Pattitilanne kotona
Mies tekee 12h työpäivää ma-pe, joskus viikonloput kun töistä puuttuu henkilökuntaa ja uutta ei saada palkattua.
Itse olen 21.vk raskaana ja vuodelevossa supistuksien ja limatulpan irtoamisen vuoksi.
Kotiahan tässä jonku pitää pyörittää, mutta miten helvetissä. Jos rupeen riehuu tääl pyykkien yms kanssa niin hajoo paikat kun levossakin sattuu melkein jatkuvasti. Mies vähän vittuilee tilanteesta, mutta ymmärrän sen täysin.
Miten te hoitaisitte oi arvoisa AV
Kommentit (19)
Palkkaa siivousapu. Kai teillä tuloja sen verran kun mieskin painaa tuon verran töitä.
Ootteko molemmat orpoja ja yksinäisiä? Ettei tosiaan ole ketään sukulaista tai ystävää jolta apua pyytää?
Kaikkein tärkein asia on vauva. Aloittajan velvollisuus tulevana äitinä on ajatella lasta ja pysyä paikallaan, vaikka se onkin vaikeaa ja hermot kiristyvät pariskunnan molemmilta osapuolilta. Pyykkejä ehtii pestä vaikka tauotta sitten kun vauva on saatu terveenä maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
No mites, ku vauva tulee?
Se siivous siis jää silloinkin vähemmälle.
Miten mies voi tehdä tuollaisia työpäiviä ja olla myös viikonloput töissä? Entä viikkolevot ja lain määräämät lepopäivät?
Ei kai sulla paljon pyykkiä edes tule, kun olet kotona. Omat pyykkisi pyörimään ja ripustat kuivuun. Mies hoitaa omansa. Nyt näkee millä pohjalla suhde on. Onko mies valmus panostamaan sinun ja lapsen hyvinvointiin.
Ylitöihin ei työantaja voi pakottaa. Luulisi, että palkka on sen verran hyvä, että siivoojan voi palkata.
Myös jonkun tutun teinin voi palkata siivoamaan ja pesemään pyykkiä. Tarvivat rahaa.
Jos vauvalle käy jotain. Et anna sitä ikinä itsellesi ja miehellesi anteeksi.
Pyykinpesu ja siivous minimiin. Ruuaksi valmiita tai puolivalmiita ruokia. Ostakaa siivouspalvelua. Se tulee halvemmaksi kuin sairaalakäynnit (omat ja lapsen).
Teet niinkuin tekisit, jos joutuisit sairaalaan. Tai yrität jopa päästä sinne sairaalaan, sano sinne että olet (käytännössä) ypöyksin, että jos vaikka taju lähtee, niin et saa apua.
Mies sitten hoitakoot työt ja kodin miten tahtoo.
Toivottavasti miehesi ei ole työnarkomaani, vaan lopettaa tuollaisen painamisen töissä kun vauva syntyy.
Kuka hitto tekee lapsen tuollaisen työnarkomaanin kanssa, josta ei ole mitään muuta iloa kuin tilin saldo? Ja vielä vittuilee siitä, että toinen yrittää sisällään kasvattaa ja pitää hengissä hänen jälkikasvuaan. Melkoinen unelmasaalis.
Vierailija kirjoitti:
Teet niinkuin tekisit, jos joutuisit sairaalaan. Tai yrität jopa päästä sinne sairaalaan, sano sinne että olet (käytännössä) ypöyksin, että jos vaikka taju lähtee, niin et saa apua.
Mies sitten hoitakoot työt ja kodin miten tahtoo.
Toivottavasti miehesi ei ole työnarkomaani, vaan lopettaa tuollaisen painamisen töissä kun vauva syntyy.
Se työnarkomania on synneistä pienimpiä, että tuo sinun viimeinen lause on täysin turha.
Vierailija kirjoitti:
Ootteko molemmat orpoja ja yksinäisiä? Ettei tosiaan ole ketään sukulaista tai ystävää jolta apua pyytää?
Aina tämä sama virsi.
Yllättävän moni pariskunta Suomessa on sekä orpoja että yksinäisiä, jos apua tarvittaisiin. Kyllä sitä kahviseuraa on helppo saada kavereista, ystävistä, vanhemmista, sisaruksista, mutta kun apua tarvittaisiin ... on kiire, ei just nyt pysty, oon kipeenä, muita menoja sovittu. Tämä on niin nähty. Esimerkiksi omilta vanhemmilta tai appivanhemmilta on ihan turha pyytää yhtään mitään. Pieni toive on joskus esitetty, mutta ainoa kerta kun oma äiti on "jaksanut" hoitaa lastamme on silloin, kun olemme olleet heillä kylässä ja puoliväkisin jättäneet lapsen parin tunnin ajaksi heille, jotta voisimme käydä joskus kaksin edes kahvilla.
Vierailija kirjoitti:
Miten mies voi tehdä tuollaisia työpäiviä ja olla myös viikonloput töissä? Entä viikkolevot ja lain määräämät lepopäivät?
Helposti. Minäkin yrittäjänä teen 14-15h arkipäivisin ja viikonloppuna yleensä yhden vähintään 10h päivän.
Aiemmin kun olin palkkatyössä, niin tein myös noin 12-13h päivää ja 1päivä viikonloppuna. Ensin tehtiin kaikki ylityökiintiöt (myös lisäylityöt) ja lopusta sovittiin kertakorvaus yrityksen kanssa sopivalla kertoimelle.
Mä söin valmisruokia ja tein mahdollisimman vähän tiskiä kun olin pakko levossa. Eipä mukaan mies auttanut.
Juttele miehen kanssa, että nyt raskauden aikana kodin hoito on heikommalla tasolla. Ei siihen kuole vaikka ei joka päivä lattioita luuttuakkaan... Sitten kun on parempi olo, niin palaat taas normaaliin rytmiin. Eiköhän se mies tuon ymmärrä, kun selität miten kurja olo sinulla nyt on.