Lue keskustelun säännöt.
Miten pystytte elämään kaupungissa kyttäysten keskellä?
10.10.2017 |
Kun ei ole ollenkaan paikkaa muutakuin oma koti missä voi olla luonnollisen rentona ja tehdä mitä tykkä tai miten tykkää? Ei edes omaa pihaa tai lähiluontoa mihin pääsee omaan rauhaan. Kauhean ahdistunut ja kyylätty olo tulee jo päivän kaupungissaolon jälkeen.
Kommentit (30)
Kyylätty? Hohhoijaa.
Se on kuule niin, että keskimäärin ihmisiä kiinnostaa vain niiden omat asiat, ei ne jouda muita kyyläilemään. Et sinä ole niin uniikki, että muut jaksaisivat kiinnittää sinuun mitään erityishuomiota. Ei meistä kukaan ole. Kaikki murehtii vaan omia juttujaan ja ajattelevat että ”mitä muut minusta ajattelevat”, eikä kukaan muista kyylätä ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Just kaupungissa kukaan ei kyttää. On niin paljon kaikennäköistä kulkijaa, ettei yhteen kiinnitetä mitään huomiota. Maaseudullahan sitä on töllistelyn kohteena heti kun astuu kotipiiristä pois: ai tuolla menee tuo Niemisen Tiina, mihinköhän se nyt on menossa, tollanen takki päällä ja tukka laitettu, onkohan sillä uus mies, sehän vanha sen kuulemma jätti, onkohan se juoppo vai mikä, tai ei vissii voi saada lapsia jne jne. Kaupungissa ei tunneta toisia ja saa olla rauhassa sellainen kuin on.
Hä! Ei kyllä kyylätä, kun jättää toisten tekemiset ja menemiset kyttäämättä eikä jaa omia vaan on oman tien kulkija niin ei edes tunne sitä Niemisen Tiinaa. Meillä on asunut naapurit tuossa 300m päässä nyt jo yli 5 vuotta. Vieläkään en heitä tunne jos kaupassa kävelevät vastaan, lenkilläollessaan olen heidät nähnyt, mutta senverran vähän kiinnostaa ettei kasvot ole tutut. Kyllä kaupungissa kytätään jos joku vähänkään tekee jotain erikoista esim.
Ikinä ei ole tullut mieleenkään, että joku kyttäisi, olen asunut ikäni Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Ikinä ei ole tullut mieleenkään, että joku kyttäisi, olen asunut ikäni Helsingissä.
Et koskaan katsele esimerkiksi kahvilan ikkunoista kadulle ja näe siellä ihmisten kävelevän? Jos joku kaunis nainen siinä kävelee tai komea mies, kiinnität huomion häneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikinä ei ole tullut mieleenkään, että joku kyttäisi, olen asunut ikäni Helsingissä.
Et koskaan katsele esimerkiksi kahvilan ikkunoista kadulle ja näe siellä ihmisten kävelevän? Jos joku kaunis nainen siinä kävelee tai komea mies, kiinnität huomion häneen.
Se ei ole mitään kyttäystä, vaan normaalia elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikinä ei ole tullut mieleenkään, että joku kyttäisi, olen asunut ikäni Helsingissä.
Et koskaan katsele esimerkiksi kahvilan ikkunoista kadulle ja näe siellä ihmisten kävelevän? Jos joku kaunis nainen siinä kävelee tai komea mies, kiinnität huomion häneen.
Minä en pitäisi sellalista kyttäämisenä.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikinä ei ole tullut mieleenkään, että joku kyttäisi, olen asunut ikäni Helsingissä.
Et koskaan katsele esimerkiksi kahvilan ikkunoista kadulle ja näe siellä ihmisten kävelevän? Jos joku kaunis nainen siinä kävelee tai komea mies, kiinnität huomion häneen.
Ja tämäkö on kyttäämistä? Ok, sun kannattaa pysyä siellä korvessa .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on aina ollut sellainen käsitys että maalla ihmiset kyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kaupungissa kukaan ei kyttää. On niin paljon kaikennäköistä kulkijaa, ettei yhteen kiinnitetä mitään huomiota. Maaseudullahan sitä on töllistelyn kohteena heti kun astuu kotipiiristä pois: ai tuolla menee tuo Niemisen Tiina, mihinköhän se nyt on menossa, tollanen takki päällä ja tukka laitettu, onkohan sillä uus mies, sehän vanha sen kuulemma jätti, onkohan se juoppo vai mikä, tai ei vissii voi saada lapsia jne jne. Kaupungissa ei tunneta toisia ja saa olla rauhassa sellainen kuin on.
Hä! Ei kyllä kyylätä, kun jättää toisten tekemiset ja menemiset kyttäämättä eikä jaa omia vaan on oman tien kulkija niin ei edes tunne sitä Niemisen Tiinaa. Meillä on asunut naapurit tuossa 300m päässä nyt jo yli 5 vuotta. Vieläkään en heitä tunne jos kaupassa kävelevät vastaan, lenkilläollessaan olen heidät nähnyt, mutta senverran vähän kiinnostaa ettei kasvot ole tutut. Kyllä kaupungissa kytätään jos joku vähänkään tekee jotain erikoista esim.
