5-vuotiaalla ei käy kotona kavereita

Ei tarvitse tuossa iässä vielä, ehtii myöhemminkin. Oma aloitti kyllä tarhassa, mutta parempi olisi ollut vasta koulussa (tuo yöpyminen).

Meillä käy ehkä noin kerran viikossa naapurintyttö tai serkut leikkimässä 5-vuotiaan kanssa. Olen miettinyt pitäisikö tarhakavereita pyydellä kylään ja leikkimään, mutta hoitopäivät ovat pitkiä ja viikonloppuisin ollaan perheen kesken. Yökyläilyä mummolaa lukuunottamatta ei ole ollut.

Ei 5v vielä yökyläile.

Meillä monet tarhakavereista on lapsia samasta taloyhtiöstä, joten leikkivät usein toistensa kanssa pihalla tai sisällä.

Meillä on tarhakavereiden vanhempien kanssa ollut myös sopimuksia, että voi noutaa myös toisten lapset, jos on vaikka itsellä töissä kiire.

Meillä on kaikki lapset olleet yökylässä 4-5 -v ekan kerran. Ihan hauskaa sekin on ollut.

Ehtii ihan hyvin koululaisena yökyläilemisen aloittaa, nyt mielestäni olisi turhan aikaista. Oletko kehenkään vanhempiin tutustunut ja kysynyt voiko Aada-Petteri tulla teidän Hilma-Eerikin kanssa leikkimään teille? Onko lapsella edes sellaista kaveria, jonka haluaisi teille kyläilemään? Minulla kävi ensimmäisen kerran kaveri leikkimässä kun olin kuusi vuotias, en siitä kyllä kärsinyt, kun oli vanhempia sisaruksia.

Vierailija kirjoitti:

Ehtii ihan hyvin koululaisena yökyläilemisen aloittaa, nyt mielestäni olisi turhan aikaista. Oletko kehenkään vanhempiin tutustunut ja kysynyt voiko Aada-Petteri tulla teidän Hilma-Eerikin kanssa leikkimään teille? Onko lapsella edes sellaista kaveria, jonka haluaisi teille kyläilemään? Minulla kävi ensimmäisen kerran kaveri leikkimässä kun olin kuusi vuotias, en siitä kyllä kärsinyt, kun oli vanhempia sisaruksia.

Siis meille*, ei toisen luokse voi itseään kutsua :D

Eipä meilläkään 5v yökyläile tai kavereita tule sisälle kylään, arkena kavereita näkee taloyhtiön pihalla. Ehtinee sitä sitten vanhempanakin, itsekin taisin olla kouluikäinen ennenkuin kavereiden luona tuli yökyläiltyä.

Tytöllä on tarhassa pari kaveria, mutta kukaan ei asu samoilla pihoilla ja monet lapset tulevat matkojen päästä, eli kulkevat autolla päiväkotiin. Synttäreillä tyttö on käynyt ja tarhasta saatu viesti on, että sosiaaliset taidot ovat hyvät ja on kavereita. Ihan sydämestä vaan otti, kun tyttö niin hämmentyneenä kertoi, että X kaveri menee huomenna X kaverille yökylään. Meillä ei ole mitään tuollaista.. Olen ihan normaali äiti, työssäkäyvä ym., mutta ei tytärtäni ole vielä minnekään yökylään edes kutsuttu.. :( ap

Vierailija kirjoitti:

Tytöllä on tarhassa pari kaveria, mutta kukaan ei asu samoilla pihoilla ja monet lapset tulevat matkojen päästä, eli kulkevat autolla päiväkotiin. Synttäreillä tyttö on käynyt ja tarhasta saatu viesti on, että sosiaaliset taidot ovat hyvät ja on kavereita. Ihan sydämestä vaan otti, kun tyttö niin hämmentyneenä kertoi, että X kaveri menee huomenna X kaverille yökylään. Meillä ei ole mitään tuollaista.. Olen ihan normaali äiti, työssäkäyvä ym., mutta ei tytärtäni ole vielä minnekään yökylään edes kutsuttu.. :( ap

Jos ne kaverit asuvat lähempänä toisiaan ja siksi yökyläilykin onnistuu, kun helpompi vanhemman hakea, jos koti-ikävä iskee keskellä yötä, kuin lähteä monen kilsan päästä hakemaan? Ja jos teillä ei muutenkaan käydä leikkimässä, niin varmaan kannattaa siihen enson panostaa ennen yökyläilyjä? Voisiko lapsesi kysyä jommalta kummalta kaveriltaan voiko joskus tulla teille leikkimään? Tai sinun kannattaa yrittää kavereiden vanhempiin tutustua, kun nykyään vanhempien kautta enemmän näitä kyläilyjä sovitaan.

Meillä keskimmäisellä (tyttö) alkoi yökyläilyt 5v. Mutta vain yhden tytön kanssa, naapurista, tytöt olivat koko ajan kuin paita ja peppu. Vasta koulussa sitten muiden kanssa.

Meillä samanikäinen poika, jolla myös kavereita päiväkodissa mutta kotona ei juuri kavereita käy. Päiväkotipäivät on pitkiä, enkä itse jaksa enää töiden jälkeen mitään vieraita, eikä lapsikaan ole sellaisia pyydellyt. On kysellyt että koska joku kaveri voisi tulla meille yökylään mutta nuo ovat olleet sellaisia kavereita, joiden kanssa tunnetaan muutenkin kuin päiväkodista. Oma lapsi ei varmasti jäisi päiväkotikaverin luo yöksi ilman minua ja veikkaan ettei tuo päiväkoti-ikäisten yökyläily kovin yleistä ole.

