Lue keskustelun säännöt.
Miten pääsen eroon ahmimisesta?
04.10.2017 |
Mä olen ollut pitkälle aikuisikään normaalipainoinen ja syönyt ns tavallisesti. Kun sairastuin masennukseen ja lääkkeet aloitettiin, niin lihoin kahdessa kuukaudessa 12kg. Sen jälkeen on ollut yhtä taistelua. Monta vuotta ahmin kaikki illat lääkkeenoton jälkeen ja samalla suhde ruokaan muuttui jotenkin kummalliseksi. Paino on noussut tasaiseen tahtiin. Välillä saan painoa vähän tiputettua, mutta se tyssää aina parissa viikossa. Nyt olen ollut ahmimatta 2 viikkoa, mutta tiedän taas vanhasta kokemuksesta, että pian lähtee taas lapasesta. Lääkärille olen yrittänyt puhua, mutta ilmeisesti en ole vielä riittävän lihava, jotta ottaisi tosissaan. Myös kolesteroliarvot on koholla, siihen sain ohjeen, että syö kaurapuuroa, jota en voi syödä. Lääke vaihdettiin pitkävaikutteiseen ja ahmimishimo on tavallaan helpottanut, mutta siitä on tullut jotenkin tapa, mistä en pääse eroon. Välillä menee parikin kuukautta niin, että olen "tiukalla" ja sitten taas karkaa käsistä. Syön ihan järjettömiä määriä. Jos ei kotona ole mitään ns "hyvää" niin saatan alkaa vaikka leipomaan keskellä yötä. Tai keittämään perunoita, jotta voin paistaa ne ja syödä. Tai lähteä yöllä hakemaan abc:ltä karkkia. Perusruokavalio on terveellinen, sen ansiosta saan jonkun verran painonnousua hillittyä, mutta sitten kun tämä "kohtaus" alkaa niin lentää kyllä kaikki fiksut ajatukset romukoppaan. Jossain vaiheessa yritin jopa oksentaa ahmimisen jälkeen, mutta ilmeisesti musta ei bulimikkoa saa, kun ei se onnistunut. Mikä on siis toki hyvä asia. Huonoina kausina mulla saattaa paino nousta 2-3kg viikossa.
Osaisiko joku auttaa?
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Tietyt masennuslääkkeet aiheuttavat hurjaa nälkää. Olen itse jättänyt ne syömättä. Ketipinorista tulee sairas nälkä kenelle tahansa, samoin Mirtatsapiinista.
Mun mies halusi kokeilla myös noita ja söi jääkaapin tyhjäksi. Lisäksi noista molemmista tulee levottomat jalat ainakin meille molemmille.
Vaihda lääkettä jos voit ja katso mitä tapahtuu.
Mulla on juuri Ketipinor, isolla annoksella psykoosiherkkyyden takia, eikä lääkäri sitä mielellään vaihda. Mulla vaihtuu kyllä hoitotaho parin viikon päästä joten voisin yrittää taas jälleen kerran puhua tästä aiheesta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro sitten kun keksit.
20v taistellut.
Up. Tänään sitten lähti ihan totaalisesti käsistä syöminen.
Voi ollaetgei tuollaiseen lääkkeiden aiheuttamaan mielihaluun oikein auta mitkään normaalit keinot. Miksihän tuota ei oteta tosissaan että on vakava sivuoire. Ei se mitenkään mielialaa paranna sekään että paino vain nousee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähtisin sinuna miettimään, miksi ahmit. Siis syytä sille, miksi syöminen muuttuu ahmimiseksi ja karkaa käsistä.
En tiedä onko tästä apua, mutta omalla kohdallani parhaaksi on osoittautunut se, että ei kiellä itseltään herkkuja, vaan syö niitä silloin kuin tekee mieli kohtuudella ja ruokana ruoka-aikaan, ei ylimääräisenä. Eli joka päivä kahvin kanssa pari palaa suklaata tai pieni pulla. Ilta-palalla leivän päällä vuohenjuustoa 20 gramman pala. Pitsaa lounaaksi salaatin kera, jne. Tämä on toiminut nyt jo vuosikausia ja ahmimiskohtaukset ovat jääneet kokonaan.
