Lue keskustelun säännöt.
Siivoustyö ahdistaa
03.11.2017 |
Tyhmänä luulin siivoustyön olevan helppoa ja mukavaa. Nyt käyn alan koulutusta, ja mieltä painaa jatkuvasti se että työssä pitää osata käyttää lukuisia erilaisia välineitä, osata annostella pesuliuokset, ymmärtää miten mikäkin materiaali puhdistetaan, tehdä työtä nopeasti... lisäksi pitäisi olla sosiaalinen. Kuka ottaisi töihin ihmisen, joka puhuu vähän ja hiljaa.
Voihan mielipiteeni vielä muuttua jos jossain vaiheessa sisäistän täysin kaikki työskentelytavat. Mutta tällä hetkellä tuntuu etteivät kykyni riitä siivoojaksi.
Kommentit (13)
Koulutus vei minunkin hermoni. Ekassa näytössä olin täysin ulkona, mutta yhtä kaikki tulin ulos täysin oppineena sairaalahuoltajana.
Koulutus on enemmän teoriaa ja käytäntö on toinen juttu. Onhan työpaikalla, jos ei joudu yksin esim. sairaalan osastoa siivoamaan, muitakin ihmisiä.
Minulle on ollut hankalampaa omaksua vakituisen työyhteisön rakenne, olen tottunut kiertämään. Olen ehkä vaihtamassa alaa terveyssyistä, muuten olen viihtynyt. Kunta-alalla ei ole kovin kummoiset palkat mutta meillä on ihan hyvät edut, paremmat kuin tässä naapurikunnassa jossa oikeasti asun ja jossa keikkailin ennen. Toivon saavani nykyiseltä työnantajalta harjoittelupaikan, se hyvä puoli on kunnalla/kaupungilla että samalla työnantajalla voi tehdä useampaa työtä.
Meillä on jatkuvasti pulaa koulutetuista ja luotettavista ihmisistä, ja varsikin julkiselle puolelle pääsee nyt hyvin kun ihmisiä jää eläkkeelle. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työ tekijäänsä neuvoo. Ymmärsinkö oikein, että työkokemusta sinulla ei vielä ole? Käytännössä asiat on simppeleitä.
Vierailija kirjoitti:
Koska olet aloittanut opinnot? Uskoisin että käytäntöjen sisäistämiseen menee aikaa, tuskin kaikki on päivänselvää vielä valmistuessakaan. Työssä oppii sitten kyseisen paikan kannalta tärkeät asiat ja täytyyhän tietojaan päivittää työelämässä ollesakin.
Eivätkä kaikki kovaääniset ole sosiaalisia.
Tsemppiä, kyllä se siitä :)
Kiitos kannustuksesta!
Tänä syksynä. Työharjoittelussa olen ollut viikon. Tiedän, tosi lyhyt aika, mutta taitojeni puute pelottaa silti. Tapana on stressata liikaa.
Harjoittelupaikan toimintatavat ovat jo tulleet jonkin verran tutuiksi. Kyllähän työhön aikanaan oppii. Se saakin minut harmittelemaan sitä, etten saa olla samassa paikassa aina ja lopulta päästä oikeaksi työntekijäksi.
Vierailija kirjoitti:
Koulutus vei minunkin hermoni. Ekassa näytössä olin täysin ulkona, mutta yhtä kaikki tulin ulos täysin oppineena sairaalahuoltajana.
Koulutus on enemmän teoriaa ja käytäntö on toinen juttu. Onhan työpaikalla, jos ei joudu yksin esim. sairaalan osastoa siivoamaan, muitakin ihmisiä.
Minulle on ollut hankalampaa omaksua vakituisen työyhteisön rakenne, olen tottunut kiertämään. Olen ehkä vaihtamassa alaa terveyssyistä, muuten olen viihtynyt. Kunta-alalla ei ole kovin kummoiset palkat mutta meillä on ihan hyvät edut, paremmat kuin tässä naapurikunnassa jossa oikeasti asun ja jossa keikkailin ennen. Toivon saavani nykyiseltä työnantajalta harjoittelupaikan, se hyvä puoli on kunnalla/kaupungilla että samalla työnantajalla voi tehdä useampaa työtä.
Meillä on jatkuvasti pulaa koulutetuista ja luotettavista ihmisistä, ja varsikin julkiselle puolelle pääsee nyt hyvin kun ihmisiä jää eläkkeelle. Tsemppiä!
Teoriaopinnot ovatkin vaikeita ymmärtää koska niissä ei näe miten asiat käytännössä hoidetaan.
Tulikin töissä huomattua että tekijöistä on pulaa kun ihmisille on kesken työpäivän ilmoitettu että jokin kunnan toinen kohde vaatii siivousta, ja kiirettä on valiteltu. Ehkä minulla onkin jonkinlaiset mahdollisuudet päästä tulevaisuudessa alan töihin.
Kiitos!