Sinä et kyttää ketään, joten maalla kaikki ovat tietysti kaltaisiasi eivätkä myöskään kyttää, mutta jotenkin maagisesti kaupungissa asuvat ihmiset ovatkin aivan erilaisia, ja kyttäävät kaikkia?
Ihmiset ovat kaikkialla samanlaisia. Maalla ihmisiä on vähemmän, joten kaikki poikkeava erottuu helpommin joukosta, joten myös todennäköisyys tulla kytätyksi on paljon suurempi. Kaupungissa kyttääjillä on niin paljon kytättävää, ettei yhtä poikkeavaa ihmistä kytätä ollenkaan niin paljon kuin maalla kytättäisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunut maalla 32 (Suomen 2. suurimman kaupungin maaseudulla) ja siellähän joka helkutin asia just kytättiin .Tarkkaan tiedettiin lähes jokainen asia maapurista.Nyt 12v keskustassa eikä kukaan kyttää ketään.On onnellinen olo kun saa olla ihan miten itse halua !!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikinä ei ole tullut mieleenkään, että joku kyttäisi, olen asunut ikäni Helsingissä.
Et koskaan katsele esimerkiksi kahvilan ikkunoista kadulle ja näe siellä ihmisten kävelevän? Jos joku kaunis nainen siinä kävelee tai komea mies, kiinnität huomion häneen.
Se ei ole mitään kyttäystä, vaan normaalia elämää.
No eikait sen kummempaa maallakaan tapahdu, paitsi että 1:1000 jos olet tuo kadullakulkia, pystytkö kävelemään siellä ihan mitkä rytkyt päällä vain etkä tunne minkäänlaisia katseita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitähän h*lvettiä nyt taas?!
Kyttääjiä kaupungissa? Ei luontoa? Ei omaa pihaa?
En allekirjoita mitään noista väitteistä. Asun kaupungissa luonnonsuojelualueen lähellä. Metsä vieressä ja oma pihakin löytyy.
Kyttääjiin en ole ikinä törmännyt. Ehkä ne pirulaiset ovat sitten vaan niin ovelia ja nopeita käänteissään, ettei tällainen keski-ikäinen ehdi niihin reagoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kaupungissa kukaan ei kyttää. On niin paljon kaikennäköistä kulkijaa, ettei yhteen kiinnitetä mitään huomiota. Maaseudullahan sitä on töllistelyn kohteena heti kun astuu kotipiiristä pois: ai tuolla menee tuo Niemisen Tiina, mihinköhän se nyt on menossa, tollanen takki päällä ja tukka laitettu, onkohan sillä uus mies, sehän vanha sen kuulemma jätti, onkohan se juoppo vai mikä, tai ei vissii voi saada lapsia jne jne. Kaupungissa ei tunneta toisia ja saa olla rauhassa sellainen kuin on.
Hä! Ei kyllä kyylätä, kun jättää toisten tekemiset ja menemiset kyttäämättä eikä jaa omia vaan on oman tien kulkija niin ei edes tunne sitä Niemisen Tiinaa. Meillä on asunut naapurit tuossa 300m päässä nyt jo yli 5 vuotta. Vieläkään en heitä tunne jos kaupassa kävelevät vastaan, lenkilläollessaan olen heidät nähnyt, mutta senverran vähän kiinnostaa ettei kasvot ole tutut. Kyllä kaupungissa kytätään jos joku vähänkään tekee jotain erikoista esim.
Sinä et kyttää ketään, joten maalla kaikki ovat tietysti kaltaisiasi eivätkä myöskään kyttää, mutta jotenkin maagisesti kaupungissa asuvat ihmiset ovatkin aivan erilaisia, ja kyttäävät kaikkia?
Ihmiset ovat kaikkialla samanlaisia. Maalla ihmisiä on vähemmän, joten kaikki poikkeava erottuu helpommin joukosta, joten myös todennäköisyys tulla kytätyksi on paljon suurempi. Kaupungissa kyttääjillä on niin paljon kytättävää, ettei yhtä poikkeavaa ihmistä kytätä ollenkaan niin paljon kuin maalla kytättäisiin.
Maalla ihminen ei ole poikkeava, tuolla saa kulkea minkälaisissa vaatteissa vain ja aina on normaali, mutta meneppä kaupunkiin niin välttämättä et ole normaali tai joukkoon kuuluva missätahansa vaatteissa esim ja silloin sua vähän kytätään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kaupungissa kukaan ei kyttää. On niin paljon kaikennäköistä kulkijaa, ettei yhteen kiinnitetä mitään huomiota. Maaseudullahan sitä on töllistelyn kohteena heti kun astuu kotipiiristä pois: ai tuolla menee tuo Niemisen Tiina, mihinköhän se nyt on menossa, tollanen takki päällä ja tukka laitettu, onkohan sillä uus mies, sehän vanha sen kuulemma jätti, onkohan se juoppo vai mikä, tai ei vissii voi saada lapsia jne jne. Kaupungissa ei tunneta toisia ja saa olla rauhassa sellainen kuin on.