Ennen saatoin syödä pellillisen pitsaa kerralla, nyt riittää kaksi hyvin maltillista palaa.
Kun yritin laihduttaa ja söin vähän sain ahmimiskohtauksia monta kertaa kuukaudessa. Jos välillä paino putosikin se tuli aina korkojen kera takaisin. Nyt kun en kieltäydy herkuista en ole ahminut yli viiteen vuoteen. Paino ei ole pudonnut kovin paljoa, mutta se ei ole noussut, mikä on mahtava juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tästä apua, mutta omalla kohdallani parhaaksi on osoittautunut se, että ei kiellä itseltään herkkuja, vaan syö niitä silloin kuin tekee mieli kohtuudella ja ruokana ruoka-aikaan, ei ylimääräisenä. Eli joka päivä kahvin kanssa pari palaa suklaata tai pieni pulla. Ilta-palalla leivän päällä vuohenjuustoa 20 gramman pala. Pitsaa lounaaksi salaatin kera, jne. Tämä on toiminut nyt jo vuosikausia ja ahmimiskohtaukset ovat jääneet kokonaan.
Ennen saatoin syödä pellillisen pitsaa kerralla, nyt riittää kaksi hyvin maltillista palaa.
Kun yritin laihduttaa ja söin vähän sain ahmimiskohtauksia monta kertaa kuukaudessa. Jos välillä paino putosikin se tuli aina korkojen kera takaisin. Nyt kun en kieltäydy herkuista en ole ahminut yli viiteen vuoteen. Paino ei ole pudonnut kovin paljoa, mutta se ei ole noussut, mikä on mahtava juttu.
Kuulostaa hyvältä ja tässä on varmasti myös perää. Oon aika ankara itselleni ja koen todella huonoa omaatuntoa niinä kertoina kun tulee ahmittua. Ehkä tosiaan pitäisi oppia olemaan itselleen armolisempi.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8:lla on hyviä pointteja. Ensimmäisenä sun tulee lopettaa laihdutusyritykset, koska liika kieltäytyminen, nälässä olo ja verensokerin lasku aiheuttavat noita ahmimiskohtauksia. Yritä myös opetella suhtautumaan kehoosi lempeämmin, vaikka tiedän, että se on todella vaikeaa! Ajattele asiaa näin: kun yrität laihduttaa, sorrut ahmimaan ja sen seurauksena lihot. Eli lopettaaksesi lihominen, sinun pitää lopettaa laihduttaminen. Kun pystyt jonain päivänä taas suhtautumaan ruokaan ja syömiseen normaalisti, korjautuu painosikin normaaliksi kun kehosi ei saa enää ahmituista ruuista liikaa energiaa. Mutta tämä on todella hidas prosessi, se pitää hyväksyä.
Toinen tärkeä pointti on tämä: ahmimisesta on tullut sinulle tapa, ja sinun pitää nyt opetella tuosta tavasta pois. Se vaatii aktiivista työskentelyä, se ei ole helppoa ja takapakkeja tulee varmasti, mutta pystyt siihen kyllä. Älä yritä tehdä liian isoa muutosta kerralla, vaan pienin askelein. Päätä esimerkiksi, että saan ahmia ruokaa niin paljon kuin huvittaa, mutta kaikki ahmimisruuat täytyy ostaa tietystä kaupasta, joka on joku muu kauppa (onko se sitten tuo ABC?) josta normaalisti haet herkkusi. Eli kun ahmimishimo iskee, et kiellä sitä itseltäsi, mutta et saa alkaa kotona tehdä ruokaa tai leipoa, vaan sinun pitää lähteä siihen tiettyyn kauppaan, josta olet antanut itsesi ostaa ahmimisruokaa. Tai jos nimenomaan ahmit iltaisin ja öisin, voit tehdä päätöksen, että saat ahmia niin paljon kuin haluat, mutta et kello 21-06 välisenä aikana. Eli jos 21:30 ahmimishimo iskee, sinun täytyy odottaa aamuun mutta sitten saat ahmia ihan niin paljon kuin ikinä haluat. Tällaisilla pienillä päätöksillä alat rikkoa sitä oppimaasi ahmimisrutiinia. Tärkeää kuitenkin on, että otat aluksi realistisen tavoitteen, joka on mahdollista saavuttaa. Kun se onnistuu hyvin, voit ottaa seuraavan tavoitteen. Muista myös, että takapakkeja tulee, se kuuluu paranemisprosessiin. Et saa kuitenkaan luovuttaa, jos joskus rikot itsellesi asettamaasi päätöstä, vaan sen jälkeen jatkat taas siitä mihin jäit.
