avointa suhdetta, kun kerta itse en pysty kaikkeen. En tiedä siitäkään. Jäisinkö itse vain yksin lopulta?

ap

Sun pitää etsiä ihminen, joka osaa rakastaa sua yksilönä ja johon oikeasti voit luottaa... sellaisiakin on, mutta harvassa.

Voisin ilman muuta, jos rakastuisin. Tapasin nykyisen mieheni alkuvuodesta ja jos hänellä olisi ollut tällainen ongelma, se ei olisi ollut minulle minkäänlainen este. Itse asiassa hänellä onkin/olikin useampia seksiin liittyviä traumoja, joista hän kertoi minulle avoimesti aika alkuvaiheessa jo. Tosin ne traumat eivät ole näkyneet minulle päin juurikaan, ja mies on ollut itsekin yllättynyt siitä mihin kaikkeen hän pystyy ja mitä kaikkea tekee sittenkin mieli, vaikka oli kuvitellut että ei ikinä tule haluamaan tiettyjä asioita.

Aiemmin olen seurustellut mm. miehen kanssa, jolla oli pitkään ollut paha erektiohäiriö (ei seissyt ollenkaan) noin puolen vuoden ajan. Kun en painostanut asiassa vaan olimme vain rauhassa keskittyen muihin asioihin kuin seksiin/yhdyntään, häiriö hävisi täydellisesti.

Ole vain rohkeasti oma itsesi ja kerro rehellisesti itsestäsi ja tilanteestasi, niin löydät sen naisen, jolle asia ei ole ongelma. Ja pääset nopeasti eroon niistä, jotka eivät kykene tällaiseen suhtautumaan rennosti. Sekin on pelkästään hyvä, jos niin käy, koska se on merkki siitä että se sinulle oikea nainen odottaa vielä jossain!

Vierailija kirjoitti:

Sun pitää etsiä ihminen, joka osaa rakastaa sua yksilönä ja johon oikeasti voit luottaa... sellaisiakin on, mutta harvassa.

Seksuaaliset ihmiset rakastavat toista myös yksilönä, ja seksi on useimmille keskeinen rakkauden ilmaisemisen tapa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sun pitää etsiä ihminen, joka osaa rakastaa sua yksilönä ja johon oikeasti voit luottaa... sellaisiakin on, mutta harvassa.

Seksuaaliset ihmiset rakastavat toista myös yksilönä, ja seksi on useimmille keskeinen rakkauden ilmaisemisen tapa.

Mutta kummasti todella monella silti tuntuu rakkaus loppuvan kun seksi loppuu, vaikka muitakin "rakkauden ilmaisemisen tapoja" on lukuisia.

Vierailija kirjoitti:

Sun pitää etsiä ihminen, joka osaa rakastaa sua yksilönä ja johon oikeasti voit luottaa... sellaisiakin on, mutta harvassa.

Tuossa mielessä voisi ajatella, että tämä voi lopulta olla hyväkin asia. Kaikessa on aina positiiviset puolensa. Maailma vain on raadollinen. Mussa on vikaa muutenkin, noin fyysisesti ja psyykkisesti. Se ei näy juuri päälle päin, eikä rajoita esim. liikkumista, mutta musta tuntuu aina hyvältä nähdä esim. joku neliraajahalvaantunut, jolla on hieno kumppani.

Vaikka mussa ei olisi mitään vikaa, niin olo olisi karsea, jos mulla olisi vaimo, joka voisi vain lähteä jonkun muun perässä. Eihän se ole mitään rakkautta. Se on pitkäksi venynyt pinnallinen panosuhde tai jokin hyötysuhde, ikäänkuin työpaikka. Itse en edes ystävysty helposti. Jos päästän jonkun lähipiiriin, niin sitten ollaan oikeasti samaa heimoa tai perhettä. Olen todella sekalaisen uusperheen lapsi, enkä halua elää enää sellaisessa ympäristössä missään roolissa. Isäpuoli voin olla, mutta siinä pitää rakastaa niitä lapsiakin kuin rakastaisi omiaan. Joskus mun on vaikea käsittää ihmissuhdeasioita ylipäänsä. Kuitenkin sellainen kylmyys pelottaa. Ihmiset saattavat olla hyviä esittämään.

Mulle ok joskus sanottu, että ole vaan turhan herkkä. Ehkä se on niin.

Tulipa avautuminen...

ap

En voisi. Seksi on osa parisuhdetta. Mulle seksi on erittäin tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen mies. Senkin takia osittain tuntuu epänormaalilta ja nuo traumatkin on sellaisia, etten osaa oikein puhua. Ihan kuin olisin ainoa tällainen. Voisin ihan hyvin seurustella naisen kanssa, jolla on sama ongelma, mutta eihän se ole asia, josta ihan heti puhutaan.

ap

Mulla on, haluaisin just sunkaltaisen miehen.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tällainen. En vain pysty siihen. Olen psyykkisesti niiltä osin liian p*skana ja fyysisen sairauden jälkeen kroppa vaan tuntuu siltä, etten halua kenenkään koskevan muhun. Ehkä parin vuoden päästä onnistuisi. En ole aseksuaali, mutten vaan pysty. Enkä ehkä koskaan pysty, mutta todennäköisemmin se vielä joskus onnistuu. Tuntuisi oudolta seurustella jonkun oikeasti aseksuaalin kanssa, koska en voi lyödä tätä lukkoon mihinkään suuntaan, ja mitä jos itse paranen niin, että haluankin joskus? Ehkä asia olisi eri, jos luottaisin johonkuhun täysin, mutta siihen menee pitkä aika. Puhutaan ehkä vuodesta tai vuosista.

