Peruskoulun kanaviillokki
Monet kehuvat kanaviillokkia yhdeksi parhaista ruuista kouluaikana. Minä en voinut sitä sietää. Meillä viillokki oli mautonta ja väritöntä, aivan kuin läpinäkyvää liisteriä jossa seassa lihasäikeitä. Tämä Itä-Suomessa. Millaista kanaviillokki oli teillä, jotka siitä piditte ja missä päin maata?
Kommentit (24)
Oli lempiruokaani! Meillä silloin 80-luvun lopulla Oulun suunnalla pienehkö yläaste ja omat keittäjät, jotka teki alusta asti. Oli superhyvää, sopivan mausteista, kunnon lihapaloja eikä mitään varpaanvälikalkkunaa. Riisin ja mustaherukkahillon kanssa täysin ylittämätöntä. Eipä tuota enää mistään saa ja itse en rohkene valmistaa, jos vaikken osaakaan.
Yksi mun lemppareista. Osa tosin sanoi tuota "räkäkastikkeeksi", kun oli väriltään sellaista vihertävän kellertävää johtuen currysta.
Riisin ja mustaherukkahillon kanssa tarjottiin.
Paikkakuntana Helsinki.
Mulla on vähän huono muisti, mutta muistelen että ihan syötävää, ja pidin siitäkin enemmän kuin makaronilaatikosta. Pohjois-Pohjanmaalla, 80-luvulla.
Ihan syömäkelpoista tavaraa.
Kävin kouluni koillis-Helsingissä.
Inhokkiruokiani, mutta vastaan silti. Vaaleanharmaata mautonta limaa, jossa epämääräisiä kananroippeita. Ei siis kanan paloja, vaan roikaleita. Syötiin kuoriperunoiden ja kuivan kiinankaalin kera. Häme.
Meillä oli kanssa semmoista mautonta limaa Vantaalla. Pakko oli silti syödä sitä mitä oli tarjolla, illalla ei kotona ollut kovinkaan leveästi katettua pöytää kun oltiin köyhiä. Ruoka oli kuitenkin aina ravitsevaa ja ilmaista!
Turussa -92 eteenpäin peruskoulun käyneenä, itse ainakin tykkäsin. Oli yksi ehdottomisti lemppariruoista. Ja ehdottomasti tarjottuna mustaherukkahillon ja riisin kanssa.
^ Joo, meilläkin se oli tahmeaa limaa ja roippeita. Hyvin kuvattu. Ei currysta tietoakaan saati muista mausteista. ap
Itä-Suomessa 70-luvulla oli ihan kelvollista ainakin se kanaviillokki jota minä söin. Ei kovin värikästä, mutta ei kanaviillokin riemunkirjavalta kuulukaan näyttää.
Ihan parasta, varsinkin mustaherukka(?)hillon kanssa! Oli tosin turhan vetelää, ettei sitä kastiketta oikein haarukalla saanut suuhun asti, mutta muuten herkullista. Kainuu, 2000-luvun alku.
Kanaviillokki oli aino kanaruoka aikanaan koulussa ja ei se kyllä varsinaisesti hyvää ollut. Kyseessä oli siis kana eikä broileri joten liha oli ei tosiaankaan ollut mitään nyky broiskua. Kastike kelmeää ja väritöntä. Mustaherukkahillo toi väriä lautaselle. Ei tosiaan mikään herkkuruoka.
Lima on juuri oikea sana kuvaamaan kanaviillokkia. Miten kanasta saatiinkaan tehtyä noin kamalaa ruokaa? Kai sitä tuli syötyä vaikka kovin epäilyttävää oli, muistan että aina löytyi luita liman seasta.
1980-1990 kouluni käyneenä ja ruuat tehtiin paikan päällä, oma emäntä ja oma keittiöhenkilökunta. Keski-Suomi.
Kanaviillokki oli hyvää. Tilliliha erinomaista. Perunat saattoivat olla vähän kumisia, mutta se oli raaka-aineesta kiinni, ei keittäjän taidoista.
Maksalaatikosta en tykännyt, mutta salaatit oli hyviä ja kalapuikot kans.
80-luvulla pikkukoulussamme kanaviilokki oli tehty kanasta - ei broilerista ja se oli todella maukasta.
Ainoa mikä ruoan pilasi, oli se äärimmäisen inhottava ja vastenmielinen mustaherukkahyytelö, jota piti siihen annokseen hölvätä....
Vierailija kirjoitti:
Kanaviillokki oli aino kanaruoka aikanaan koulussa ja ei se kyllä varsinaisesti hyvää ollut. Kyseessä oli siis kana eikä broileri joten liha oli ei tosiaankaan ollut mitään nyky broiskua
Tosiaan, se minunkin syömäni on varmaan ollut oikeaa kanaa eikä broileria. Kana on maukkaampi, siitä irtoaa keitettäessä paremmin makua liemeen. Broileri on höttöä mautonta sellua.
En muista ollenkaan, että meillä olisi 80-luvulla ollut koulussa (Hämeessä) kanaviillokkia. Kanarisottoa kyllä oli ja se oli ihan hirveää. Eilen kuitenkin viimeksi söin kanaviillokkia. Oman äitini tekemää ja niin hyvää.
Meillä kanaviillokki oli myös limaista vaaleankeltaisia mössöä. Ei kuitenkaan ollut inhokki, vaan ihan syötävää. Tarjoiltiin riisin kanssa, eikä mitään hilloa. Itse viillokissa oli joku makeus/hedelmän maku? Appelsiinimehua tms?
90 luvulla Helsingissä.
Ala-asteella äänekkäimmät kaverit inhosivat kanaviillokkia. Minä pidin mölyt mahassani ja söin sitä mielihyvin. Yläasteella se oli monien mieliruokaa, jota syötiin niin paljon kuin vain sai. En muista maussa olleen mitään merkittävää eroa, vaikka elettiin 80-lukua, jolloin ruoka mahdollisesti valmistettiin koulujen omissa keittiöissä. Mahtoikohan olla niin, että kaikkien maku ei ollut kovin itsenäinen, ja urputettiin siitä mistä porukan keskipisteetkin olivat keksineet urputtaa?
Meidän koulussa kanaviilokki oli herkullista, ihanaa keltaista currukastiketta. Tarjoiltiin riisin ja kiinankaali-banaani-mustaherukkahillo-salaatin kanssa. Etelä-Karjalassa 1980-luvulla.
Söin sitä, ei kuulunut suosikkeihini, kuten ei tillilihakaan. Enää en söisi, vaikka maksettaisi.