Mies haluaa sittenkin lapsen!
Olemme molemmat jo lähellä 40v. ja takana on avioliittoa 15v. En voi saada lasta. Takana on raiskaus ja siihen liittyvä abortti. Nyt mieheni puhuu, ettei voi olla elämäänsä tyytyväinen ilman omaa lasta.
En halua ilmiriitaa, mutta pahalta tämä tuntuu. Abortti aikanaan oli rankka (minut raiskattiin 15-vuotiaana).
Nyt on kai pakko antaa rakkaan niehen mennä. Muilla samoja tunteita/kokemikuksia?
Kommentit (18)
Yleensä naiset muuttavat mielensä. Ikävää...
Mies on herännyt valitettavasti asiaan josta hän ei voi tehdä kompromissia. Olosi on petetty siksi että tosiaan olet petetty. Naimisiin mentäessä toisesta tulisi tietää kaikki tai ainakin tarpeeksi voidakseen olla varma, että on hänen kanssaan myötä- ja vastoinkäymisissä. Jos miehesi yhtäkkiä muutti mielensä, hän rikkoo lupauksensa ja sinulla on täysi oikeus tuntea olosi petetyksi.
Voi jestas tätä menoa. Menevätkö kaikki naimisiin vain huvikseen "katsotaan kestääkö"-asenteella, eikö mistään löydy ihmisiä jotka menevät koska haluavat viettää loppuelämän yhdessä? Jos ei ole varma niin miksi mennä. :c
Kamalia tapauksia. Olen pahoillani puolestasi.
Surullista on ymmärrän kyllä miestäkin, eikö adoptio tai lapsi lahjoitetuilla munasoluilla kävisi ?
Vierailija kirjoitti:
Mies on herännyt valitettavasti asiaan josta hän ei voi tehdä kompromissia. Olosi on petetty siksi että tosiaan olet petetty. Naimisiin mentäessä toisesta tulisi tietää kaikki tai ainakin tarpeeksi voidakseen olla varma, että on hänen kanssaan myötä- ja vastoinkäymisissä. Jos miehesi yhtäkkiä muutti mielensä, hän rikkoo lupauksensa ja sinulla on täysi oikeus tuntea olosi petetyksi.
Voi jestas tätä menoa. Menevätkö kaikki naimisiin vain huvikseen "katsotaan kestääkö"-asenteella, eikö mistään löydy ihmisiä jotka menevät koska haluavat viettää loppuelämän yhdessä? Jos ei ole varma niin miksi mennä. :c
Kamalia tapauksia. Olen pahoillani puolestasi.
Ai että 25-vuotiaana ( ilmeisesti aiemminkin, jos silloin on menty naimisiin) pitäisi tietää tasan millainen tulee loppuelämänsä ajan olemaan?
Mun mielestä on ihan luonnollista, että 20-vuotiaan mielenlaatu ja mielenkiinnon kohteet on erilaisia kuin 40-vuotiaan. Eikä niinkään voi ajatella, että jos on kerran johonkin ihmiseen sitoutunut, niin se on sitten pakko koko loppuelämän, mitään muuta ei enää saa olla eikä tulla.
Tärkeintä mun mielestä on olla rehellinen. Ja käsittääkseni sitä tässä tapauksessa on oltu.
Vierailija kirjoitti:
Mies on herännyt valitettavasti asiaan josta hän ei voi tehdä kompromissia. Olosi on petetty siksi että tosiaan olet petetty. Naimisiin mentäessä toisesta tulisi tietää kaikki tai ainakin tarpeeksi voidakseen olla varma, että on hänen kanssaan myötä- ja vastoinkäymisissä. Jos miehesi yhtäkkiä muutti mielensä, hän rikkoo lupauksensa ja sinulla on täysi oikeus tuntea olosi petetyksi.
