Tiedättekö ihmistyypin, joka ei seuraa mitä ympäristössä tapahtuu eikä näin ollen osaa ajoittaa liikkumistaan sen mukaan, mikä olisi molemmille osapuolille parasta?
Äsken huomasin vierestä kun henkilö käveli kohti pyöräilijää, joka oli siirtämässä pyöräänsä pois pyörätelineestä. Henkilöllä oli katse tuossa pyöräilijässä sillä hetkellä kun pyöröilijä oli jo siirtämässä pyörää. Silti tämä ohikulkija ei ymmärtänyt kiertää hieman kauempaa vaan tapahtui yhteentörmäys, koska pyöräilijällä ei ollut silmiä selässään.
Miten joillekin ihmisille on niin vaikeaa ennakoida tulevia tapahtumia?
Kommentit (9)
Aivokapasiteetti on vaillinainen. Sitä en tiedä miksi näin pitää olla. Ehkä evoluutio ei tarpeeksi karsi heikompia tapauksia pois, koska kaikki on tyhmemmille valmiiksi nenän eteen tehty viisaampien toimesta.
Eivät ole joutuneet opettelemaan. Heidät on pilalle passattu pentuina. Joku muu on huomioinut ja holhonnut.
Tuhon ryhmään voi laittaa kaikki yli 40 vuotaat naiset. Kaupassa kun nämä rouvat näkevät hyllyssä kiinnostavan tuotteen, niin käsi irtoaa saman tien ostoskärrystä ja ne jää poikkittain keskelle käytävää siksi aikaa kun rouva käy hakemassa tuotteen hyllystön toisesta päästä.
t. mies
Jotkut eivät vaistoa ympäristöään millään tavalla. Se on tyhmyyttä ja sen lisäksi epäkohteliasta.
Vierailija kirjoitti:
Aivokapasiteetti on vaillinainen. Sitä en tiedä miksi näin pitää olla. Ehkä evoluutio ei tarpeeksi karsi heikompia tapauksia pois, koska kaikki on tyhmemmille valmiiksi nenän eteen tehty viisaampien toimesta.
Nimenomaan.
Ap
Kaikki eivät seuraa ympäristön tapahtumia, vaikka silmät olisivatkin auki. Vieraissa kaupungeissa varsinkin olen koko ajan valppaana, siirryn liukuportaissa sivuun ja kökötän siinä jos joku kiireinen haluaa juosta kaikkien ohi, mietin metrossa istumiseni siltä kannalta missä aion jäädä pois (kannattaako lähteä tunkemaan sinne tyhjälle paikalle jos kolmen pysäkin jälkeen jään).
Mutta kotikaupungissa saatan pohtia syntyjä syviä ja hups vaan, olenkin melkein kävellyt koiran päältä kun en huomannut että karvakaveri tuli nuuhkimaan morjestukseksi. Pyysin toki anteeksi, olen ennen rapsuttanut koiraa, ja tottakai hän ajatteli että nytkin tervehdin.
Mä saatan olla joskus ihan ajatuksissani enkä siksi huomaa ympäristöä niin hyvin. Eli vaikka katsoisin jotain henkilö, en silti välttämättä "näe" sitä ajatusteni takaa. En mä tällä mitään pahaa tarkoita, joskus vaan tulee noita poissaolokohtauksia
Puhutte minusta vai?
Kyseessä on hahmotushäiriö. Pahimmillaan en muista mikä on oikea ja mikä vasen. Autokoulussa oli aika vaikeaa. Muuten olen ihan älykäs.
Eivät osaa huomioida muita näitä paremmin.