Miltä tuntuu kun miehet lähestyy?

Minuakin lähestytään aika paljon ja onhan se sinänsä ärsyttävää, mutta ei ole miesten vika.

Minua ei ikinä lähestytä. Katsotaan vain pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Minua ei ikinä lähestytä. Katsotaan vain pitkään.

Niin siis paitsi ulkkikset tietenkin lähestyvät. Mikään ei ole muuttunut, aina on katseita tullut mutta juttelemaan ei tulla.

Minua ei lähesty edes ne ulkkikset...

Vierailija kirjoitti:

Minua ei ikinä lähestytä. Katsotaan vain pitkään.

Sama juttu! Miksi näin?

Toisaalta se on ihanaa ja imartelevaa 😄.

Toisaalta taas kiusallista, kun olen aviossa ja työkaverit ovat heitä, joiden kiinnostuksen kohteena pääsääntöisesti olen ollut.

On myös harmitus ja suruakin kiinnostuneen puolesta, koska en ala pavlaamaan heidän kanssa samaan aikaan, kun minulla on mies.

Joskus tämä verkkojen kokeminen tuntuu kestävän aika pitkään.

Ei haittaa yhtään.

Olen mielissäni, jos itseäni kiinnostava mies lähestyy.

Vähemmän kiinnostavan kanssa juttelen ystävällisesti ihan mielelläni.

Törkimykset sivuutan nopeasti ja tyylikkäästi.

Up

Ihanalta.

Miehenä vahvistuu taas vain käsitys ettei jatkossakaan kannata lähestyä

M35

Onhan se välillä aika rasittavaa, mutta kohteliaat lähestymiset eivät sinänsä haittaa. Yritän suhtautua samalla tavalla kuin kaupassa leikkelemaistiaisia tarjoaviin tuote-esittelijöihin - hehän tekevät vain työtänsä, samoin miehetkin yrittävät vain löytää kumppanin. Häiritsevää tuijottelua ja tungettelevia iskuyrityksiä olen kokenut lähinnä ulkkareiden taholta.

Minua myös katsellaan mutta kukaan ei tule juttelemaan ja toisaalta hyvä niin, menisin ihan puihin. Nyt tuli mieleen että pari ulkomaalaista on lähestynyt mukamas vaikka bussiaikataulua kysymään ja toinen noista loi kovinkin haaveilevia katseita myöhemminkin perään, toinen tilanne meni nopeasti ohi kun se bussi tuli :) Mutta yleensä ottaen siis kukaan ei puhu mutta katsoo pitkään.