Olen muuten ihan menevä, ja aina silloin tällöin joku haluaisi tutustua lähemmin. Mussa sellainen herättää vain paniikkia, koska paine seksiin on kova.

En, mutta tuossa listassa ei syy ole pelkkä seksi. Suhteen alkuhuuma on sellasita, että kaikki on mukavaa pusi pusi nusi nusi. Suhun ei saa edes hipasta, joten se siitä. Miksi siis joku tuhlaisi aikaa siihen, että heti alussa joutuu runkkariksi ja riitelee bokesta.

Vierailija kirjoitti:

Joskus olen pohtinut polyamoriaakin tai avointa suhdetta, kun kerta itse en pysty kaikkeen. En tiedä siitäkään. Jäisinkö itse vain yksin lopulta?

ap

Älä jää yksin. En tiedä, miten yleinen sama ongelma on naisilla, mutta veikkaan, ettei ainakaan miehiä hatvinaisempi. Itselläni ei ole ollut oikeaa rakkaussuhdetta elämässäni juuri siksi, että koen normaalit miesten halut raiskaamisena, vaikkei tilanne olisi yhtään sellainen. Ei silloin pysty rakastumaankaan, vaikka mies ois miten mukava muuten tahansa. Niin siis piti sanoa, että jos etsisit seuraa ja mainitset tuon ilmoituksessa, niin jotain voisi löytyä. Kunhan sen sitten vääntää ratakiskosta, että tilanne on todellinen. Nämä "kyllä sä paranet kun näet mun tissit / mitä mä osaan sängyssä" -tyypit vain tuhlaavat kaikkien aikaa.

12

Olen tapaillut puolitoista vuotta miestä jonka kanssa seksiä ei ole ollut. Hän on tanssikaveri, todella hyvä ystävä. Hänellä on ilmeisesti fyysisiä ongelmia ja erektio vaikeuksia selkä leikkausten ja hermo kipujen vuoksi, näin olen ymmärtänyt, aiheesta en ole udellut koska ymmärrän että aihe on todella kipeä ja arka miehelle.  Itse olen seksuaalisesti aktiivinen aikuinen nainen, silti haluan tapailla tätä miestä ja olen rakastunut häneen. Tunteet ovat syventyneet koko ajan, en voi sille mitään. Aiemmin on kaikki suhteeni alkaneet seksin merkeissä, nyt tuntuu että näin suhde voi alkaa todella oikein, ystävyydestä ja jatkua jopa rakkauteen, seksiä jaksan odottaa ja onhan keinoja millä tyydyttää itsensä! Seksi ei siis aina merkitkse suhteessa kaikkea!

Voisin seurustella kanssasi ja mahdollisesti auttaa sua eheytymään, kun oppisit luottamaan. Voi olla että myös terapiaa tarvitset.

Moni ihminen elää tahtomattaan parisuhteessa, jossa ei ole seksiä.

Saako sinulta ap kirjoittaja kysyä mitä fyysisiä ongelmia sinulla on tai on ollut ? mitkä vaikeuttaa seksiä, ilmeisesti ? Anteeksi utelu.

Itse en voisi, mutta kai sellaisiakin naisia on. Sun kannattaisi ehkä harkita terapiaa, ihan itsesi takia, ei mahdollisen kumppanin -. Tsemppiä!

Vaikeaahan se on. Elän suhteessa ja rakastan puolisoani, tunnen häntä kohtaan syviä fyysisiä sekä psyykkisiä tunteita, hänessä on vikansa ja puutteensa mutta eivät vuosikymmenet tunteitani ole haalistaneet, hän on minun rakkaani, komea, kaunis ja haluttava, arvostan häntä myös ihmisenä, erilaisena kuin itse olen mutta en vain ole osannut päättää mitä tekisin seksuaalisuudellemme, haluan häntä myös fyysisesti, mielestäni psyykkiset tunteet, rakkaus konkretisoituvat hyvän seksin aikana muttei hän ole miltei vähääkään kiinnostunut seksistä, ei juuri koskaan ole ollut, tuo asia saa minut vieläkin aivan mykäksi, kuka tai mikä tai miksi tämä on näin, vastausta en saa enkä ole saanut pyynnöistä on ja kyselyistäni huolimatta eikä painostaminen ole mielestäni oikein, kuitenkin hän sanoo rakastavansa minua joka on aivan käsittämätöntä, en ole saanut koskaan itseäni tyydyttävää vastausta enkä myöskään sitä tunnetta että olisin haluttu ja rakastettu, suhteessamme puuttuu intohimoinen seksuaalisuus yhdistettynä rakkauteen kokonaan.

Näinkin se voi olla, kaksikymmentä vuotta ja voin vakuuttaa että puhumista ja kaikkia muitakin konsteja olen pyrkinyt ehdottelemaan ja kokeilemaan.

Olen välillä itsekin miettinyt, hakisinko seuraa mainiten seksiongelmistani, mutta kun mulla on vähän sama, etten voi yhtään luvata, mihin homma etenis. Siis että kun toinen jaksaa ymmärtää, että sitä sitten ois TAI varsinkaan sitä, että jos toinen on estoinen, ettenkö alkaisi siitä riemastuneena haluaamaan häntä niin paljon nopeammin, etten kestäis :D

Nimittäin aiemmin luulin, ettei niin voisi käydä, mutta tavattuani erään estoisen miehen huomasin, että voikin. Ja siis ylläri ylläri mies oli myös suhde-estoinen, joten seksiä ei ollut, jolloin en tiedä oikein, kuinka estoinen edelleen olisin :)

12