Toisten lapsen kyyditys harrastukseen

Kyllä sen miehen pitäisi nyt vain avata suunsa eikä pistää vaimoa motkottamaan puolestaan.

Mikäs sinä olet miestäsi ohjailemaan? Jos hän haluaa hoitaa kuljetuksen niin sinulla ei siihen ole sanottavaa.

On taas yks päällepäsmäri käkättämässä. Jos miehellesi asia on ok, älä sä rupee tunkemaan nokkaasi siihen.

Onko tässä nyt kyse siitä, että sinua harmittaa, kun miehellä menee kuskailujen takia kauemmin ennen kuin tulee kotiin, vai siitä, että MIESTÄ ärsyttää tuo kuskailu?

Jos jälkimmäinen, opeta miehellesi, kuinka asioista voi kieltäytyä. (Tosin kannattaa varautua siihen, että sitten hän osaa kieltäytyä sinunkin pyynnöistäsi.)

Kommentit taas aika yksipuolisia. Kysymys voi olla myös periaatteesta ilman, että ketään varsinaisesti ärsyttää. Tai voi olla, että ärsyttää silloin tällöin. Jos joka kolmannella kerralla ärsyttää tai on kiire, voiko silloin sanoa asiasta? Missä vaiheessa syntyy sanaton sopimus ja ikään kuin vastuu siitä, että kuljetukset pitää hoitaa kun niin on tehty ennenkin? Että ärsytyksestä huolimatta on purtava hammasta. 6 km on kuitenkin ihan selvästi tuntuva lenkki. Tällaiset asiat on syytä puhua ja sopia selväksi ilman oletuksia.

Minun mies on sen verran kiltti ja hyväksikäytettävä, että hän ei pysty sanomaan ei, jos joku pyytää apua. Selän takana voi sitten mutista jotain, mutta tekee silti. Usein ei edes mutise, nöyrästi vaan auttaa kaikkia.

Minusta tämä vaan tuntuu kohtuuttomalta. Mies joutuu tekemään 12 km lenkin ja on aina vaarassa myöhästyä sieltä harrastuksesta tämän hakemisen takia.  Minusta on outo ajatus, että hän kuljettelee toisten lasta kun oma on sillä aikaa kotona ja kyselee milloin iskä tulee kotiin.  En pidä siitä, että tämä äiti pitää itsestäänselvyytenä, että me kyllä viedään. En pidä koko asetelmasta.  Itse olen tämän harrastuksen kaiken lisäksi perustanut, jotta lapsi saisi viettää aikaa isänsä kanssa ja maanittelin mieheni sitä vetämään. Sitten lopputulos on se, että lapsi ei halua mennä sinne ja tämä vieras lapsi viettää aikaa minun minun mieheni kanssa. Ihan tyhmä asetelma.

Pisteet miehelle pyytteettömästä työstä, jota tekee lasten eteen.

N****n lapsen äitiä samalla?

Perjantai kirjoitti:

Minun mies on sen verran kiltti ja hyväksikäytettävä, että hän ei pysty sanomaan ei, jos joku pyytää apua. Selän takana voi sitten mutista jotain, mutta tekee silti. Usein ei edes mutise, nöyrästi vaan auttaa kaikkia.

Minusta tämä vaan tuntuu kohtuuttomalta. Mies joutuu tekemään 12 km lenkin ja on aina vaarassa myöhästyä sieltä harrastuksesta tämän hakemisen takia.  Minusta on outo ajatus, että hän kuljettelee toisten lasta kun oma on sillä aikaa kotona ja kyselee milloin iskä tulee kotiin.  En pidä siitä, että tämä äiti pitää itsestäänselvyytenä, että me kyllä viedään. En pidä koko asetelmasta.  Itse olen tämän harrastuksen kaiken lisäksi perustanut, jotta lapsi saisi viettää aikaa isänsä kanssa ja maanittelin mieheni sitä vetämään. Sitten lopputulos on se, että lapsi ei halua mennä sinne ja tämä vieras lapsi viettää aikaa minun minun mieheni kanssa. Ihan tyhmä asetelma.

Maanittelun jälkeen mies teki sen minkä pyysit ja nyt olet silti tyytymätön häneen?

