Lue keskustelun säännöt.
Minkälaisia tunteita Kellopeliappelsiini-elokuva herättää sinussa?
29.09.2017 |
Elokuva on oma ehdoton suosikkini - se ollut sitä varmaan sen 20 vuotta. Koen sen paikoin jopa komediallisena, mutta kuitenkin sen verran ankarana, etten sitä ihan lapsille näyttäisi kuitenkaan.
Kommentit (32)
Kaunis elokuva. Hieno satiiri politikoista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luo edelleenkin kuvaa sairaasta isosta ikäluokasta. Viinaa, huumeita ja seksiä lasten nähden.
Lapsena en ymmärtänyt sitä ollenkaan. Teini-iässä tykkäsin, kun naisilla oli häpykarvat, vaikken mikään raiskausfetisisti todellakaan ole. Aikuisena olen pitänyt sitä ihan mielenkiintoisena elokuvana. Aikanaan ollut tosi shokeeraava.
En ole nähnyt leffaa vieläkään. Kirjan olen lukenut ja se oli kyllä varsin mielenkiintoinen joten pitäsi katsoa leffakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noo, ehkä vähän vanhentunut ajattelumalliltaan. Kubrick ei ollut kovinkaan taitava ennakoimaan tulevaisuutta. Tämä näkyy muissakin Kubrickin elokuvissa, esim. 2001:ssä.
Inhoa ja oksetusta. Katsoimme sen yläasteella koulussa. En ole pystynyt sen jälkeen katsomaan, en tiedä, mitä nykyään olisin mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nauhoitin Kellopeliappelsiinin 13-vuotiaana TV:stä ja katsoin silmät pyöreänä. Se on yksi lempielokuvistani koskaan. Ensinnäkin se on sekä visuaalisesti että äänimaailmaltaan rujon kaunis ja mielenkiintoinen. Toisekseen siinä on esitetty kiinnostavia moraalisia dilemmoja. Alex tuntuu sympaattiselta, vaikka hänen tekonsa ovat kammottavia - tämä ristiriita on aina kiehtonut minua. Raiskauskohtaus ei ole jostain syystä ahdistanut minua juurikaan kuvaruudulla, mutta teatterin lavalla nähtynä se oli todella rankka. Todettakoon vielä, että tein n. 20-v:nä Alexista cosplay-asun ja pompin se päällä yhdessä harrastustapahtumassa. Vastaanotto oli yllättävänkin positiivinen, ilmeisesti leffa on vaikuttanut voimakkaasti moniin sukupolveni edustajiin. t. N32
Yliarvostetumpaa leffaa saa hakea eikä ihan heti löydä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvotusta ja inhoa. Visuaalisesti hieno, mutta pilattu törkyllä.
Ahdistava. Vielä se 70-luvun kuvaustyyli ja seiskytlukulaisuus. Ahdistava...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isä vei katsomaan sitä 13-vuotiaana. Leffan jälkeen olin silmät pyöreänä - minulle oli yht'äkkiä selvinnyt miksi leffoissa on ikärajat :-) Siihen saakka olin pitänyt niitä lähinnä kiusantekona, koska Bondien väkivalta ei säväyttänyt. Kubrik säväytti kyllä.
Mietin Kellopeliä paljon aikoinani, en ollut koskaan nähnyt tai ajatellut pahuutta pahuuden vuoksi. Aikuisempana enempi kiinnosti yhteys politiikkaan ja muuhun yhteiskuntaan. Hieno leffa, mutta tietysti aikansa tuote kuten kaikki muukin.
En ole koskaan oikein pitänyt minään. Väkivalta muutenkin tuntuu minusta tietyllä tavalla jotenkin tosi lapselliselta nykyään. Luolamiehet ovat väkivaltaisia, Alex poppoineen on pelkästään korni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loistava pätkä! Sitä katsomalla opin samalla pitämään klassisesta musiikista - ja yllätys yllätys - Beethovenin 9. sinfonia on suuri suosikkini.
Vitutusta. Loppu ei ole ollenkaan samanlainen kuin Anthony Burgessin kirjassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan oikein pitänyt minään. Väkivalta muutenkin tuntuu minusta tietyllä tavalla jotenkin tosi lapselliselta nykyään. Luolamiehet ovat väkivaltaisia, Alex poppoineen on pelkästään korni.
LOl Eikös se vähän ollut tarkoituskin. Pikkurikollinen, omissa suuruuskuvitelmissaan elävä lapsellinen ja korni nuorukainen joutuu todella väkivaltaisen koneiston käsittelyyn. Se väkivalta on jotain muuta kuin kylkeen potkimista. Epäilen, ettet ole ymmärtänyt leffast höykäsenpölähtämää ja sen takia luokittelet sen yliarvostetuksi. Mieleen tulee eräs likka aikoinaan videovuokraamossa, kun poikaystävänsä tutki Magnolia-leffan kantta: Sitä ei ainakaa oteta, siis se on tozi tyhma leffa, siin sataa jotai vtun sammakoit taivaalta ja sillee...
Hieno leffa, pistää ajattelemaan ihmisen pimeää puolta ja loppumatonta kekseliäisyyttä tuhota vastustaja. Muun muassa. Onhan siinä muutakin. Ja sehän on oma teoksensa, alkuperäinen kirja on toisenlainen - niin kuin pitää ollakin.
Ei, en ole "ymmärtänyt väärin", tarkoitin juuri sitä mitä sanoin. Juuri tätä "ihmisen pimeää puolta" en pidä minään muuna kuin junttiutena. Kuka tahansa kykenee tarvittaessa väkivaltaan, se ei ole mikään "juttu" että piinaa muita ihmisiä sillä. Yksinkertaisesti koko elokuva perustuu sillä shokeeraamiseen eikä ole siksi kestänyt aikaa.
Suuttumusta. Toisaalta olin hyvilläni ja ihailin sitä, että elokuva tuo esille sadismia, siis tavallaan muistuttaa, että sellaisiakin ihmisiä on olemassa. Siitä on yli kymmenen vuotta, kun näin sen.
Enimmäkseen ärsyttää nämä ainaiset et vain ymmärrä sitä - apologistit.
Kuvotusta ja inhoa. Sairas elokuva.