Olen asunut miehen kanssa viikon ja haluan erota

Pms?

Katso nyt vielä toinen viikko ennen kuin teet eropäätöstä.

Miksi et testannut yhdessä asumista ennen huonekaluistasi luopumista?

Vierailija kirjoitti:

Pms?

Ei ole, ensinnäkään ei ole kuukautiset ja toisekseen kuukautiset eivät ole ikinä vaikuttaneet minuun erityisen negatiivisesti.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi et testannut yhdessä asumista ennen huonekaluistasi luopumista?

Ei olisi ollut varaa pitää kahta asuntoa ja tavaroita ei oikein saanut mihinkään. Ajattelin, että kyllä tämä toimii, kun ollaan jo kuitenkin niin kauan oltu yhdessä muuten. Ollaan myös vietetty pitkiäkin aikoja samassa paikassa esim lomilla, eikä silloin ole ollut ongelmia.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et testannut yhdessä asumista ennen huonekaluistasi luopumista?

Ei olisi ollut varaa pitää kahta asuntoa ja tavaroita ei oikein saanut mihinkään. Ajattelin, että kyllä tämä toimii, kun ollaan jo kuitenkin niin kauan oltu yhdessä muuten. Ollaan myös vietetty pitkiäkin aikoja samassa paikassa esim lomilla, eikä silloin ole ollut ongelmia.

-ap

Miten ei olisi ollut varaa jos on ollut varaa tähänkin asti?

Itse asuisin yhdessä pitmepään ensin koska kyse voi vaan olla sopeutumisvaikeus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et testannut yhdessä asumista ennen huonekaluistasi luopumista?

Ei olisi ollut varaa pitää kahta asuntoa ja tavaroita ei oikein saanut mihinkään. Ajattelin, että kyllä tämä toimii, kun ollaan jo kuitenkin niin kauan oltu yhdessä muuten. Ollaan myös vietetty pitkiäkin aikoja samassa paikassa esim lomilla, eikä silloin ole ollut ongelmia.

-ap

Lomat jne on eri asia koska silloin tietää varmasti että se tilanne on hetkellinen. Mutta kun muuttaa yhteen tilanne on aika eri. Se voi olla todella stressaavaa ja saada tuntemaan siltä että on loukussa. Siihen pitää antaa aikaa sopeutua.

Kuten monesti aiemminkin on sanottu: JÄTÄ SE SIKA!!

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun muutimme yhteen, niin tuntuu että kaikki mitä mies tekee on ärsyttävää.

Keskustelkaa rauhallisesti siitä, mitä kumpikin toivoo toiselta. Se vaatii totuttelua, että arjen saa sujumaan ja vaatii kompromisseja molemmilta osapuolilta. Ärsytyksestä voi yrittää päästä yli muillakin tavoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et testannut yhdessä asumista ennen huonekaluistasi luopumista?

Ei olisi ollut varaa pitää kahta asuntoa ja tavaroita ei oikein saanut mihinkään. Ajattelin, että kyllä tämä toimii, kun ollaan jo kuitenkin niin kauan oltu yhdessä muuten. Ollaan myös vietetty pitkiäkin aikoja samassa paikassa esim lomilla, eikä silloin ole ollut ongelmia.

-ap

Miten ei olisi ollut varaa jos on ollut varaa tähänkin asti?

Itse asuisin yhdessä pitmepään ensin koska kyse voi vaan olla sopeutumisvaikeus

Muutimme siis miehen kanssa molemmat uuteen asuntoon, mutta suurin osa tavaroista tuli mieheltä. Ei olisi ollut varaa pitää oma asuntoni ja maksaa myös uudesta. Kai sitä pitää vielä jaksaa yrittää, jotenkin on myös sellainen fiilis, että olen nyt niin negatiivisesti suhtautunut asiaan, että en nää missään mitään hyvää. En myöskään osaa olla olematta negatiivinen...

-ap

Ota vähän etäisyyttä - lähde kylään kaverille tai vanhemmillesi ja ole yötä. Tee jotakin kodin ulkopuolella ja muiden kuin miehesi kanssa. Älä hätiköi. Voi olla kulttuurishokki näin alkuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et testannut yhdessä asumista ennen huonekaluistasi luopumista?

Ei olisi ollut varaa pitää kahta asuntoa ja tavaroita ei oikein saanut mihinkään. Ajattelin, että kyllä tämä toimii, kun ollaan jo kuitenkin niin kauan oltu yhdessä muuten. Ollaan myös vietetty pitkiäkin aikoja samassa paikassa esim lomilla, eikä silloin ole ollut ongelmia.

-ap

Miten ei olisi ollut varaa jos on ollut varaa tähänkin asti?

Itse asuisin yhdessä pitmepään ensin koska kyse voi vaan olla sopeutumisvaikeus

Muutimme siis miehen kanssa molemmat uuteen asuntoon, mutta suurin osa tavaroista tuli mieheltä. Ei olisi ollut varaa pitää oma asuntoni ja maksaa myös uudesta. Kai sitä pitää vielä jaksaa yrittää, jotenkin on myös sellainen fiilis, että olen nyt niin negatiivisesti suhtautunut asiaan, että en nää missään mitään hyvää. En myöskään osaa olla olematta negatiivinen...

-ap

Eli ei mitään hätää. Naiselle ihan tyypillinen olotila.

Mikä siinä miehen käytöksessä sitten niin hirveesti ärsyttää?