En tiedä, mitä tehdä. Seurustelen naisen kanssa ja olen naimisissa miehen kanssa. Auttakaa!
Olen nyt vuoden verran seurustellut naisen kanssa (olen siis nainen itsekin) ja hän on parasta, mitä minulle koskaan on tapahtunut. Olemme olleet mielettömän onnellisia. Este suhteellemme on se tosiasia, että olen naimisissa miehen kanssa. En rakasta häntä, mutta velvollisuudet, lähinnä lapset, ovat pitäneet meitä yhdessä. Tiedän tekeväni väärin kaikkia kohtaan, mutta en kertakaikkiaan osaa irroittautua tästä. Joko minun pitäisi luopua rakastetustani tai ottaa avioero. Mies ei ehdottomasti halua erota, kun olen hänelle sitä esittänyt.
Kommentit (22)
jos todella rakastaisit tyttöystävääsi, etkö ottaisi eroa?
Eli petät miestäsi. Ja et tarvitse lupaa eroamiseen. Eroa pikimmiten, jos et oikeasti välitä miehestäsi ja haluat ehdottomasti jakaa elämäsi nykyisen kumppanisi kanssa.
Päästä nyt se mies ainakin tuosta piinasta. Lapset ei ole syy olla naimisissa.
Mies ei ehdottomasti halua erota. Hän mieluummin on huonossa avioliitossa.
Voi harmin paikka. Sanoisin, että nyt on vakavan keskustelun paikka. Kerro että sinulla on toinen, johon olet rakastunut. Sinulle ei ole muuta tietä kuin olla yhdessä rakkaasi kanssa. Sano, että haluat lopettaa avioliiton ja erota.
Mitä lapsiin tulee, niin seuraa sitten huoltajuuden ratkaiseminen. Asumisjärjestelyt. Jne.
Hyvä neuvo olisi varata aika perheneuvojalle.
Tsemppiä.
Tilanne on tosi vaikea, varsinkin sille, joka tulee hylätyksi. Olet kuitenkin - ANTEEKSI - "aviorikkoja", ja sinun on kestettävä tekojesi seuraukset. Kuten varmaan teetkin.
Elä omaa elämääsi! Jos et nyt lähde, kärsit ja kidut loppuelämäsi. Onko oikein uhrautua lasten ja perheen vuoksi, kun voit olla onnellinen ja iloinen elämäsi ihmisen kanssa?
Toinen tie: unohda rakastettusi. Alistu miehesi tahtoon. Katso lastesi kasvua, etäänny puolisostasi. Vanhene, ja sure elämätöntä elämääsi.
En tiedä, minkä ikäisiä lapsesi ovat. Voi olla heille vaikeaa aluksi hyväksyä, että äiti asuu toisen naisen kanssa. Mutta väitän, että rohkeus kannattaa.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ehdottomasti halua erota. Hän mieluummin on huonossa avioliitossa.
Mitäs helvetin väliä miehesi erohaluttomuudella on jos haluat itse erota? Hyppäätkö kaivoonkin jos hän niin "määrää"?
No ethän sä voi muuta tehdä kuin erota. Et tarvitse siihen miehen lupaa.
Jos vain mitenkään onnistuu, niin menkää miehen kanssa pariterapiaan tulevasta erosta huolimatta. Asiat menisivät todennäköisesti paremmin lasten kannalta (ja mieskin saisi tukea kriisiin).
Ja jos saan vähän ulkopuolisena viisastella, niin älä muuta heti tai edes kohta yhteen tyttöystäväsi kanssa. Anna lapsille vähän aikaa tottua tilanteeseen.
Kun olet miehelle esitänyt eroa niin oletko sanonut että seurustelet naisen kanssa. Luulisi että ottaisi sen verran miehen itsetunnon päälle että heti haluaisi eron kun kuulisi että on naisen aisankannattaja.
Entä jos hoitaisit miehesi kanssa suhteesi kuntoon? Yhteistä aikaa jne. Alkaisi kadonnut kipinä löytyä taas. Joskushan se oli, kun kerran hänen kanssaan olet naimisiinkin mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ehdottomasti halua erota. Hän mieluummin on huonossa avioliitossa.
Mitäs helvetin väliä miehesi erohaluttomuudella on jos haluat itse erota? Hyppäätkö kaivoonkin jos hän niin "määrää"?
No saatinhan tämä(kin) miehen syyksi leivottua. Miehen vika, kun vaimo pettää toisen naisen kanssa eikä mies haluaisi päästää irti avioliitostaan jossa on lapsiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ehdottomasti halua erota. Hän mieluummin on huonossa avioliitossa.
Mitäs helvetin väliä miehesi erohaluttomuudella on jos haluat itse erota? Hyppäätkö kaivoonkin jos hän niin "määrää"?
No saatinhan tämä(kin) miehen syyksi leivottua. Miehen vika, kun vaimo pettää toisen naisen kanssa eikä mies haluaisi päästää irti avioliitostaan jossa on lapsiakin.
No miehen vika se on jos haluan erota . Mies ei ole tarpeeksi naisellinen.
Anna miehellesikin vielä mahdollisuus. Mihin rakastuit hänessä aikoinaan? Itse en ainakaan avioliitossa jossa on lapsiakin heittäytyisi päätä pahkaa naispuolisen ihastuksen kelkkaan.
Jos miehen kanssa ei enää löydy yhteistä säveltä ja koet olevasi lesbo (etkä edes bi tai koskaan miestäsi ole rakastanutkaan) niin eroa sitten. Tässä jäi nyt tosin epäselväksi tuo, että oletko lesbo vai biseksuaali, joka on nyt ensimmäistä kertaa ihastunut ja tuntenut vetoa samaa sukupuolta kohtaan vai onko tuo liittosi alun perinkin vain kulissia.
Ehdotan että aloitat homman ratkaisemisen totuudella! Kerro totuus miehellesi, siitä se vyyhti rupeaa purkautumaan. Selän takana vehtaaja, pettäjä olet jo joka tapauksessa, ja se miehesi pitäisi saada tietää aivan ensimmäiseksi! Kun noin ensiksi olet hajoittanut perheesi, sen jälkeen voit keskittyä pervoiluun "tyttöystäväsi" kanssa. Muistathan myös kertoa lapsille totuuden pettämisestäsi, ja siitä että kuka rikkoi heidän perheen. Niin ja katso sitten silmiin, kun tämän kaiken kerrot.
Polyamoria? Kysy mieheltä sopiiko, että sulla on myös tyttöystävä.
Totta helvetissä sinä tiedät mitä tehdä.
Kaks-ykkönen ;-)
Mies77 kirjoitti:
Ehdotan että aloitat homman ratkaisemisen totuudella! Kerro totuus miehellesi, siitä se vyyhti rupeaa purkautumaan. Selän takana vehtaaja, pettäjä olet jo joka tapauksessa, ja se miehesi pitäisi saada tietää aivan ensimmäiseksi! Kun noin ensiksi olet hajoittanut perheesi, sen jälkeen voit keskittyä pervoiluun "tyttöystäväsi" kanssa. Muistathan myös kertoa lapsille totuuden pettämisestäsi, ja siitä että kuka rikkoi heidän perheen. Niin ja katso sitten silmiin, kun tämän kaiken kerrot.
Ymmärsin että mies tietää jo tästä toisesta naisesta.
Hyväksyisikö miehesi jos sulla on suhde myös naisen kanssa? Jatkaisit entiseen malliin. Olet molempien kanssa.
Nyt niskasta kiinni ja ero kehiin!