Ehkä ap:n tapauksessa myös nuo perheet tuntevat muutenkin toisensa tai ehkä toinen menee hoitoon toisen luo.

Vierailija kirjoitti:

Tytöllä on tarhassa pari kaveria, mutta kukaan ei asu samoilla pihoilla ja monet lapset tulevat matkojen päästä, eli kulkevat autolla päiväkotiin. Synttäreillä tyttö on käynyt ja tarhasta saatu viesti on, että sosiaaliset taidot ovat hyvät ja on kavereita. Ihan sydämestä vaan otti, kun tyttö niin hämmentyneenä kertoi, että X kaveri menee huomenna X kaverille yökylään. Meillä ei ole mitään tuollaista.. Olen ihan normaali äiti, työssäkäyvä ym., mutta ei tytärtäni ole vielä minnekään yökylään edes kutsuttu.. :( ap

Mun mielestä toisen lapsen vanhemmat pitäisi tuntea jollain asteella, jos 4-5-vuotias menee yökylään. Sukulaiseni saman ikäinen lapsi on ollut meillä hoidossa yötä, mutta ei meidän 4-vuotias ole ollut missään yökylässä muualla kuin mummolassa. Sukulaiseni luokse voisi omasta puolestani mennä yökylään, mutta ei tarhakavereille, kun en tunne vanhempia juurikaan. Aikomus on kyllä itselläni aktivoitua päiväkodin vanhempainyhdistyksessä, jotta tutustuisi vanhempiin vähän paremmin.

Ei tulisi mieleenkään laittaa viisivuotiasta lastani yökylään vieraaseen taloon. Lapseni ei ylipäänsä ole ollut missään yötä ilman äitiä ja/tai isää, vaan olemme matkustelleet aina koko perheen voimin tai ainakin vähintään toisen vanhemman kanssa. Edes isovanhempien luona lapsi ei ole ollut yötä, tähän mennessä vain pariin otteeseen ylipäänsä kylässä päiväsaikaan yhdessä kanssamme (tosin ei meistä johtuvista syistä).

Lapsi on päivät päiväkodissa leikkimässä kavereidensa kanssa. Kahtena iltana on harrastus. Viikonloppuna lähdemme usein kaupunkiin leikkimään jossain isossa leikkipuistossa. Lapsi on iloinen ja reipas ja keksii leikkejä vieraidenkin lasten kanssa. Siltikään hän ei kaipaa kotiin kavereita vaan haluaa olla kotona rauhassa. Olen kyllä ehdottanut.

Lapsi ei ole myöskään koskaan ollut hoidossa missään muualla kuin päiväkodissa. Ei tädeillä, sedillä, isovanhemmilla, kummeilla, maksetuilla lastenpiioilla. Olemme pystyneet hoitamaan lapsen itse. En usko, että hänen kasvatuksensa on jotenkin vinoutunut tämän asian takia. Kavereille hän voi mennä yökylään sitten joskus yläkouluikäisenä, sitä pienempänä en edes kehtaisi laittaa toisten vaivoiksi ja valvottavaksi.

Mä yökyläilin pienenä naapurikunnassa tosi usein äidin kaverin luona kun oltiin sen pojan kanssa parhaita kavereita. :) varmaan about 3-4-vuotiaana.

Siis tietty olen yrittänyt tehdä tuttavuutta lapsen kavereiden vanhempien kanssa. Yksi ei jotenkin "lämmennyt", mutta tyttäreni oli siellä kuitenkin synttäreillä. Toiset ovat ison perheen nuorimmaisia ja heillä on kotona siis useampia sisaruksia, myös lähes samanikäisiä samaa sukupuolta olevia.. Olen heidän suhteen jotenkin ajatellut, että heillä ei välttämättä ole kiinnostusta "kaveerata" tarhan ulkopuolella, koska esim. heidän vanhempansa eivät selvästi tiedä muiden päiväkotilasten nimiä yms. Mutta olen ehkä olettanut ja ajatellut väärin. Miten sitten otatte yhteyttä kavereiden vanhempiin, jos ette tarhalla törmää? Jätätte jonkin lapun? ap

Meidän 5-vuotiaalla kävi useinkin kavereita, muttahän olikin kotihoidossa jolloin sille oli tarvetta. Samoin eskarivuonna kävi niin kauan kuin oli puolipäiväinen, mutta kokopäivähoidon lisänä ei tuntunut enää lainkaan tarpeelliselta, joskus viikonloppuna nähtiin kavereita jotka oli muualta kuin eskarista.

Yökyläily ei ole tullut mieleenkään. Tai no serkut ikähaarukalla 2-9 v käyvät meillä yökylässä mut omat lapset ovat olleet vasta mummolassa.

Tällainen asia on vain yhden kerran tullut yhden alle kouluikäisen lapsemme kohdalla esille. Silloin oli kyse yökylästä serkun luona. Tämä toteutui, koska tunsimme serkun perheen luotettavuuden. Yökyläily jäi yhteen kertaan - kaikki valot oli yöllä sammutettu, vaikka lapsi oli toivonut toisin ja hän oli sitten yöllä pelkotilassa valvonut.

Keskimmäisen lapsen alakoulun alkuluokilla yksi hänen luokkakaverinsa oli "tarjolla" meille yökylään. Olin tavannut vanhemmat yhden kerran vanhenpainillassa eikä muuten ollut mitään yhteyksiä. En edes harkinnut suotuvani.  En missään tapauksessa olisi päästänyt ketään lapsistani yökylään näin vähäisen tuntemuksen perusteella, joten en myöskään ottanut tällaista lasta kattoni alle. 

Terveisin äiti, joka on työssään joutunut kohtaamaan lapsia, jotka ovat joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.