Perjantai kirjoitti:

Minun mies on sen verran kiltti ja hyväksikäytettävä, että hän ei pysty sanomaan ei, jos joku pyytää apua. Selän takana voi sitten mutista jotain, mutta tekee silti. Usein ei edes mutise, nöyrästi vaan auttaa kaikkia.

Minusta tämä vaan tuntuu kohtuuttomalta. Mies joutuu tekemään 12 km lenkin ja on aina vaarassa myöhästyä sieltä harrastuksesta tämän hakemisen takia.  Minusta on outo ajatus, että hän kuljettelee toisten lasta kun oma on sillä aikaa kotona ja kyselee milloin iskä tulee kotiin.  En pidä siitä, että tämä äiti pitää itsestäänselvyytenä, että me kyllä viedään. En pidä koko asetelmasta.  Itse olen tämän harrastuksen kaiken lisäksi perustanut, jotta lapsi saisi viettää aikaa isänsä kanssa ja maanittelin mieheni sitä vetämään. Sitten lopputulos on se, että lapsi ei halua mennä sinne ja tämä vieras lapsi viettää aikaa minun minun mieheni kanssa. Ihan tyhmä asetelma.

No lopetat sen harratuksen kaikilta , mieheltäsi ja muiden lapsilta. Vaikka joululoman alkuun.

En minä sitä harrastusta halua lopettaa  eikä sitä voi lopettaa. Halusin siis alunperin, että minun mieheni viettäisi aikaa oman lapsemme kanssa hyvän harrastuksen parissa.  Tämä ei toteutunut ja tuli lisästressiä tästä toisen kyydittelystä.

Olisi hyvien tapojen mukaista tältä toiselta perheeltä ainakin edes jotenkin korvata miehesi jatkuvaa kuskaamista, esim. bensarahana, pieninä muistamisina tai vuorostaan kuskata teidän lapsianne joskus johonkin. Näitä siipeilijöitähän aina löytyy, jotka lykkäävät lapsensa kylään aina ruoka-aikoihin tai ajelutetaan muiden kyydeillä harrastuksiin. Kyllä tästä voi mielestäni ihan hyvin nätisti sanoa perheen äidille, kerran tuttavia olette, jos ei itsellä raksuta että tästä koituu miehellesi säännöllisesti ylimääräistä vaivaa.

Perjantai kirjoitti:

En minä sitä harrastusta halua lopettaa  eikä sitä voi lopettaa. Halusin siis alunperin, että minun mieheni viettäisi aikaa oman lapsemme kanssa hyvän harrastuksen parissa.  Tämä ei toteutunut ja tuli lisästressiä tästä toisen kyydittelystä.

Ei kai se miehen vika yksin ole, ettei teidän lapsi osallistu harrastaukseen? Miksi ette muuten opeta lapsellenne, että jotain kun aloitetaan siihen myös sitoudutaan? Hyvä, että miehesi hoitaa velvollisuutensa vaikka ei kaikki tismalleen oikein menekään. Eikä ole kuin tohon paikkaan ja kausi on ohi ja mies voi lopettaa, jos haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Olisi hyvien tapojen mukaista tältä toiselta perheeltä ainakin edes jotenkin korvata miehesi jatkuvaa kuskaamista, esim. bensarahana, pieninä muistamisina tai vuorostaan kuskata teidän lapsianne joskus johonkin. Näitä siipeilijöitähän aina löytyy, jotka lykkäävät lapsensa kylään aina ruoka-aikoihin tai ajelutetaan muiden kyydeillä harrastuksiin. Kyllä tästä voi mielestäni ihan hyvin nätisti sanoa perheen äidille, kerran tuttavia olette, jos ei itsellä raksuta että tästä koituu miehellesi säännöllisesti ylimääräistä vaivaa.

Mistä sitä tietää mitä mies saa korvaukseksi ja tuon perheen kanssa asiasta sopinut.

