Perhetyön ja lastensuojelun käytöstavat

Itsellä sama kokemus lastensuojelusta, että työntekijöiden asenne on kiusaaminen ja kyykyttäminen ja elämämme häiritseminen. Ei missään nimessä mikään tukeminen tai hyvä asiakaspalvelu,. Asenne on, että minun on taivuttava heidän mielivaltaisiin oikkuihinsa, ja järjestettävä elämäni heidän mukaansa. Missä se tukeminen on? 

Juuri näin. Itse hain aikanaan apua..ja kadun syvästi. Nyt asiat huonommin kuin koskaan ennen heitä. Kyttäystä, kyykytystä,mielivaltaa, pelkoa ja jännitystä ja surua ne on elämään tuoneet.

Haaveenani on työskennellä perhetyöntekijänä tai vastaavana tulevaisuudessa. Toivottavasti osaan kohdata asiakkaani paremmin ja kohdella heitä arvostavasti. Haluan nimenomaan auttaa ihmisiä, joten perus kunnioitus ihmisiä kohtaan on se vähimmäisvaatimus. Olen pahoillani, koska koette tulleenne epäasiallisesti kohdelluksi :/.

Olen lastensuojelussa töissä. Meitä tällä alallakin on moneen lähtöön, mutta pääsääntöisesti työntekijät ovat sydämellisiä ihmisiä, jotka haluaa auttaa eikä halua pahaa kenellekään. Mutta valitettavasti meillä on työolosuhteet täysin mahdottomat, ja työntekijöiden jaksaminen alkaa olla vähissä vaikka kuinka olisi "kutsumusammatti". Asiakasmäärät aivan mahdottomat, työntekijöiden vaihtuvuus on jatkuvaa kun kukaan ei tätä jaksa, arvostusta ei saa esimiehiltä eikä palkkakaan ole työn vaativuutta vastaavaa. Joten ehkä kyseessä oleva työntekijä on vaan väsynyt työhönsä?

Olen myös lastensuojelussa töissä ja ikävä kuulla, että teillä on tälläiset kokemukset :/ Voisiko epäkohdista ottaa työntekijöiden kanssa keskustelua? 

Vierailija kirjoitti:

Olen myös lastensuojelussa töissä ja ikävä kuulla, että teillä on tälläiset kokemukset :/ Voisiko epäkohdista ottaa työntekijöiden kanssa keskustelua? 

Kyllähän epäkohdista ja työntekijöiden käytöksestä voi keskustella.

Seurauksena on tosin se, että perheen kaikista lapsista uhataan tehdä selvityksiä, eli

soitella läpi neuvolat, kerhot ja koulut.

Meille tosin kävi niin onnellisesti, että lopulta mukaan tuli asiallinen sosiaalityöntekijä.

Hän totesi lastensuojelutoimien olevan aiheettomia!

Mitään apua tai hyötyä näistä sossuista ei ollut. Pelkkää lisähuolta ja ahdistusta perheelle.

Ongelmia alkaa tulla siinä vaiheessa kun sossu huomaa että asiakas onkin fiksumpi kun hän itse ja kun asiakas tajuaa että se tarjottava pilipali apu ei ole se mitä tarvittaisiin. Haluaisivat olla saarnaajia toisille siitä mikä on muka vikana ja miten pitäisi toimia ja sitten kun huomaavat että se asiakas tietää tai on tietänyt jo kaiken sen mitä ovat esittäneet ja tietää enemmänkin niin se ottaa koville. Siinä vaiheessa sossu yrittää esittää että kyllä se olen minä joka tässä määrään ja voin vaikka huostaanottaa sun lapset jos haluan (ei tietenkään sano tuota suoraan mutta rivien välistä voi lukea) Eivät kestä kritiikkiä vaikka tietäisivät että se tulee aiheesta.

Jokaisella alalla on ihmisiä, jotka käyttävät auktoriteettiaan väärin.

Kaikista pahimmalta ja näkyvimmältä se väärinkäytös tuntuu terveydenhoito- ja sosiaalialalla, koska asiakas on usein kyseisten ammattien edustajien kanssa haavoittuvaisempi ja rekisteröi negatiiviset (ja neutraalit) liikkeet huomattavasti helpommin.

On tosin niin väärin, että nämä vinksahtaneet yksilöt, joista useammallakin on kokemusta, ovat ylipäätänsä työelämässä. Heille sallisin Kela-asiakkuuden loppuelämäksi, ja siten terveet työhaluiset ja -ikäiset saataisiin haluamiinsa töihin.

Ei ole kokemusta asiakkuudesta, mutta kamalalta kokemukselta kuulostaa. Kohtaamani lastensuojeluihmiset ovat nimittäin olleet tosi ammattitaitoisia ja sydämellisiä.

Lastensuojelun työntekijät ovat olleet ammattitaitoisia,mutta perhetyöntekijät jotka tulevat yksityiseltä eivät ymmärrä perhetyöstä yhtään mitään.oma kokemus.