Lue keskustelun säännöt.
Mies ei ole onnellinen kanssani eikä rakasta minua enää
06.10.2017 |
Miten tästä selviää ikinä? Yhdessä on oltu melkein 10 vuotta joista naimisissa puolet, ja lapsia kaksi.
Mies on ollut etäinen ja viileä minua kohtaan joitakin kuukausia, olen sen pistänyt stressin tai pikkulapsiarjen piikkiin aina. Ja yrittänyt jutella, huomioida miestä ja antaa tilaa.
Pari päivää sitten tuli riitaa, jonka jälkeen mies sai sanottua, ettei enää tunne olevansa onnellinen, eikä rakasta minua.
Olemme aiemmin jutelleet, kun mies on vaikuttanut alakuloiselta, joten en olisi tätä osottanut. On mm. puhunut, että haluaisi ostaa kesämökin ja puhunut yhteisestä tulevaisuudesta aina... Nyt löi tämmöiset kortit pöytään.
Oon aivan rikki ja mietin vaan, mitä olisin voinut tehdä paremmin, jotta mies olisi ollut onnellinen kanssani.
Kommentit (10)
Itse en jäisi suhteeseen, jossa en koe tulevani rakastetuksi, halutuksi ja kunnioitetuksi. Tämä on minulle aika ehdoton sääntö, mutta toisaalta lapsettomana ja asuntovelattomana en joudu miettimään käytännön seurauksia samalla lailla. Pohdi, mikä on sinulle tärkeää ja miten voit toimia sen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toinen nainen? Mies ei eroa jos ei ole uutta.
V*ttu mitä p*skaa. Kyllä minä erosin omasta naisestani ilman, että oli toista odottamassa. Ja tiedän monen muunkin tehneen niin. Vois naisetkin pikkuhiljaa näistä harhoista luopua.
Vierailija kirjoitti:
Toinen nainen? Mies ei eroa jos ei ole uutta.
V*ttu mitä p*skaa. Kyllä minä erosin omasta naisestani ilman, että oli toista odottamassa. Ja tiedän monen muunkin tehneen niin. Vois naisetkin pikkuhiljaa näistä harhoista luopua.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pihtasit?
Pihtaaminen sieltä sitten loppujen lopuksi paljastuu taustalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottamatta kantaa mihinkään, vaikutat ihanalta naiselta.
M
Menkää juttelemaan johonkin "ammattiauttajan" luokse. Koita ensin jutella miehellesi, että koska nyt ainakin lasten takia tietynlaisen yhteispelin on pelattava pitkälle tulevaisuuteen olipa loppuratkaisu mikä tahansa, niin voisitteko keskustella tämän asian auki ihan kunnolla? Jos ei miehesi tunnu halukkaalta asiasta keskusteluun, niin pamautat vaan päin näköä, että "Ja säkö sitten vaan häivyt, unohdat minut ja lapset, ja jätät koko paskan mun syliin?" Tomera ote vaan tilanteeseen tyyliin "Nyt sitten selvitetään mikä tää homa on ja jatketaan eteenpäin." Jollain ajan pelaamisella yms. homma menee vaan pahemmin solmuun.
Kyllä se vaan niin on, että parisuhdeasiat on enemmän halusta kiinni eikä siitä tuntuuko kivalta vai ei. Niinhän siinä vihkikaavassakin sanotaan, että "TAHDOTKO rakastaa myötä- ja vastamäessä.." Ei kysytä, että rakastatko, pystytkö rakastamaan tai rakastatko niin kauan kun on kivaa". Rakkaus on hyvin pitkälle tahtotilahommaa.
Oman kokemuksen mukaan noista ammattikeskustelijoista on se apu, että ne pamauttaa sellaisetkin kysymykset tulemaan, mitä vain kahdestaan keskustellessa ei jotenkin kehtaa tai uskalla kysyä. Joskus pelkää kuulla toisen vastausta, joskus taas pelkää toisen reaktiota jos kysyy "vääränlaisen" kysymyksen. Samoin ammattilaisten kanssa ei pääse niinvaan luikertelemaan kysymyksiin vastaamisesta, eikä esim. taktisesti saa raivareita eikä tule "ääh emmä nyt jaksa tämmöstä...:" -vastauksia, eikä homma mene toisen syyttelyksi tyyliin "ei sun kanssa voi puhua mistään". Ne kyllä palauttaa aiheeseen. Ne varmaan aika ensialkuun haluaa jo kesksutella teidän kummankin kanssa myös erikseen, joten sekin auttaa kaivamaan todelliset asiat esiin paremmin kuin kahdenkesken keskustelu.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli sama tilanne. Lopulta paljastui, että miehellä oli sivusuhde. Käy läpi miehen puhelin, olisi itsekin pitänyt tuossa tilanteessa. Monta asiaa olisi selvinnyt ajoissa, jos sen olisin tehnyt.
Paljon totta yllä olevassa. Ollaan kuin pikkukakarat; mä en leiki sun kanssa enää. Kerätään lelut ja lähdetään. Aina ja koko ajan pitää olla vain niiiiin onnellista ja ihanaa ja kivaa. Kun ensimmäinen ryppy tulee, kaikki kaatuu. Lähdetään hakemaan sitä kivaa muualta.
Aikuiset ihmiset, lasten vanhemmat ! on niin lapsellisia ja kypsymättömiä! Itsekkäitä ja omaa hyvää ajattelevia. Lapsetkin on esineitä jotka voidaan heitellä sinne ja tänne. Ei tajuta mikä merkitys ehjällä ja tasapainoisella kodilla on kasvuun ja kehitykseen!
Todellakin, vihkikaavassa kysytään tahdotko, parisuhde on siis tahdon asia. Tahdotko tehdä kaikkesi, ja se tarkoittaa kaikkesi ! suhteen eteen? Tahdotko seisoa toisen rinnalla myös siinä vastamäessä? Vai vain silloin kun leijaillaan pilvilinnoissa? Tietysti on olemassa painavia syitä lopettaa sairas ja vahingollinen parisuhde. Ne on niitä ääritapauksia.
Jos itsellä ei ole välineitä käsitellä asioita, on todellakin olemassa parisuhde neuvontaa, jossa ei suinkaan korjata ja paikata suhdetta teidän puolestanne, vaan avataan uusia näkökulmia ja annetaan uusia välineitä itse työskennellä parisuhteen eteen!
Ei ihme että nyky ihmiset ovat niin rikki ja neuvottomia. Kaikki, jopa parisuhde on kertakäyttötavaraa. Ja tästä kaikesta kärsii eniten se viaton osapuoli, lapset! Heissä on tulevaisuus, mutta minkälainen tulevaisuus noilla eväillä?
Toinen nainen? Mies ei eroa jos ei ole uutta.