Ei saada mitään korvausta.  Tämän tuttavaperheen isälle kerran mainitsin, että minä tämän harrastusryhmän takana olen, itse sen perustin siinä toivossa, että oma lapsi siellä sitten isänsä kanssa kävisi ja miehenihän ryhtyikin sitä ryhmää vetämään. Valittelin sitten, että kun ei oma lapsi halua käydä, niin tämä tuttavaperheen isä virnisti ja sanoi, että "mutta meidän XX haluaa, niin että hyvähän se oli, että sen ryhmän perustit". Ja niin minun mies joutuu sitten tämän XX:n hakemaan.  En halua omaa lasta sinne ruveta pakottamaan, koska kaikki aiheet ei häntä kiinnosta. Vapaaehtoistahan tuo touhu on.

Tuo 12 km tosi vähän vai onko teillä tiukkaa taloudellisesti ettei rahaa bensaan. Ei tuohon nyt montakaan euroa mene.

Minusta tuo on kohtuuton tilanne. Kyllä jokaisen vanhemman pitää jollain tasolla osallistua oman kersansa kuljettamiseen harrastuksiin, eikä vaan olettaa, että joku muu hoitaa homman. Jos harkat on esim. 2 krt/vko, tulee ylimääräistä matkaa pelkästään jo n. 100 km/kk ja vuositasolla yli 1000 km. Ei autolla köröttely ihan ilmaistakaan ole, joten vähintään rahallisesti pitäisi kyydin kinuajan tajuta tukea. Tietysti on tärkeää, että lapset saavat harrastaa, mutta joku roti sentään. Vanhemmat voivat valita sellaisen harrastuksen, johon tenavalla on mahdollisuus pääsrä itse, jos vanhemmat ei kykene kuskaamaan. Ei kukaan voi olettaa, että kyllä joku hoitaa oman tenavan kyyditykset!

Jos miehesi ei välttämättä halua jatkaa ryhmän vetämistä omana harrastuksenaan, siihen pitää etsiä toinen vetäjä tai lopettaa koko ryhmä, siten loppuu niin kuljetushyväksikäyttö kuin sekin, mikä tärkeintä, etteivät miehesi ja lapsesi voi käyttää sitäkin aikaa yhdessä. Ajan viettämisen oman lapsen kanssa on riitttävä perustelu vetovastuusta luopumiseen, joskaan mitään perusteluja ei kenelläkään pitäisi olla oikeutta varsinaisesti vaatia. Kaikki päättyy aikanaan, ei miestäsi voi vaatia toisten harrastuksista vastaamaan, hän on kai tehnyt sitä jo vähintään vuoden?

Toki voitte selvittää julkisen kulkuvälineen käyttömahdollisuutta niin miehellesi kuin tietenkin sille vieraalle lapsellekin - sekin jo auttaisi, jos se lapsi pääsisi edes toisen matkoista kulkemaan julkisella. Eikä todellakaan ole väärin tai noloa sanoa suoraan, vaikkakin ystävällisesti, autokulujen maksamisesta, jos kyydityspalveluun suostutte. Jos miehesi ei saa suutaan auki, kysy sitten itse lapsen vanhemmalta, mikä hänen mielestään olisi kohtuullinen korvaus. Jos siitä suututaan, eivätpä välttämättä ole ystävyytenne arvoisia.

Kiitos teille vastauksista ja näkemyksistä.  Tämä vieras lapsi ei varmaan osaa käyttää julkista liikennettä ja harrastus loppuu niin myöhään, ettei tänne edes mitään busseja silloin enää tule. Enkä muutenkaan ehdottaisi, että  menee julkisilla kulkuneuvoilla, liian hankalaa ja loppuu tosiaan myöhään. Muistinpa asiaa ajatellessani, että tällä lapsella on muitakin harrastuksia, niin ei ole tämän yhden harrastuksen, mitä mieheni vetää, niin "varassa". Puhun tänään miehelle tilanteesta, jospa hänkin olisi kerrankin kokenut samoin.  Kiitos kun jaksoitte asiaan paneutua.

Tämä tilanne ratkesi siten, että tämän harrastukseen kuljettamamme lapsen vanhemmat ovat molemmat jääneet työttömiksi ja ovat siis kotona eli tämän kyydittävän lapsen isä irtisanoi itsensä ja lopetti reissuhommat. Joten emme enää jatka kyydityksiä. Kiitos teille vastanneille.