Voit myös tutustua tähän sivustoon jos sieltä löytäisit itsellesi apua https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito…
Aiheesta on myös kirjoitettu kirjoja: http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/ajankohtaista/?x217839=2496919
Olen itse sairastanut erilaisia syömishäiriöitä viimeiset 14 vuotta ja niistä viimeisimpänä bulimiaa. Pahimipina aikoina ahmin lähes päivittäin aamusta iltaan, mutta nyt olen päässyt siitä eroon lähes kokonaan. Minulla se vaati psykoterapiaa, mutta nuo yllä kuvaamani keinot ovat terapiassa oppimiani tapoja, jotka minulla auttoivat. Tsemppiä sinulle taisteluusi! Tiedän, että se on älyttömän vaikeaa, mutta sinä pystyt siihen kyllä, niin minäkin pystyin.
Itsehillintää. Lähde jollekin rääkki-juoksulenkille heti, kun tekee mieli ahmia. Älä osta kotiin mitään ahmittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsehillintää. Lähde jollekin rääkki-juoksulenkille heti, kun tekee mieli ahmia. Älä osta kotiin mitään ahmittavaa.
Et selkeästi ymmärrä mielen sairauksista tai edes painonhallinnan perusperiaatteista mitään, joten suosittelen, että lopetat näiden haitallisten neuvojesi jakamisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehillintää. Lähde jollekin rääkki-juoksulenkille heti, kun tekee mieli ahmia. Älä osta kotiin mitään ahmittavaa.
Et selkeästi ymmärrä mielen sairauksista tai edes painonhallinnan perusperiaatteista mitään, joten suosittelen, että lopetat näiden haitallisten neuvojesi jakamisen.
Tuolla neuvolla lähteä ahmimiskohtauksen alkaessa juoksulenkille ahmimisesta paranee 100% varmasti, koska saa muuta tekemistä kuin syöminen ja pysyy samalla pois ruokien luota. Samalla kunto kohoaa.
Mutta neuvo on tietenkin liian radikaali näille ihmisille, jotka haluavat laihtua omar-munkkeja syömällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehillintää. Lähde jollekin rääkki-juoksulenkille heti, kun tekee mieli ahmia. Älä osta kotiin mitään ahmittavaa.
Et selkeästi ymmärrä mielen sairauksista tai edes painonhallinnan perusperiaatteista mitään, joten suosittelen, että lopetat näiden haitallisten neuvojesi jakamisen.
Tuolla neuvolla lähteä ahmimiskohtauksen alkaessa juoksulenkille ahmimisesta paranee 100% varmasti, koska saa muuta tekemistä kuin syöminen ja pysyy samalla pois ruokien luota. Samalla kunto kohoaa.
Mutta neuvo on tietenkin liian radikaali näille ihmisille, jotka haluavat laihtua omar-munkkeja syömällä.
Ymmärrätkö, että kyse ei nyt ole laihduttamisesta vaan halusta parantua syömishäiriöstä? (joka tietenkin pitkällä tähtäimellä johtaa laihtumiseenkin)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehillintää. Lähde jollekin rääkki-juoksulenkille heti, kun tekee mieli ahmia. Älä osta kotiin mitään ahmittavaa.
Et selkeästi ymmärrä mielen sairauksista tai edes painonhallinnan perusperiaatteista mitään, joten suosittelen, että lopetat näiden haitallisten neuvojesi jakamisen.
