Te, joilla lasten ikäero on 1,5-vuotta tai vähemmän. Oliko nuorempi lapsi vahinko?

Toki esikoinenkin oli toivottu, alkushokin jälkeen. Tosi kivasti on mennyt, nyt vanhempi jo kohta 4v. Lapset ovat olleet helppoja koko (suuren) ikänsä, saa nähdä mitä tulevaisuus tuo.

Ei ollut vahinko, täysin suunniteltu juttu. Ja yllättävän hyvin jaksoin vaikka välillä rankkaa olikin.

ja toisen ja kolmannen välillä 1v 9kk. kaikki lapset suunniteltuja ja toivottuja!

Eli esikoista teimme 2 vuotta, ja kun hän syntyi, iski saman tien vauvakuume uudestaan. Toista aloimme yrittämään ns. saman tien, eli emmem alkaneet käyttämään missään vaiheessa ehkäisyä. Luonto kuitenkin päätti, että toista aloin odottamaan esikoisen ollessa 11kk, eli ei yhtään aikasemmin, vaikka ns. 9kk olimme jo yrittäneet. :)



Ikäeroa lapsilla siis n. 1v ja 8kk.



Ja kyllä, ihan tarkoituksella tehty mahd. lyhyellä ikäerolla, ja olemme erittäin tyytyväisiä " tulokseen" . Kuopus nyt 11kk.



Se hyvä puoli että nyt jaksaa kummankin hoitaa yhtä kyytiä kotona siihen saakka kunnes kuopus vähintään sen 3v.

Ikäeroa lapsilla 1v2kk. Mulla on vissiin krooninen vauvakuume ja esikoinen oli tosi tyytyväinen ja helppo vauva, siksi toinen heti perään tuntui hyvältä ajatukselta. (ja olikin sitä, vaikkei kuopus yhtä helppo vauva ollutkaan kuin esikoinen...)

Tutkittu juttuhan se on, että 8 vuoden sisällä 80 % pelkkää kondomiehkäisyä käyttävistä hedelmällisistä naisista tulee raskaaksi, ennemmin tai myöhemmin. Meille se kävi ennemmin. :)

Mä en voinu edes ajatella seksiä kuukausi synnytyksen jälkeen..



Ja muutenkin, en kyllä jaksais olla raskaana nyt kun tuossa on tuo kolmikuinen.

Kakkosen ja kolmosen väliin tuli reilut 2 v ja kolmosen ja nelosen väliin vähän alle 2 v. Kolmosen ja nelosen väliä olisin toivonut lyhyemmäksi (yritimme vajaan vuoden), muuten on ollut onni myötä ja olen tullut kutakuinkin ensiyrittämällä raskaaksi.



Minulla on kyllä vauvakuume vaivannut heti synnytyssalista alkaen, vaikka raskaitakin aikoja on mukaan mahtunut. Silti lyhyet ikäerot ovat olleet meistä paaaaaljon enemmän plussaa kuin miinusta! Nyt on lapsiluku täynnä, talo täynnä vilinää ja minä alan pian paahtamaan täysiaikaisesti uraputkessa (kuopus 2 v). Tähän mennessä lapset olleet kotihoidossa, ja minä olen pitänyt ammattitaitoa ja suhteita yllä lyhyin keikoin, jolloin mies hoitanut lapset. Näin tiedän, että kohdallani onnistuu yhtälö suurehko perhe ja hieno ura. :)

kakkonen saikin alkunsa kertalaakista, vahingossa!

Oltiin jo ennen esikoista puhuttu että halutaan lapset pienellä ikäerolla ja kyllä heti esikoisen synnyttyä tuli olo että haluaa lisää.



Ihan hyvä juttu meille näin, en usko että " oikeaa" ikäeroa olisi löytynyt vaikka olatisiin odotettu pidempäänkin. Vaikka välillä väsyttää niin ihan mukavasti on mennyt ja lapsista jo paljon seuraa ja iloa toisilleen. Nyt tosin tuntuu että seuraava lapsi saa vielä odottaa muutaman vuoden... ;o)

Eikö silloin ole raskauskuume, jos haluaa uudestaan raskaaksi?



Ja eihän siihen edelliseenkään vauvaan ole ehtinyt tutustua, joten miten ihmeessä voi haluta jo uutta tulokasta?



En ymmärrä.

lääkäriltä, jotta tulisin raskaaksi mahdollisimman pian uudestaan. Onnistuin. Ikäeroksi tuli 11 kk. Olin kotona 6 kk ja menin töihin lopuksi odotusajaksi. Mies hoiti esikoista 6kk-11 kk ikäisenä kotona ja sitten minä taas molempia kunnes kuopus 6 kk. Nyt mies on taas kotona.