Siivoustyön koulutus? Oikeasti huhhuh, pakko nostaa hattua että viitsit vaivautua kouluttautumaan kyseiselle alalle. Tein joskus opiskeluaikana monenlaista siivoustyötä ja se oli kyllä aivan paskahommaa - fyysisesti todella raskasta, jonkin verran piti olla myös älliä ja käytännön järkeä juuri pesuaineita valitessa ja mitatessa, koskaan ei herunut kiitosta ja moitteita senkin edestä. Pomot hirveitä simputtajia ja naurettavia tärkeilijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse työ on simppeli juttu. Senkun pyyhit ja moppaat. Siellä koulutuksessa käydään kaikki aineet sun muut läpi vähän turhankin tarkasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työ tekijäänsä neuvoo. Ymmärsinkö oikein, että työkokemusta sinulla ei vielä ole? Käytännössä asiat on simppeleitä.
Työkokemusta on viikon verran. Totta, vaikealtakin kuulostaneet jutut ovat kokeilemisen jälkeen sujuneet lähes ongelmitta. Silti jännitän työtehtäviä joita minulle ei ole vielä opetettu. Pitäisi osata olla välittämättä niistä tässä vaiheessa.
Itse olin siivousfirmassa kesän (4 kk). Alan oppi kyllä muutamassa viikossa, mutta minua jäi hämmentämään alan kirjavat käytännöt :/ Itse olin varmaan semmosessa tosi hyvässä firmassa: siellä pidettiin aidosti huolta siitä, että siivousvälineet olivat joka kohteessa puhtaita ja hyvässä kunnossa: pesukone huusi jatkuvasti, eikä mitään siivouskamoja säilytetty työpisteissä (wc-harjoja lukuunottamatta). Paikat kiilsi aidosti puhtaina ja pieniin yksityiskohtiinkin puututtiin. Mutta joissain firmoissa oli vähän eri meininki.. likaisella olis pitänyt saada puhdasta, ja paikat, esimerkiksi vahaukset oli täynnä epäkohtia :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siivoustyön koulutus? Oikeasti huhhuh, pakko nostaa hattua että viitsit vaivautua kouluttautumaan kyseiselle alalle. Tein joskus opiskeluaikana monenlaista siivoustyötä ja se oli kyllä aivan paskahommaa - fyysisesti todella raskasta, jonkin verran piti olla myös älliä ja käytännön järkeä juuri pesuaineita valitessa ja mitatessa, koskaan ei herunut kiitosta ja moitteita senkin edestä. Pomot hirveitä simputtajia ja naurettavia tärkeilijöitä.
Ikävää että sinulla on huonoja kokemuksia. Itse saan kiitosta liian paljon (ilmeisesti halutaan kannustaa harjoittelijaa), suorituspaineita siitä tulee.
Vierailija kirjoitti:
Itse työ on simppeli juttu. Senkun pyyhit ja moppaat. Siellä koulutuksessa käydään kaikki aineet sun muut läpi vähän turhankin tarkasti.
Sehän siinä stressasi, kun ph-taulukoita jyystettiin iät ajat mutta oikeaa työtä ei sitten tehtykään. Olin toki siivonnut ennenkin, mutta ns.oikeat tavat puuttuivat. Iso koulu, mutta siivottavia tiloja ei kuulemma ollut?! Karkailin sieltä välillä työkeikoille kun ahdisti liikaa. Sekin, että opetus jäi kokonaan harjoittelupaikan armon varaan. Ja näyttö oli kuitenkin tarkka. Silti ryhmäohjaaja ei opettanut pantenttivarmaa vessan siivousjärjestystä, joka oli ihmisten suurimpia huolia. T:sairaalahuoltaja ex, nyk. kaupungin siivooja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivoustyön koulutus? Oikeasti huhhuh, pakko nostaa hattua että viitsit vaivautua kouluttautumaan kyseiselle alalle. Tein joskus opiskeluaikana monenlaista siivoustyötä ja se oli kyllä aivan paskahommaa - fyysisesti todella raskasta, jonkin verran piti olla myös älliä ja käytännön järkeä juuri pesuaineita valitessa ja mitatessa, koskaan ei herunut kiitosta ja moitteita senkin edestä. Pomot hirveitä simputtajia ja naurettavia tärkeilijöitä.
Ikävää että sinulla on huonoja kokemuksia. Itse saan kiitosta liian paljon (ilmeisesti halutaan kannustaa harjoittelijaa), suorituspaineita siitä tulee.
Liika kiittely hämärtää osaamisen tason. Tuntee saavansa kiitosta tyhjästä, eikä välttämättä osaa mitään.
Koska olet aloittanut opinnot? Uskoisin että käytäntöjen sisäistämiseen menee aikaa, tuskin kaikki on päivänselvää vielä valmistuessakaan. Työssä oppii sitten kyseisen paikan kannalta tärkeät asiat ja täytyyhän tietojaan päivittää työelämässä ollesakin.
Eivätkä kaikki kovaääniset ole sosiaalisia.
Tsemppiä, kyllä se siitä :)