Tuolla neuvolla lähteä ahmimiskohtauksen alkaessa juoksulenkille ahmimisesta paranee 100% varmasti, koska saa muuta tekemistä kuin syöminen ja pysyy samalla pois ruokien luota. Samalla kunto kohoaa.
Mutta neuvo on tietenkin liian radikaali näille ihmisille, jotka haluavat laihtua omar-munkkeja syömällä.
Ymmärrätkö, että kyse ei nyt ole laihduttamisesta vaan halusta parantua syömishäiriöstä? (joka tietenkin pitkällä tähtäimellä johtaa laihtumiseenkin)
Ymmärsin kyllä, mitä ap kirjoitti. Ahmimiskohtausten ajaksi on hyvä keksiä muuta tekemistä, ja mikäpä sen parempaa tekemistä on kuin liikunta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehillintää. Lähde jollekin rääkki-juoksulenkille heti, kun tekee mieli ahmia. Älä osta kotiin mitään ahmittavaa.
Et selkeästi ymmärrä mielen sairauksista tai edes painonhallinnan perusperiaatteista mitään, joten suosittelen, että lopetat näiden haitallisten neuvojesi jakamisen.
Tuolla neuvolla lähteä ahmimiskohtauksen alkaessa juoksulenkille ahmimisesta paranee 100% varmasti, koska saa muuta tekemistä kuin syöminen ja pysyy samalla pois ruokien luota. Samalla kunto kohoaa.
Mutta neuvo on tietenkin liian radikaali näille ihmisille, jotka haluavat laihtua omar-munkkeja syömällä.
Ymmärrätkö, että kyse ei nyt ole laihduttamisesta vaan halusta parantua syömishäiriöstä? (joka tietenkin pitkällä tähtäimellä johtaa laihtumiseenkin)
Ymmärsin kyllä, mitä ap kirjoitti. Ahmimiskohtausten ajaksi on hyvä keksiä muuta tekemistä, ja mikäpä sen parempaa tekemistä on kuin liikunta?
Lue pari tieteellistä tutkimusta aiheesta ja tule sen jälkeen jatkamaan keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietyt masennuslääkkeet aiheuttavat hurjaa nälkää. Olen itse jättänyt ne syömättä. Ketipinorista tulee sairas nälkä kenelle tahansa, samoin Mirtatsapiinista.
Mun mies halusi kokeilla myös noita ja söi jääkaapin tyhjäksi. Lisäksi noista molemmista tulee levottomat jalat ainakin meille molemmille.
Vaihda lääkettä jos voit ja katso mitä tapahtuu.Mulla on juuri Ketipinor, isolla annoksella psykoosiherkkyyden takia, eikä lääkäri sitä mielellään vaihda. Mulla vaihtuu kyllä hoitotaho parin viikon päästä joten voisin yrittää taas jälleen kerran puhua tästä aiheesta. Ap
Ketipinor on kyllä sellainen lääke, että kukaan joka sitä syö, ei voi olla ahmimatta.
Itse syön sitä nukahtamiseen, pientä määrää. En uskalla lounaan jälkeen syödä mitään, otan klo 20 Ketin ja syön kuin eläin. Olen aina ollut hoikka, enkä normaalisti juuri välitä ruoasta, kunhan jotain välillä syön.
Yrittäkää keksiä joku muu lääke, äläkä ota mirtatsapiinia, se on samanlainen.
Jotenkin ne lääkkeet vaikuttavat nälkäkeskukseen. Vaikka vatsa on täysi niin nälkä ei lopu.
Jos sulla ei ole aiemmin ollut ongelmaa niin lääkkeen vaihdon jälkeen paino putoaa äkkiä.
Ole tiukkana ja vetoa terveyteen!
Tietyt masennuslääkkeet aiheuttavat hurjaa nälkää. Olen itse jättänyt ne syömättä. Ketipinorista tulee sairas nälkä kenelle tahansa, samoin Mirtatsapiinista.
Mun mies halusi kokeilla myös noita ja söi jääkaapin tyhjäksi. Lisäksi noista molemmista tulee levottomat jalat ainakin meille molemmille.
Vaihda lääkettä jos voit ja katso mitä tapahtuu.