Miksi teillä on ainoana tavoitteena antaa lapselle harvinainen nimi, viis siitä miltä nimi kuulostaa?
Miten te voitte olla noin yksipäisiä?
Mä olen ainakin antanut lapselleni nimen joka on kaunis ja josta tykkään!
Kommentit (17)
Jos nimen haltijoita on 0 suomenmaassa, siihen on yleensä ihan perusteltu syy.
Vierailija:
Jos nimen haltijoita on 0 suomenmaassa, siihen on yleensä ihan perusteltu syy.
Miten sä voit väittää tuollaista, ihan väsynyt olet!
Se voi olla se kaikkein kauneimman ja sopivimman kuuloinen sen antajan korvaan. Makuasioista ei voi kiistellä!
Se on erikoisuudentavoittelua, joka menee liian pitkälle.
Vierailija:
Vierailija:
Jos nimen haltijoita on 0 suomenmaassa, siihen on yleensä ihan perusteltu syy.
niin sitten toteaisi että " aii no ei sitä voi antaakaan.."
Ei olisi tällä ajattelutavalla Suomessa yhtäkään Miroa, Saria, Jaria, Tainaa, Elinaa, Katria, Juhania, Mikkoa, Villeä...jatkanko vielä?
Ajat muuttuvat, nimiä tulee, joku on aina ensimmäinen.
Vierailija:
Miten sä voit väittää tuollaista, ihan väsynyt olet!Se voi olla se kaikkein kauneimman ja sopivimman kuuloinen sen antajan korvaan. Makuasioista ei voi kiistellä!
Ja en usko ollenkaan että just se nimi on se kaunein! Ihan selkeästi näkee että nimen valinnalla on muut kriteerit kuin kauneus!
Mutta viimehetkellä ajattelimme, että p:n marjat, annamme lapsellemme nimen, joka on meidän mielestä kaunein ja lapselle sopivin vaikka muut ajattelisivat siitä mitä tahansa.
Nimi on harvinainen ja kaunis.
että nimi valitaan sen harvinaisuuden vuoksi.
Oli sitten etunimi kuinka harvinainen tai kaunis tahansa, niin typerältä se kuulostaa, jos se ei yhtään sovi sukunimeen. Näitä en tajua, siis tyyliin Mozart Maximillian Rantanen.
Vuosisadan vaihteessa löytyi ihmettelijöitä kun lapsia nimettiin kansallisromanttisilla nimillä kuten Helmi ja Aarni ym.
20-luvulla oli taas mummoilla sumpit väärässä kurkussa kun kasteessa julistettiin Kirstejä ja Raimoja.
50-luvulla päiviteltiin kovaan ääneen erikoisuuden tavoittelijoita jotka nimesivät lapsiaan Pirkoiksi ja Joukoiksi.
70-luvulla uusia ennenkuulumattomia nimiä oli Sarit ja Jarit.
jne. Joko alkaa aukenemaan?
Maailma muuttuu kokoajan, uusia nimiä syntyy niin kauan kun niitä nimetään.
Toiset eivät välitä mitä muut ajattelevat ja toiset keskittyvät vain paheksumaan.
Mun mielestä monet sellaiset nimet, jotka ovat harvinaisia, ovat olleet yleisiä, koska olen tuntenut useampia samannimisiä (esim. jollain alueella annetaan paljon jotain sen alueen kulttuurihistoriaan liittyviä nimiä) ja taas jotkut nimet, jotka olisi jotenkin yleisiä, kuulostaakin mun korvaan harvinaisilta
Se että joku nimipalvelu kertoo tän ja tän nimisiä olevan 1000 ja mä en ole sitä ikinä kuullut, niin on musta harvinainen, kun taas jotain mistä tulee lukema 71 niin onkin mun mielestä ihan tuttu nimi.
Sitten kun otetaan huomioon, että meillä on 5 miljoonaa yksilöä kokemassa kuulemiaan nimiä, niin harvinaisuus-yleisyys osoittautuukin aika suhteelliseksi ja sopimuksenvaraiseksi asiaksi.
antakaa ihmeessä nättejä nimiä...
Ei varmasti löydy Suomesta toista samannimistä, mutta siihen lienee syynsä.
mutta niitä ei ole valittu harvinaisuuden perusteella vaan ne liittyvät meidän mielenkiinnon kohteisiimme. Nimet sopivat myös sukunimeen ja olen tosi monta kertaa kuullut ihastelua siitä, kuinka kauniita nimet ovat. Ne siis eivät ole itse keksittyjä tai hakemalla haettuja, vaan ne vaan eivät ole tulleet muiden mieleen. Vielä, tulevaisuudessahan voi olla toisin.
Mitä väliä sillä on millä perustein joku lapselleen nimen valitsee?