Lue keskustelun säännöt.
Perintö avioliitossa
15.09.2017 |
Onko mielestäsi vanhemmilta saatu perintö omassa avioliitossasi yhteistä rahaa vai omaa rahaasi? Käyttäisitkö rahan yhteisiin tarpeisiin, esim. yhteisen kodin remontoimiseen tai matkustamiseen? Vai pitäisitkö rahan vain omina säästöinäsi?
Kommentit (30)
Miehen vanhemmista toinen on kuollut ja mies sai perintöä. Kyllä ne rahat on ihan miehen omia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun rahoja mutta tottakai perhe puhaltaa yhteen hiileen ja koko perhettä hyödyttävään asiaan laittaisin.
Meillä käytettiin minun perintöni yhteisen elämän kustannuksiin joten odotan että mies tekee samoin.
MInusta perheen omaisuus on yhteistä, ja kaikilla sama elintaso.
Vanhempani ovat vielä elossa. Perintö tulee olemaan tyttäreni rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne erotilanteessa menee puoliksi.Moraalisesti pitäisikin olla kyllä saajan omia,mutta lain edessä eivät.Toki testamentissa esim. voi olla puolison poissulkeva ehto.
Vierailija kirjoitti:
Onko mielestäsi vanhemmilta saatu perintö omassa avioliitossasi yhteistä rahaa vai omaa rahaasi? Käyttäisitkö rahan yhateisiin tarpeisiin, esim. yhteisen kodin remontoimiseen tai matkustamiseen? Vai pitäisitkö rahan vain omina säästöinäsi?
Riippuu muusta elämäntilanteesta. Jos ruoasta pulaa, olisi reilua käyttää se raha yhteiseen sapuskaan. Jos muutoi hyvä tilanne, raha olisi oman harkinnan mukaan käytössä; joko säästöön tai vaikka yhteiseen matkaan. Mutta pääasia, että tämän saa päättää itse ilman mitää painostusta mihinkään suuntaan. Eli miniät ja vävyt ei saa päättää rahan käytöstä vaan perillinen itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan koko perheen hyödyksi meni/menee. Mies saanut jo perintöä, minun puolelta tulossa huomattavasti enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Meillä käytettiin minun perintöni yhteisen elämän kustannuksiin joten odotan että mies tekee samoin.
Oletat vai sovitteko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omaa rahaa.
Ostin miehen kotiseudulta kakkosasunnon, jota mieskin saa käyttää kuin omaansa. Mies maksaa puolet asunnon juoksevista kuluista. Samoin käytän itsekin miehen perintömetsää ja lämmitän takkaa metsästä tuodulla puulla, mutta hakkuutulot ovat hänen omiaan.
Nyt kun jäin miettimään... mun varmaan pitäisi maksaa puolet miehen metsävakuutuksesta, jotta kohtelu on tasapuolista :) No, ei oo monta kymppiä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne erotilanteessa menee puoliksi.Moraalisesti pitäisikin olla kyllä saajan omia,mutta lain edessä eivät.Toki testamentissa esim. voi olla puolison poissulkeva ehto.
Tuollaiset asiat saa päättää ihan itse naimisiin mennessä. Avioehto, ainakin eron varalle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko mielestäsi vanhemmilta saatu perintö omassa avioliitossasi yhteistä rahaa vai omaa rahaasi? Käyttäisitkö rahan yhteisiin tarpeisiin, esim. yhteisen kodin remontoimiseen tai matkustamiseen? Vai pitäisitkö rahan vain omina säästöinäsi?
Aloitetaanpa ihan alusta:
Avioliitossa EI ole yhteistä rahaa. Raha ei automaagisesti muutu yhteiseksi kun pari on vihitty. Kumpikin puoliso on toki vastuussa kuluista omalta osaltaan mutta se raha ei missään vaiheessa yhteistä poislukien joku taloustili johon kumpikin siirtää summan x joka kk talousmenoja varten ja johon kummallekin on määritelty käyttöoikeus myös yksinään.
Perintö, palkkatulot, pääomatulot yms eivät ole yhteistä rahaa eikä niitä tarvitse käyttää yhteisiin menoihin enempää kuin voi kohtuudella odottaa. Itse sijoittaisin rahat tuhlaamisen sijaan ja käyttäisin ehkä sitten tuottoja kattamaan oman osani remppakuluista.
Omaa rahaa. Mutta käytännössä meillä rahat yhteisiä. Miehen tililtä meni asuntolainan lyhennykset. Kun sain perinnön maksoin lopun lainan pois. Loput on mun tilillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on yhteiset rahat, vaikka kummallakin on omat pankkitilit. Jos saisin yht'äkkiä ylimääräistä rahaa niin se käytettäisiin yhdessä niinkuin kaikki muukin raha. Ei siis niin että lähtisin yksin maailmanympärysmatkalle ja vaimo kärvistelisi lasten kanssa kotona pelkällä tonnikalalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne erotilanteessa menee puoliksi.Moraalisesti pitäisikin olla kyllä saajan omia,mutta lain edessä eivät.Toki testamentissa esim. voi olla puolison poissulkeva ehto.