Voi jestas tätä menoa. Menevätkö kaikki naimisiin vain huvikseen "katsotaan kestääkö"-asenteella, eikö mistään löydy ihmisiä jotka menevät koska haluavat viettää loppuelämän yhdessä? Jos ei ole varma niin miksi mennä. :c
Kamalia tapauksia. Olen pahoillani puolestasi.
Niin kauan on helppo jeesustella sitoutumisesta, kun ei tule eteen sovittamattomia ristiriitoja.
Voisitko ajatella lahjoitetuilla munasoluilla hoitoa? Vai onko kohtusi vaurioitunut jotenkin abortissa?
0/5 Abortti ei aiheuta hedelmättömyyttä.
Vierailija kirjoitti:
0/5 Abortti ei aiheuta hedelmättömyyttä.
Kyllä se vaan voi. Abortti ei ole aina mikään yksinkertainen ja riskitön toimenpide, sillä voi olla jälkiseurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
0/5 Abortti ei aiheuta hedelmättömyyttä.
Kyllä se vaan voi. Abortti ei ole aina mikään yksinkertainen ja riskitön toimenpide, sillä voi olla jälkiseurauksia.
No nyt jotain linkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Olemme molemmat jo lähellä 40v. ja takana on avioliittoa 15v. En voi saada lasta. Takana on raiskaus ja siihen liittyvä abortti. Nyt mieheni puhuu, ettei voi olla elämäänsä tyytyväinen ilman omaa lasta.
En halua ilmiriitaa, mutta pahalta tämä tuntuu. Abortti aikanaan oli rankka (minut raiskattiin 15-vuotiaana).
Nyt on kai pakko antaa rakkaan niehen mennä. Muilla samoja tunteita/kokemikuksia?
Olen pahoillani puolestasi. Onko miehesi siis sanonut, että oma lapsi on niin ehdoton, että teidän avioliitto on ilmeisimmin ohi ja hän lähtee nyt sitten tuossa iässä etsimään naista, jonka kanssa haluaa elää lopun elämäänsä ja hankkii hänen kanssaan lapsen? Voi vierähtää vielä muutama vuosi ennen kuin sellainen löytyy. Vai meneekö miehesi vaan jonkun pikaisen tuttavuuden jälkeen yksiin lapsen takia? Aika hurja ratkaisu. Voisiko olla, että hänellä on jo katsottuna potentiaalinen ehdokas ja "oma lapsi" on sitten riittävän painava syy eroon?
Mitä sinulle abortissa käynyt ettet voi enää saada lapsia?
Mahdollisuus tähän tosiaan on, mutta mikä on sinun syy?
Päästä mies pois sovinnolla vaikka se olisi vaikeaa.
Luopuminen on sitä suurinta rakkautta.
Ei hän olisi koskaan enää aidosti onnellinen kanssasi ja sen kyllä tiedät.
Raiskaus josta heti raskaus ja abortti josta seurannut lapsettomuus.... mikähän tuollaisen yhdistelmän todennäköisyys sattua yhdelle ihmiselle? Miksi joku haluaa pelleillä näin vakavilla asioilla, todella mautonta. laitapa trolli ap seuraavan kerran oma nimesi alle jos kehtaat.
Kaavinta voi vahingoittaa kohtua. Harvinaista, mutta tätä silti valitettavasti tapahtuu.
Onko lapsensaamismahdollisuuksia tarkasteltu tämän vuosituhannen puolella ihan tosissaan pätevän lääkärin toimesta, vai onko lausunto siltä ajalta kun abortti oli tehty ja luokkaa "on mahdollista ettet voi raskautua"?
Kannattaa nyt ensin yrittää, jos itsekin lapsen haluat.
Lisään vielä:
Puhuimme myös adoptiosta, mutta miehelleni on tärkeää saada "oma" lapsi. Sitä en voi hänelle antaa.
Typerää, tiedän, mutta tunnen itseni jollain tavalla petetyksi.
Ap