Lue keskustelun säännöt.
Minun maailmani on vain muutaman neliökilometrin kokoinen.
Mies 36v
24.10.2017 |
Olen käytännössä koko ajan tässä omassa pikku maailmassani, en ole juuri koskaan kuin ehkä 2-3 kilometrin päässä kodistani, elinpiirini ulottuu noin 3 kilometrin päähän asunnostani eri suuntiin, käytännössä aina kun lähden kotoani, niin käännyn pihasta oikealle ja jatkan kävelyä sinne päin, koska siellä on suurin osa palveluista ja paikoista, joita tarvitsen, ehkä 1-3 kertaa vuodessa lähden kävelemään kotoani vasemmalle, siellä on esim. eräs kirpputori, mutta jossa en ehdi käymään juuri koskaan. Kävellen suoritan lähes kaiken liikunnan, ne kerrat kun olen tänä vuonna ollut auton kyydissä voi varmasti laskea kahden käden sormilla. Tällainen pienessä maailmassa eläminen sopii hyvin kaltaiselleni pikkusieluiselle ihmiselle, koska tämän kokoisen reviirin osaan hallita hyvin.
Kommentit (6)
Mulla on suurin osa arjesta samalla tavalla, koska Hki keskustaan on kotoa 3 km, töihin 1,5 km, Helsingissä asuvat ystävät asuvat kaikki 3 km sisällä kodistani. Kuntosali ja kaikki tarvitsemani palvelut ovat ko. alueen sisällä ja koiran kanssa lenkkeillään ko. alueen sisällä.
Mutta muutaman kerran vuodessa käyn ulkomailla ja kerran kahdessa kuukaudessa äidin ja lapsuuden ystävien luona toisella paikkakunnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö ikinä tee mieli nähdä mitään uusia paikkoja? Etkö käy ikinä tapaamassa jotain sukulaisia tai ystäviä?
Olet onnekas, kun pääset liikkumaan kodin ulkopuolelle.
Jaa. Sanon nyt vain, että häiriintyneeltä kuulostaa.
Minulla oli tuollainen kausi joskus viitisentoista vuotta sitten. Oli kaksi isoa ja stressaavaa elämänmuutosta yhtä aikaa ja rahat vähissä. Ahdistuin todella, kun huomasin, että en ollut yli vuoteen käynyt paria kilometriä kauempana kotoani. Tuli vähän sellainen mökkihöperö olo, kun pyörin vain kotinurkissa.
Sitten kun sain vähän rahatilannetta kuntoon, niin lähdin väkisin rikkomaan tuota kuviota.
Ok.