Tuollaiset asiat saa päättää ihan itse naimisiin mennessä. Avioehto, ainakin eron varalle!
Juurikin näin! Vaikka miten ajattelisi ettei ME koskaan erota,niin elämä on yllätyksiä täynnä,valitettavasti.Moraaliseti on ihan oikein että puhalletaan ns. yhteen hiileen,mutta jos erotilanteessa toisen saama perintö esim. 15000€ ja toisen 150000€ niin tilanne onkin jo aivan toinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mielestäsi vanhemmilta saatu perintö omassa avioliitossasi yhteistä rahaa vai omaa rahaasi? Käyttäisitkö rahan yhteisiin tarpeisiin, esim. yhteisen kodin remontoimiseen tai matkustamiseen? Vai pitäisitkö rahan vain omina säästöinäsi?
Aloitetaanpa ihan alusta:
Avioliitossa EI ole yhteistä rahaa. Raha ei automaagisesti muutu yhteiseksi kun pari on vihitty. Kumpikin puoliso on toki vastuussa kuluista omalta osaltaan mutta se raha ei missään vaiheessa yhteistä poislukien joku taloustili johon kumpikin siirtää summan x joka kk talousmenoja varten ja johon kummallekin on määritelty käyttöoikeus myös yksinään.
Perintö, palkkatulot, pääomatulot yms eivät ole yhteistä rahaa eikä niitä tarvitse käyttää yhteisiin menoihin enempää kuin voi kohtuudella odottaa. Itse sijoittaisin rahat tuhlaamisen sijaan ja käyttäisin ehkä sitten tuottoja kattamaan oman osani remppakuluista.
Avioliitossa on myös elatusvelvollisuus.
Itse käytin rahat yhteiseen hyvään, vaikka testamentissa suljettiin puoliso pois. Uskon, että mieskin käyttää, koska molemmille on tärkeää että lapsille jää joskus jotain.
Mun isä on kuollut ja olen perinyt hänet, mutta äidilläni on hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen.
Miehen vanhemmat ovat elossa.
Molemmilta osapuolilta on tulossa kohtuullisesti perintöä, siis useampi sata tuhatta molemmista suunnista.
Mulla ei siis ole mitään asiaa tuohon isänperintööni ennen kuin äitini kuolee ja toivon ettei se tapahdu ihan piakkoin, eli meillä ei ole ollut ajankohtaista sopia perittävien rahojen ja muun omaisuuden jaosta, vaikka pitäisi olla. testamentti on mukamas aina "tekeillä".
Omasta puolestani sanon sen, että jos minä perin ensin, haluaisin tehdä niin, että vanhempieni omaisuudella maksettaisiin ensin koko meidän asuntolainamme pois. En halua olla ikävä ihminen, mutta tekisin testamentin, jossa suvun mökkikiinteistö on suljettu pois avio-oikeudesta. Se on paitsi todella arvokas merentrantatontti 1 h ajomatkan päässä Helsingistä, myös tunnearvoltaan mittaamaton. En halua tilannetta että mies voisi sen myydä minun kuoltuani.
Lopuilla haluaisin panostaa tuolle mökkitontille, eli rakennuttaa sinne siskon kanssa vaikka paritalon vanhan päärakennuksen paikalle..
Meillä yhteiset rahat. Mun perintö meni yhteiseen käyttöön, kuten myös puolison ennakkoperintö. Kun arjessakin tulot ovat yhteisiä ja menot mietitään yhdessä, niin kaikki käytetään perheen hyväksi.
Eri asia olisi, jos olisi avioehto tai uusperhe.
Vierailija kirjoitti:
MInusta perheen omaisuus on yhteistä, ja kaikilla sama elintaso.
No lain mukaan aviopuolisoilla on kylläkin oma omaisuus, mutta eihän se tietenkään estä sitä että kaikilla on sama elintaso perheessä. Tietysti omat rahansa saa jokainen käyttää kuten haluaa, jos esim. harrastus maksaa tai haluaa käydä kavereiden kanssa kaljalla tms. Omaisuus tietenkin menee jakoon avioliiton päättyessä joko eroon tai kuolemaan, silloin omaisuudne jakaminen tapahtuu lain mukaan 50% / 50% ellei avioehto toisin määrää. Kuitenkin avioliiton aikana puolisoilla on oma omaisuus lain mukaan. Tietenkin saa rahaa käyttää perheen hyväksi ja elatusvelvollisiakin aviopuolisot ovat toisiinsa nähden lain mukaan sen lisäksi että aviopuolisoiden tulee lain mukaan edistää perheen yhteistä hyvinvointia kykynsä mukaan.
Omaa rahaa, jota voisin käyttää yhteisen kodin remonttiin, isomman asunnon rahoittamiseen (omistusosuus minulla),auton ostoon, yhteisiin matkoihin, omiin säästöihin jne.