Hä! Ei kyllä kyylätä, kun jättää toisten tekemiset ja menemiset kyttäämättä eikä jaa omia vaan on oman tien kulkija niin ei edes tunne sitä Niemisen Tiinaa. Meillä on asunut naapurit tuossa 300m päässä nyt jo yli 5 vuotta. Vieläkään en heitä tunne jos kaupassa kävelevät vastaan, lenkilläollessaan olen heidät nähnyt, mutta senverran vähän kiinnostaa ettei kasvot ole tutut. Kyllä kaupungissa kytätään jos joku vähänkään tekee jotain erikoista esim.
Sinä et kyttää ketään, joten maalla kaikki ovat tietysti kaltaisiasi eivätkä myöskään kyttää, mutta jotenkin maagisesti kaupungissa asuvat ihmiset ovatkin aivan erilaisia, ja kyttäävät kaikkia?
Ihmiset ovat kaikkialla samanlaisia. Maalla ihmisiä on vähemmän, joten kaikki poikkeava erottuu helpommin joukosta, joten myös todennäköisyys tulla kytätyksi on paljon suurempi. Kaupungissa kyttääjillä on niin paljon kytättävää, ettei yhtä poikkeavaa ihmistä kytätä ollenkaan niin paljon kuin maalla kytättäisiin.
Maalla ihminen ei ole poikkeava, tuolla saa kulkea minkälaisissa vaatteissa vain ja aina on normaali, mutta meneppä kaupunkiin niin välttämättä et ole normaali tai joukkoon kuuluva missätahansa vaatteissa esim ja silloin sua vähän kytätään.
Ihan päinvastoin. Kaupungissa on niin paljon erilaisia ja erikoisia ihmisiä, ettei ole mitään "normaalia" tai joukkoon kuuluvaa. Kukaan ei välitä siitä miltä näytät, koska kukaan ei tunne sua. Maalla se kiinnittää huomiota, kun katsotaan että jaa onpa tolla naapurin maijalla likaset vaatteet, onkohan se kipee.
21v "maalla" ja 14v kaupungissa. Ja maalla kytätään, kaupungissa saa olla oma itsensä. Ei siellä maallakaan kaikki tunne mutta ovat kyllä tietävinään kaiken ja niillä "tiedoilla" sitten spekuloidaan kun muuta tekemistä ei ole. Ja jos vaikka kaupungissa joku kyttäiskin niin harvemmin samaan tyyppiin törmää uudelleen, toisin kuin siellä maalla.
Kaupungissa saa näyttää aika erikoiselta ja käyttäytyä oudosti, jotta kukaan muistaisi tai kiinnittäisi mitään huomiota.
Asioin monta kertaa viikossa lähikaupassani ja ilmeisesti myyjät eivät muista minua, koska aina kysellään papereita alkoholia ostaessa. Kaupungissa koen olevani anonyymi, tuskin minua edes muistettaisiin seuraavana päivänä vaikka pitäisin jonkun alastonperformanssin keskellä toria.
Kun kesäisin vietän muutaman viikon maalla, niin joka kaupan kassa ja rantakahvilan myyjä alkaa tiedustella kovaan ääneen yksityisasioitani aina perheen lisäyksestä hautapaikkaan ja naapurit luulevat että on ok tunkea koputtamatta ovista sisään. Kaupungissa kukaan muu kuin huoltomies ja posteljooni ei edes pääse ovelleni asti ilman, että soittaa etukäteen.
Sikäli maalla kyttäyskulttuuri olisi hyväksi, jos se myös lisäisi naapuriapua. Esimerkiksi puututtaisiin asioihin ja tarjottaisiin apua jos vaikka huomaa, että karjatilan isäntä on masentunut ja ei jaksa hoitaa tilaa/eläimiä. Usein kyttääminen taitaa kuitenkin jäädä vain juorujen hankkimismetodiksi.
Mun mies on pieneltä kylältä kotoisin ja nuorena miehenä kotiväki tiesi mitä poika oli puuhannut jo ennen kuin nuori mies tuli illanvietosta kotiin. Kyllä pääkaupunkiseudulla kukaan ei tiedä toistensa nimiä tai osoitteita eikä voi siis myöskään kytätä.
Musta on vaan kauheen imartelevaa, jos joku jaksaa kytätä mun tylsää elämääni. Siksi en jaksa netin tietoturvastakaan välittää, CIA lukekoon someviestejäni ihan rauhassa. Saampahan kokea itseni tärkeäksi, haha. :D
Just kaupungissa kukaan ei kyttää. On niin paljon kaikennäköistä kulkijaa, ettei yhteen kiinnitetä mitään huomiota. Maaseudullahan sitä on töllistelyn kohteena heti kun astuu kotipiiristä pois: ai tuolla menee tuo Niemisen Tiina, mihinköhän se nyt on menossa, tollanen takki päällä ja tukka laitettu, onkohan sillä uus mies, sehän vanha sen kuulemma jätti, onkohan se juoppo vai mikä, tai ei vissii voi saada lapsia jne jne. Kaupungissa ei tunneta toisia ja saa olla rauhassa sellainen kuin on.