Uraäiti

Tosin heti ihan eka kerrasta (todellakin ensimmäisestä kerrasta) ilman ehkäisyä " tärppäsi" , en olisi uskonut tulevani välittömästi uudestaan raskaaksi.



Aivan mainiosti on kaikki mennyt, lapset nyt 3v ja 4v ja toistensa parhaat kaverit. Kuopus oli erittäin " helppo" vauva, ja meillä esikoinenkin on aina ollut rauhallinen tapaus. En kylläkään suosittele pientä ikäeroa, elleivät molemmat vanhemmat perheessä kanna vastuuta, kyllä sitä työtä kahdessa pienessä aina kumminkin on.

Meillä kaksi neitiä; ikäeroa 1v3kk. Aloin odottamaan kuopusta esikoisen ollessa ½ vuotias.



Tämä on hyvä ikäero, nyt kun pienempikin on melkein 3 v., ollaan yrittämässä toista " paria" pienellä ikäerolla ;-).

Haluttiin vaan sisarukset pienellä ikäerolla. Toinen syntyi rv 36, joten myös siksi niin pieni ikäero.

Meillä ekan ja tokan ikäero 11kk.

Toinen sai tulla kun on tullakseen. No, tuli ennakoitua nopeammin! :D

Ennen esikoista kolme keskenmenoa.

Ei sitten ehkäisty kakkosta.



Lopputuloksena paljon työtä..:)

ja kyllä siinä ehti vauvakuume tulla! Eli toivottu ja odotettu lapsi oli, ei vahinko. Ja halusin olla kerralla kaikki ä-lomat putkeen kotona, enkä hypellä välillä töissä. JA tiettty oli kiva saada pieni ikäero.

Syntyi hiukan etuajassa, siksi noin pieni ikäero.



Ikinä mulla ei oo ollu niin kovaa vauvakuumetta kun sillon, kun esikoinen oli 3kk ja tiesin olevani raskaana. Ei se mitään raskauskuumetta ollut, vaan kunnon vauvakuumetta. Onneksi oli jo vauva, mitä hoivata ja rakastaa ja toinen tulossa. Pieni ikäero tai kaksoset, mikä ero sitten lopulta? Molempia ehtii hoivata ja rakastaa ja antaa huomiota ihan varmasti.



Päiväkoti ei hoitanut mun esikoista, vaan molemmat oli kotihoidossa, kunnes nuorempi oli hiukan vaille 3 vuotias.

Sille vauvakuume iski jo synnytyssalissa uudestaan. En siis haaveillut heti toisesta lapsesta raskauden takia, vaan siksi koska esikoisen synnytys oli niin upea kokemus. Ja kuume (millä nyt sitten kutsutaankaan sitä) vain kasvoi kasvamistaan, mitä enemmän saimme tutustua esikoiseemme. :)

Yksinkertaisesti; ne lapset vain on NIIN ihania!!!

Joten miksi odottaa yhtään pidempään toisen " tekemistä" , jos elämäntilanne ja oma kunto sen sallii?

Järkeilimme, että toinen siis tulee heti kun luonto on sitä mieltä; ja kymmenen kuukauttahan se luonto laittoi elimistöni lepäämään synnytyksen jäljiltä. :) Ja sitten sai kuopuksemme alkunsa.



Ja kyllä olen kumpaakin lasta aina kotona hoitanut; ei ole kumpainenkaan ollut päivääkään päiväkodissa tms.

(Tosin ei pidä lähteä tuomitsemaan heitä, joilla esim. esikoinen hoidossa ja kuopus kotihoidossa; joskus äitien voimavarat eivät vain riitä, joten siitä ei ketään saa tuomita.)



Ja tuskinpa minulla raskauskuume vaivaa, sillä kuoupuksen raskaus oli todella vaikea (paljon sairaalassa oloa, vuodelepoa jne.), mutta siitä huolimatta haluan vielä kolmannen. Mutta nyt ihan järkeä käyttäen odotamme muutaman vuoden, sillä jos edessä yhtä vaikea raskaus, niin se ei ole hyväksi kahdelle pienelle lapselle.

(Esikoisen raskaus taas maailman helpoin.)

Kummatkin synnytykset olleet kyllä NIIN helppoja ja nopeita kuin olla ja voi. Kuulun siis heihin jotka voivat sanoa " olisin voinut lähteä suoraan synnytyspöydältä lenkille..."



Eli en siis tiedä miksi kuumeeksi jotku tämän haluaa määritellä, mutta kaksi ensimmäistä halusin ihan perä perään, ja kolmannesta haaveillut jo taas synnytyssalista lähtien. ;)