Miksi ammattikoulu kestää niin kauan ja opetuksen taso on niin huonoa?

sivustaseuraaja kirjoitti:

Suomella on kamala kiire saada ihmisiä työllistymään. Miksi silti ammattitutkinto kestää kolme vuotta peruskoulussa, kun esim. aikuiskoulutuspuolella sen voi suorittaa puolessatoista vuodessa? Onko kyse siitä, että nuorien pitää saavuttaa täysi-ikäisyys tässä ajassa? Miten näiden ihmisten kohdalla, jotka jäävät opinnoista jälkeen syystä tai toisesta, ja joutuvat aikuisina suorittamaan kolmen vuoden tutkinnon, kun eivät pääse aikuiskoulutukseen? Hyvin tavanomaista, että vanhemmat opiskelijat aloittavat ammattikoulussa.

Opinnon tasosta olen havainnut sen verran, että opetustahti on verkkaista ja paikoin laadutonta. Oppilaita istutetaan tuntitolkulla, kun asiat voitaisiin oppia paremmin käytännöntyöllä. Toisinaan opettaja ei ilmaannu paikalle. Sijainen jakaa viiden tunnin ajaksi saat monisteen jossa on kolme tehtävää ja poistuu itse paikalta. Opettajilla ei ole kyky käsitellä tämän ajan teknologiaa tarpeeksi hyvin, tunti voi mennä siinä, että opettaja ei saa monitoria päälle. Tietokoneet eivät aukea, tehtävää ei voida tehdä. Oppilas ei saa tunnuksiaan auki, tehtävien teko siirtyy. Tästä päätellen tunteja ei organisoida tarpeeksi hyvin. Tehtävissä ei ole tarpeeksi haastetta opiskelijoille ja näin koulumotivaatio laskee. Meillä kouluissa opiskelee älykkäitä ihmisiä, mutta tehtävänannot ovat kuin ala-asteelaisille. Kirjalliseksi esitelmäksi kelpaa viisi diaa kuvaa, jossa oppilas analysoi itse kuvia.

Antaako tällainen opiskelumuoto teidän mielestänne hyvät valmiudet työelämään? Miksi tilanne on tällainen? Voisiko tilannetta muuttaa, miten?

Niin totta! Seurasin tyttäreni "opiskelua" 3 vuotta, kun kävi ammattiopistoa. Enämpi taisi olla kotona kuin koulussa, koska oli etäpäivä! Tyttö valmistui viime keväänä. Viimeiseen puoleen vuoteen ei ollut juuri muura kuin 6 vkon harjoittelu. Tuon koulutuksen voisi helposti lyhentää max 1.5 vuoteen, ja siihenkin jäisi luppoaikaa.

Osaltaan em. vaikuttaa kaksoistutkinnon suorittajat, jotka opiskelevat samassa luokassa ja joille on varattava aikaa lukion käymiseen ja yo-tutkinnon suorittamiseen. Miksei heille vousi olla omia koulutusohjelmiaan? Nyt pelkän ao:n suorittajat joutuvat "odottelemaan" ihan turhaan.

Vierailija kirjoitti:

sivustaseuraaja kirjoitti:

Suomella on kamala kiire saada ihmisiä työllistymään. Miksi silti ammattitutkinto kestää kolme vuotta peruskoulussa, kun esim. aikuiskoulutuspuolella sen voi suorittaa puolessatoista vuodessa? Onko kyse siitä, että nuorien pitää saavuttaa täysi-ikäisyys tässä ajassa? Miten näiden ihmisten kohdalla, jotka jäävät opinnoista jälkeen syystä tai toisesta, ja joutuvat aikuisina suorittamaan kolmen vuoden tutkinnon, kun eivät pääse aikuiskoulutukseen? Hyvin tavanomaista, että vanhemmat opiskelijat aloittavat ammattikoulussa.

Opinnon tasosta olen havainnut sen verran, että opetustahti on verkkaista ja paikoin laadutonta. Oppilaita istutetaan tuntitolkulla, kun asiat voitaisiin oppia paremmin käytännöntyöllä. Toisinaan opettaja ei ilmaannu paikalle. Sijainen jakaa viiden tunnin ajaksi saat monisteen jossa on kolme tehtävää ja poistuu itse paikalta. Opettajilla ei ole kyky käsitellä tämän ajan teknologiaa tarpeeksi hyvin, tunti voi mennä siinä, että opettaja ei saa monitoria päälle. Tietokoneet eivät aukea, tehtävää ei voida tehdä. Oppilas ei saa tunnuksiaan auki, tehtävien teko siirtyy. Tästä päätellen tunteja ei organisoida tarpeeksi hyvin. Tehtävissä ei ole tarpeeksi haastetta opiskelijoille ja näin koulumotivaatio laskee. Meillä kouluissa opiskelee älykkäitä ihmisiä, mutta tehtävänannot ovat kuin ala-asteelaisille. Kirjalliseksi esitelmäksi kelpaa viisi diaa kuvaa, jossa oppilas analysoi itse kuvia.

