En kyllä tajua kälyn perhettä. Ei mitään kunnianhimoa.
Molemmilla vanhemmilla on akateemiset tutkinnot, mutta he tyytyvät surkean pienipalkkaisiin töihin. Vaatteet, astiat, huonekalut ym. hankitaan kirppikseltä. Aina ovat meiltäkin kerjäämässä tytön pieneksijääneitä vaatteita. Ei ole autoa, ei muka tarvita. Rahaa ei ole, mutta on pakko asua keskustassa, vaikka lapset joutuvat asumaan samassa huoneessa. Maksattavat matkojaan perheenisän vanhemmilla. Ei mitään käytännöllisyyttä: edes tauluja ei saada itse seinälle. Korpeaa tuollainen muiden varassa eläminen.
Kommentit (24)
Jospa muuta ei ole?
Monet akateemiset tutkinnot eivät paha kyllä ole erityisen käytännöllisiä rahantekomielessä, esim. humanistiselta puolelta.
Yleiseen avuttomuuteen en ota kantaa, se näyttää olevan yleistä ihan sosioekonomisesta statuksesta huolimatta.
Maksattavat matkojaan? Ehkä isovanhemmat tukevat mielellään... Reissaavatko kenties isovanhempien kanssa?
Mitä kamalaa siinä on, jos suosii keskusta-asumista? Silloin ei tottavie autoa tarvitse ja ei ne lapset oman huoneen puutteeseen kuole.
Kaikki eivät elä samalla tavalla. En tajua miten kunnianhimo liittyy siihen. että on ekoihminen, asuu keskustassa ja lapsilla sama huone?
+/- 2000 euron palkalla. Rahallako se kunnianhimo mitataan?
Pönkität omaa itsetuntoasi arvostelemalla muita.
Tyypillistä katkeruutta kälyä kohtaanko?
Eihän sitä rahaa ole mihinkään jos sitä tuhlaa. Mutta jos säästää niin voi sitten ostaakin jotain isompaa.
Silläkö ihmisen arvo mitataan? Jos et tienaa niin ja niin paljon rahaa kuussa, et ole mitään ja sinua ei tarvitse kunnioittaa ihmisenä?
Kertooko kunnianhimosta vain pankkitilin saldo ja palkkakuitin tulomäärä?
Työtä voi tehdä hyvinkin kunnianhimoisesti ilman että siitä nettoaa rahaa kovinkaan paljon, ainakin kokemukseni mukaan monet tekevät hyvinkin intohimoisesti korkeatasoista tiedettä ja -taidetta pienin palkkioin, kun taas joillekin hyvin tienaaville itse työn tekeminen laadukkaasti tuntuu olevan toisarvoista arvostuksen ja rahapalkan rinnalla.
Hmmm. mitähän tämä kertoo ap sinusta ja arvomaailmastasi?
Eli kaikki natot ovat samalla myös kälyjä, mutta kaikki kälyt eivät ole natoja.
ap:llä jotain hampaan kolossa, ärsyyntynyt jostain selvästi.
Mitä sillä on väliä jos ne kierrättää ja käyttää käytettyä, hyvä että etes jotkut tänä päivänä tekevät niin.
Jospa heillä on tosi paljon opintolainaa? Kun ovat kouluttautuneet korkealle, eikä sit ole vara muuhun. JA oikeesti, mitä sillä on loppupelissä väliä miten ja millaisessa kodissa ihminen asuu, saako niitä tauluja seinälle vai ei.
Me ollaan perhe missä ei ole kuin pari taulua seinällä, asutaan vanhassa talossa, vanha auto meillä, lapsilla ei ole vielä kaikilla omia huoneita kun ovat niin pieniä. Otetaan ilolla kaikki käytetty vaate vastaan.;) JA jos halvalla löytyy niin ostetaan. Ruokaaki ostetaan puoleenhintaan jos ei ole vanhaa.=D
Ollaan iloinen ja tyytyväinen perhe. JA muuten säästetty huima summa rahaa. Ei vaan vielä tiedetä mihin ja miks. Tuntuu vaan niin turhalta tuhlata jos ei ole ihan pakko ostaa jotain.
Meillä käy sukulaisia paljon kylässä pari perhettä heistä on sellasia jotka nokkaa nyrpistelee ja arvostelee. Jotka pitävät meitä " kahjona" kun ei osteta uutta kun siihen on vara. Kun ei hienostella ja näytetä että meillä on mahdollisuus laittaa.
Mutta mulle on ihan sama mitä muut meidän tyylistä elää ajattelee. Mitä sillä on väliä, ei mua kiinnosta, kuhan eivät tule meille sanomaan mihin kirjahylly laitetaan.:)
Häpeätkö sukulaisiasi? Semmosiakin ihmisiä on jotka häpee puolison sukua eikä kehtaa kaikille tutuille kertoa minkälaisia sukulaisia heillä on.=D
Miettiny monesti yhtä tuttua joka aina ihan nolona ja häpeissään jos joku saa tietää mimmosesta perheestä hänen mies on. Häpeilee anoppia ja miehen veljiä.
Kun eihän ne osaa etes pukeutua eikä mitää muutakana yhtä hyvin kun rouva itse.;)
Meilla aikas samanlaista. Vanha, mutta meistä viihtyisä talo, huonekalut vanhoja jne. Mistään ei juuri näy raha.
Lapsilla todella paljon saatuja ja kirpparilta ostettuja vaatteita, samoin itsellä. Harvoin mitään kummempaa tavaraa ostetaan, jollei tarvita.
Ja paljon on ympärillä ihmisiä, jotka ostaa tavaraa koko ajan, pitävät kovaa huolta, että kaikki tietävät, että heillä oli ja on varaa niihin. Jos johonkin ei ole, niin sitten ollaan tuskissaan.
Rahasta puhutaan koko ajan, sitä tuodaan esille, sitä laskeskellaan ja yritetään saada kaikin tavoin lisää.
Itse tunnen olevani ihan ulkopuolinen tuossa touhussa. Käsitän tottakai rahan arvon, ja miten tärkeää on pystyä maksamaan laskunsa jne.
Muutoin elämänarvoni eivät kosketa rahaa juuri lainkaan.
Kaikki eivät todellakaan tarvitse autoa, omakotitaloa täynnä uusia huonekaluja, isopalkkaisia duuneja, yllätys yllätys...
ja jos eivät saa tauluja seinille niin omapahan ongelmansa.
Vierailija:
Mitä kamalaa siinä on, jos suosii keskusta-asumista? Silloin ei tottavie autoa tarvitse ja ei ne lapset oman huoneen puutteeseen kuole.
Ja lapset ei siihen kuole, jos ovat samassa huoneessa.
Ehkä pitävät siitä, mitä työkseen tekevät? Palkkako on tärkein?
Kivahan se olisi, joo, mutta ei se mihinkään elämän välttämättömyyksiin kuulu.
Minä olen täydellisen kunnianhimoton. Teen mieluummin helppoa ja leppoisaa työtä, josta saan kohtuullisen korvauksen, kuin hakeudun vaativampaan työhön (sellaistakin olen joutunut tekemään, joten tiedän, ettei se minulle sovi).
Olen onnellinen, kun elämä on helppoa ja sujuvaa, ilman suuria haasteita ja ponnistuksia. Miksi kaikkien pitäisi olla kunnianhimoisia?
et tajua? Miksi ' kälyn' perhe?