Ajatteletko niin, että hyvät teot ovat pyyteettömiä?

Yleensä teen niitä tekoja spontaanisti, etten kerkeä ajatella mitään - autan jotain vanhusta tien yli, pois junasta, hissiin, tai äitiä lapsineen eri tilanteissa, esim. kerran pitelin vauvaa, että äiti sai pestä kätensä jne. Ihan vain tilanteen nähdessäni. Ei siinä ajattele mitään. Se on vain asenne, jolla on liikkeellä.

Epäitsekkyyttä ei olekaan. Itsekkyys on aina pohjalla. Esim: Asetat itsesi vaaraan pelastaaksesi toisen, itsekkyyttä (teet sen siksi että itsestäsi tuntuu paremmalta kun pelastettu selviää, ja jos sattuisit kuolemaan, sinua pidetään sankarina).

Jep, filosofian tunnilla vähän pohdittiin tätä ja todettiin, että epäitsekkäältä vaikuttavat teot, ovat aina jollain tasolla itsekkyyttä. Aina. Myös vaikka olettaa tekemisen aikana, että tämä on epäitsekästä, sitä itsekkyyttä vaan ei siinä hetkessä tajua.

Vierailija kirjoitti:

Epäitsekkyyttä ei olekaan. Itsekkyys on aina pohjalla. Esim: Asetat itsesi vaaraan pelastaaksesi toisen, itsekkyyttä (teet sen siksi että itsestäsi tuntuu paremmalta kun pelastettu selviää, ja jos sattuisit kuolemaan, sinua pidetään sankarina).

Jep, filosofian tunnilla vähän pohdittiin tätä ja todettiin, että epäitsekkäältä vaikuttavat teot, ovat aina jollain tasolla itsekkyyttä. Aina. Myös vaikka olettaa tekemisen aikana, että tämä on epäitsekästä, sitä itsekkyyttä vaan ei siinä hetkessä tajua.

En usko, että sellaisessa hetkessä ehtii miettiä sankaruutta. On kyynistä ajatella niin ja tyypillistä ihmiselle, joka ei pysty empatiaan. Toisen asemaan asettuvalle ihmiselle on luontevavaa auttaa, joska ajattelu rakentuu eri tavoin: tuolla on ihminen pahassa pulassa, tarvitsee apua, ei voi jäädä yksin. Siinä ei sankaruus käy mielessää.

Laskelmoivalle ihmistyypille oman kilven kiillottaminen on aina mielessä.

Eli siis ostat itsellesi hyvää fiilistä? Kuulostat kyllä aika omahyväiseltä. 

Vierailija kirjoitti:

Vai ostatko niillä jotain itsellesi? Kunniaa, pelastusta taivaaseen, ystäviä tms? Minä en osta. Teen hyvää vain jos itseäni huvittaa ja jos siitä tulee minulle hyvä fiilis.

Niin, eli saat siitä kuitenkin itsekin jotain. 

En osaa sanoa. Kyllä joskus auttamisesta tulee hyvä mieli, mutta useimmin kun autan, se on itseltäni jotenkin pois, eikä siitä tule hyvä mieli. Teen sitä silti, koska se on ollut oikein.