Antaako tällainen opiskelumuoto teidän mielestänne hyvät valmiudet työelämään? Miksi tilanne on tällainen? Voisiko tilannetta muuttaa, miten?

Niin totta! Seurasin tyttäreni "opiskelua" 3 vuotta, kun kävi ammattiopistoa. Enämpi taisi olla kotona kuin koulussa, koska oli etäpäivä! Tyttö valmistui viime keväänä. Viimeiseen puoleen vuoteen ei ollut juuri muura kuin 6 vkon harjoittelu. Tuon koulutuksen voisi helposti lyhentää max 1.5 vuoteen, ja siihenkin jäisi luppoaikaa.

Osaltaan em. vaikuttaa kaksoistutkinnon suorittajat, jotka opiskelevat samassa luokassa ja joille on varattava aikaa lukion käymiseen ja yo-tutkinnon suorittamiseen. Miksei heille vousi olla omia koulutusohjelmiaan? Nyt pelkän ao:n suorittajat joutuvat "odottelemaan" ihan turhaan.

Näin on. Kaksoistutkintoa käyvät voisivat mennä samantien lukioon, tai suorittaa sitten vaikka kahdessa vuodessa koko höskän köntässä. -ap

Koska "jatko-opintokelpoisuus" pitää olla myös ammattitutkinnon suorittaneilla. Kuinka moni oikeasti menee ammattikoulusta yliopistoon ja miksi näitä jotain harvoja varten täytyy ylläpitää näin turhaa järjestelmää?

AMK taas puolestaan, miksi sen pitää olla ylipäätään korkeakoulu ja mihin tämänkokoinen maa tarvitsee kahta rinnakkaista korkeakoulujärjestelmää. Oikeasti korkeakoulutusta vaativat tutkinnot voisi siirtää pelkästään yliopistoon ja AMKn muut tutkinnot jättää siihen ja muuttaa se joksikin "ammattikoulun korkea-asteeksi".

Ammattikoulun peruslinja valmistaisi ko. ammattiin ja työelämään, ja halutessaan voisi jatkaa AMK:ta vastaavaan kouluun jossa voisi opiskella vielä syventävästi kyseistä alaa ja saada valmiudet vähän korkeamman tason tehtäviin samalla alalla.

Ja molemmista, sekä ammattikoulusta että AMKsta voisi nipistää noin puolet pois ihan kevyesti. Tietysti ammattikoulun kyseessä ollessa henkilöiden alaikäisyys saattaisi olla jollain työpaikoilla ongelma, mutta mennäänhän nytkin harjoitteluun alaikäisenä muutenkin. Joten sitten vaan olisi vähän pidempi harjoittelu / oppisopimustyylinen koulutuspätkä ennen täysi-ikäisyyttä.

Sitten jos "uuteen AMKn" pääsisi vasta täysi-ikäisenä niin olisi niilläkin vähän työkokemusta siinä takana ihan oikeista töistä niin voisi realiteetit olla paremmin hallussa.

up

Vierailija kirjoitti:

Koska "jatko-opintokelpoisuus" pitää olla myös ammattitutkinnon suorittaneilla. Kuinka moni oikeasti menee ammattikoulusta yliopistoon ja miksi näitä jotain harvoja varten täytyy ylläpitää näin turhaa järjestelmää?

AMK taas puolestaan, miksi sen pitää olla ylipäätään korkeakoulu ja mihin tämänkokoinen maa tarvitsee kahta rinnakkaista korkeakoulujärjestelmää. Oikeasti korkeakoulutusta vaativat tutkinnot voisi siirtää pelkästään yliopistoon ja AMKn muut tutkinnot jättää siihen ja muuttaa se joksikin "ammattikoulun korkea-asteeksi".

Ammattikoulun peruslinja valmistaisi ko. ammattiin ja työelämään, ja halutessaan voisi jatkaa AMK:ta vastaavaan kouluun jossa voisi opiskella vielä syventävästi kyseistä alaa ja saada valmiudet vähän korkeamman tason tehtäviin samalla alalla.

Ja molemmista, sekä ammattikoulusta että AMKsta voisi nipistää noin puolet pois ihan kevyesti. Tietysti ammattikoulun kyseessä ollessa henkilöiden alaikäisyys saattaisi olla jollain työpaikoilla ongelma, mutta mennäänhän nytkin harjoitteluun alaikäisenä muutenkin. Joten sitten vaan olisi vähän pidempi harjoittelu / oppisopimustyylinen koulutuspätkä ennen täysi-ikäisyyttä.

