Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Koulutus vai vauva

Vierailija
29.09.2017 |

Olen ajautunut vahingossa "uranaiseksi", eli teen omalla alallani opintoja, jotka pätevöittävät minut x ja y pätevyyksiin. En kuitenkaan tiedä kannattaako minun näitä kaikkia tehdä, ts. hyödynkö näistä työelämässä. Vauvakuume on kova ja ikää 30v. Yksi lapsi on ja hän on 3v. Miten olette jaksaneet odottaa, jos on ollut kova vauvakuume?

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
29.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Epäselvä aloitus, mutta miten kellään voi olla vauvakuume, jos on jo lapsi? Järjetöntä. Kai sinulle nyt on selvää, ettei toista lasta pidä missään tapauksessa hankkia. Oli syy sitten mikä tahansa.

Otsikon kysymykseen tietenkin että koulutus, mutta en oikein tiedä, millaisesta koulutuksesta on kyse.

Vierailija
2/3 |
29.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä missään olosuhteissa jätä työtäsi, uraasi, opiskeluasi vauvan takia!

Minä tein sen virheen. Minulle tarjoitui useita hyviä tilaisuuksia omalla urallani, aivan vastavalmistuneena. Minä kuitenkin valitsin perheen ja lapset.

Mahdollisuuteni päästä työelämään loppuivat. Tilaisuuksia ei enää tullut. Nyt olen 48v. ja yksin ikänikin vuoksi en saa tilaisuutta, mahdollisuutta tai mitään päästä takaisin työelämään. Olen lopussa. Ei tulevaisuutta.

Ahdistun, kun näen nuoria kotiäitejä. Tuulitakeissaan lapset ympärillään. Haluaisin huutaa megafonilla, että niin pian kuin mahdollista takaisin työhön! Minäkin LUULIN ja erittäin naivisti uskoin, että "kyllä ehdin sitten työhön kun lapset ovat isompia". MIKÄ VALHE JA HARHALUULO.

Olen kiukkuinen, kun kukaan ei sanonut minulle suoraan ja raa'asti, että tulet päätymään pitkäaikaistyöttömäksi. Olen uhrannut itseni lasten vuoksi. Ja nyt voisin kuolla. Mutta tiedostan, että se vasta kuormittaisi lapsiani! Joten jatkan hidasta itsekidustusta olemalla kotona pitkäaikaistyöttömänä - tosin työhaluisena - ja uhraan itseäni lisää. Pala palalta hajoan. Loppu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
29.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ihan ymmärrä aloituksen alkua, mutta sanoisin että jos haluat enemmän tehdä toisen lapsen ja olet jo "turvallisesti" työelämässä niin sitten teette sen lapsen.

Enitenhän painaa se mitä olette toivoneet miehen kanssa elämältä, haluatteko että lapsilla on ns yhteinen lapsuus vai kelpaako pidempikin ikäero. Onko tosiaan nyt ainoa mahdollisuus kehittäö uraa, vai kerkeätkö myöhemminkin.

Ei siihen oikein kukaan ulkopuolinen voi sanoa optimia ratkaisua teidän perheelle. Minä tein lapset putkeen ja sen jälkeen keskityin uraan enemmän,kun taas joku toinen tekee mieluummin lapset pitkällä ikäerolla ja keskittyy tasaisemmin uraansa. Sitten toki myös pitää miettiä,että kuinka tärkeää se työelämän kehittäminen on loppujen lopuksi itselle.