Lue keskustelun säännöt.
Mitä jos lapsi ei syö?
18.09.2007 |
Meillä juuri kolme vuotta täyttänyt tyttö, joka vauvana (alle 1,5 v.) söi hyvin, mutta puolitoistavuotiaana alkoi ruokamäärät vähetä ja parivuotiaana alkoi kranttuilu ruokien suhteen. Meillä syödään päivittäin kaksi lämmintä ateriaa, ilta- ja aamupuurot, sekä välipala. Olen pitänyt periaatteena, että joka aterialla on maistettava, edes yksi lusikallinen.
Nyt tilanne on mennyt siihen, ettei kolmevuotias tyttö syö enää mitään muuta kuin välipalaa, eli leipää, hedelmiä, jogurttia, marjasoppaa tms. Muutenkin kaikki herkut kyllä menee (ja erittäin hyvällä ruokahalulla ja suuri määriä!!!!), varsinkin mummoloissa vetää navan täyteen herkkuja ihan kevyesti.
Kotona ei suostu kertakaikkiaan millään syömään edes sitä yhtä lusikallista. Tyttö on uskomattoman itsepäinen, ja saattaa istua keittiön pöydän ääressä monta tuntiakin. Siihen saakka, kunnes on seuraava ruoka-aika. Näin ollen emme ikinä pääse ulos, kavereille tai kerhoihin, kun periaatteenani on, että edes lusikallinen on maistettava.
Nyt jopa ajattelin, että jättäisin välipalan kokonaan pois, tai tarjoaisin välipalalla samaa ruokaa mitä tarjosin edellisellä ruokailukerralla. Mutta onko siinäkään järkeä? Tähän mennessä olen kontrolloinut välipalan määrää, eli ettei söisi vatsaa täyteen välipalasta. Sekään ei auta.
Mä en kertakaikkiaan käsitä mitä tässä voi tehdä!! Lapsi ei syö, ei hyvällä eikä pahalla, ei maanittelemalla eikä uhkailemalla, ei palkitsemalla eikä kehumalla, ei millään eikä mitään, paitsi välipaloja.
Mitä tässä voi tehdä?? Tilanne rassaa mua ihan hirveästi!! Ainoa tapa, että saan lapsen edes maistamaan ruokaa on se, että syötän väkisin. Tyttö kakoo, vetää henkeensä ja syljeskelee ulos, yökkii jne. Pahalta tuntuu sekä äidistä että lapsesta.
Jätänkö vain kinaamatta ruuasta?? Annanko vain olla syömättä? Itse tiedän entisenä anorektikkona, että kun syömättömyyteen tottuu, ei ruokaa edes tunne tarvitsevasa, toisin sanoen elimistö ei enää tunne samalla lailla nälkää kuin normaalisti. Syömättömyydestä tulee helppoa. Pelkään että lapseni tottuu vähäruokaisuuteen, ja ongelmat sen kuin pahenevat.
Kommentit (9)
Tarjoa aamiainen lounas ja illallinen.
Tämä auttoi meillä.
Kunnon pitkät ruokailuvälit kehiin vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiseksi herkut pois. Jos ei ruokaa niin ei hyvääkään. välipalaa voi tarjota muttei makeita.
eli pidät normaalit ruoka-ajat ja jos lapsi ei syö, niin pois pöydästä. kyllä nälkä joskus tulee ja älä anna yhtään mitään ruoka-aikojen välillä. vettä voit toki antaa. jos ei ala syömään ollenkaan vaik viikon kuluessa, niin yhteyttä neuvolaan ja sieltä yhteys psykologille.
Jos ei syö, otat vain lautasen pois etkä kommentoi sen kummemmin. ÄLÄ syötä väkisin äläkä pakota istumaan pöydässä tuntikausia. Kehut vain kovasti joka kerta kun tyttö syö edes yhden lusikallisen. Ja tosiaan, kaikki herkut pois. Ei se lapsi itseään nälkään tapa, on vain huomannut asian jolla pystyy hermostuttamaan sinut, todennäköisesti hakee vain jonkinlaista huomiota tuolla temppuilulla.
Pakottamaan en rupeaisi, inho ruokaan kohtaan vain yltyy jos väkisin täytyy syödä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarjoan ruoalla kaikkea, siis laitan ruokaa, salaattia, vihanneksia ja leipää ja niistä sitten syö mitä syö. Jos ei halua mitään niin saa lähteä pöydästä, ei ole pakko enkä ala houkuttelemaan enkä myöskään palkitsemaan jos sattuu syömään. Tällä mielestäni luodaan se kaikkein mutkattomin suhde ruokaan ja syömiseen. Meillä on kanssa poika 4 v. aina ollut huono syömään, välillä on kausia ettei todellakaan mene mikään alas. Mutta nyt taas syö aika hyvin, ihme kyllä.
Meillä tosiaan herkut on jätetty pois, niitä ei syödä - koskaan. Mummoloissa, kylässä ja kavereilla toki saa joskus jotain hyvää, mutta tämäkin harvoin. Välipala on mielestäni terveellistä, itse tehtyä marjasoppaa, hedelmiä, leipää, joskus jogurttia. Nämä kaikki kyllä menee helposti alas ja lisää kinutaan, mutta paljoa en ole antanut, jotta söisi illalla oikeaa ruokaakin.
Kovasti ollaan joka lusikallista kehuttu, mutta nyt on tosiaan tilanne ajautunut siihen, ettei suostu edes maistamaan. Tänään ei ole oma-aloitteisesti syönyt muuta kuin yhden palan leipää.
Ulkoillaan kaksi kertaa päivässä (1-2 tuntia), luulisi että nälkä tulisi. Mutta kun ei. Itekin oon ajatellut, että helpoin tapa kaikille olisi se, kun tyttö saisi syödä minkä syö, tai sitten olla syömättä jos ei kelpaa. Mutta kun olen nähnyt, että tyttö on syömättä jopa pari päivää, niin ei kantti enää itsellä kestä :(
Kamala stressi ja paha mieli tämän asian vuoksi, mutta jospa tämä olisi vain joku kausi. Onneksi pian päästään 3v. neuvolaan, voi sitten siellä ottaa tämän puheeksi.
Lisäkommentit, kokemukset ja ideat tervetulleita!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli ulkoillaan kaksi kertaa päivässä, 1-2 tuntia KERRALLAAN, (jäi tuo sana pois välistä). Eli yhteensä päivässä noin kolme tuntia, joskus jopa lähemmäs neljä tuntia.
ap, huolissaan