Tein ison päätöksen elämässäni, pelkään ystävieni kaatavan sen.

Et mitenkään. Omaan suhtautumiseesi voit vaikuttaa, tyyliin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tai aina kannattaa yrittää, eli tiukasti sanot, että tämä on nyt sinun asiasi eikä kuulu muille, olet ratkaisusi tehnyt. Jos ei auta, voit kokeilla suuttumistakin. Tai sitä, että lemppaat pihalle myös ihmiset jotka ei sinun ratkaisua hyväksy.

Älä ainakaan kutsu ystäviksi sellaisia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Älä ainakaan kutsu ystäviksi sellaisia ihmisiä.

Nimenomaan.

Moni tuntuu ajattelevan, että ystävyyssuhteeseen kuuluu rajattomuus ja toisen elämän päsmäröiminen ja kritisointi. Eivätkö nämä ns. ystäväsi nähneet, kuinka huonosti voit suhteessa vai eivätkö vain halunneet nähdä? Varsinkin parisuhde- ja perheasiat kun ovat tietyissä kaveriporukoissa vapaata ruodittavaa ja kaikkien porukan jäsenten kuuluisi olla parisuhteessa, koska muuten on jotenkin epäkelpo.

Jos jauhat ystävillesi asioistasi, heillä kai on oikeus sanoa mielipiteensä.

Puhut ystävällisesti ja selkeästi. Kerrot, että asiat eivät ole niin kuin päällepäin on näyttänyt, et vain ole siitä kertonut heille. Olet harkinnut asian perinpohjaisesti, ja olet todella tyytyväinen ja helpottunut ratkaisusta jonka vihdoin ja viimein sait tehtyä, ja olet varma että nyt pystyt olemaan joku päivä onnellinen, ja että ystävien pitäisi olla onnellisia sinun puolesta, eivätkä toivoa sitä että palaat vanhaan suhteeseen, joka on suoranaista myrkkyä. Toivot että he tässä asiassa luottaisivat sinun arviointikykyyn, kun nimenomaan kyse on sinun elämästäsi. eikä heidän.

jotain tollasta kai..

jepjep. Mullakin 20 v ystävänä ollut hermostui miehen löydettyäni niin pahasti, että siinä menivät välit. Korjaantuivat kyllä myöhemmin hieman. Hän myös syytti minun inhonneen hänen puolisoitaan, joita oli kaksi ollut, ja väitti että en ole tukenut häntä niissä, vaikka tosiasiassa en ole muuta tehnytkään. Hn myös myöhemmi myösni että meni liian pitkälle. 

Pakko varmaan lempata ystävistä osa. Aina joku tulee kysymään miten menee ja sitten taas on haavat auki. Ajan kanssa varmasti helpottaa, kunhan itse pysyn vahvana. Ystäväni eivät ymmärrä ratkaisuani siksi että kaikki on periaattessa ollut hyvin, yhden mielestä jopa asiat rullaneet hyvin. Minusta näin ei ole ja omaan itseen pitää luottaa.