Sitten jos "uuteen AMKn" pääsisi vasta täysi-ikäisenä niin olisi niilläkin vähän työkokemusta siinä takana ihan oikeista töistä niin voisi realiteetit olla paremmin hallussa.

Vanhassa opistossa koulutettiin porukkaa, jonka piti osata itsenäisesti tehdä työtään ja jopa johtaa pientä tiimiä. Sieltä tuli 2½ vuodessa sairaanhoitajia, jotka pari vuotta töitä tehtyään lähtivät vuodeksi erikoistumaan. Nyt 4½ vuodessa saaraan johtamiseen paneutuneita AMK-sairaanhoitajia, joille pitää erikseen opettaa osastolla perusasiat kuten elvytys ja lääkelaskenta.

Montako autoa löytyy perjantai-iltapäivänä koulun parkkipaikalta?

Jotkut alat on sellaisia, että pitää olla 18v ennen kuin voi töitä tehdä. Olis jotenkin outoa, jos 1,5v opiskelua ja sitten odottelua että tulee täysikäiseksi päästäkseen töihin.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut alat on sellaisia, että pitää olla 18v ennen kuin voi töitä tehdä. Olis jotenkin outoa, jos 1,5v opiskelua ja sitten odottelua että tulee täysikäiseksi päästäkseen töihin.

Olisi niin paljon muutettavaa - tämä yhtenä niistä asioista.

Amisten resursseja on myös todella paljon leikattu ja paljon väkeä laitettu pihalle. Parhaat lähtevät työelämään, koska eivät jaksa nykymenoa. Laadukasta opetusta ei voi saada, jos opettajat eivät saa valmistella, tutustua alojen uusiin trendeihin jne.

Amisten rahoitus myös perustuu tutkintojen määrään. Joten kaikki mahdollinen surkeaakin surkeampi aines pitää väkisin yrittää edes repiä läpi ja antaa tutkinto. Laadulla ei väliä, kunhan opiskelijoilla on kivaa ja helppoa, etteivät ahdistu ja keskeytä. Työelämässähän näillä ei ole mitään arvoa.

Koulutuksella tärkeily on mennyt liian pitkälle Suomessa. Sillä ei ole väliä, vaikka ammatin oppisi puolessa vuodessa tehokkaan opetuksen ja työssäoppimisen kautta, silti opiskelijoita halutaan istuttaa 2,5 v. koulussa, kun koulutus on niin tärkeää. Koko ajan pitää kouluttautua pidempään, vaikka työt eivät olisi juurikaan muuttuneet. Esim. merkonomi ei ole nykyään työnhaussa yhtään mitään, kun on keksitty hieno tradenomikoulutus, jossa opiskellaan 4,5 vuodessa tekemään samoja hommia, kuin merkonomit ennen. Tradenomit tekevät sitten huonohkosti palkattuja perustason töitä, kun systeemi on tämä. Heille löytyy toki myös parempipalkkaisia, koulutusta vastaavia töitä.

Minä ymmärrän, että toisissa ammateissa vaaditaan kunnolla tietopohjaa ja vuosien opiskelua, mutta sitä en käsitä, että käytännön ammattien koulutuksia venytetään väkisin.

Opetuksen taso on järkyttävän ja käsittämättömän huonoa, useissa maalaisten ammattikouluissa eritoten.

Opettajilla on aivan pallo hukassa, ja mitään todellista ammattiylpeyttäkään ei näy, ei kuulu. Heille on ihan sama saako oppilas ammattitaidon vai ei.

Tarkoitus kai olisi, että ihmisellä ammattiin valmistuessaan olisi edes joku konkreettien osaaminen ja taito.

Nythän ihmisiä istutetaan kuuntelemassa höpöhöpö lastenlöpölöpö juttuja kuukausi tolkulla, lässytetään lässytetään ja lässytetään. Sitten jos aikaa jää niin dokumentoidaan, dokumentoidaan ja dokumentoidaan.

Dokementteja voi tehdä vaikka siitä, kun itse osasi potalla käydä.

Siitä saa kivan dokumentin portfolioon.

Työn haussa on hienoa näyttää sieltä portfoliosta se dokumentti.

Mukava kuulla keskustelua. -ap

Vai on ammattikoulussa älykkäitä, no en ole montaa tavannut! Jos on älykäs, niin kai menee muualle kun paskaan kouluun jonne pääsee kaikki. Ammattikoulun idea on kai että penaalin tylsemmätkin saisi jotain eväitä itsensä elättämiseen. Siis ettei kaikkia tarvitsisi sossusta ruokkia.

Opettajille pitäisi tehdä testi, jossa tutkittaisiin osaavatko he opettaa, ja jos eivät osaa, heitä ei pitäisi ottaa töihin. Nyt ammattikorkea- ja ammattikoulut ovat täynnä ihmisiä, joilla ei ole opetustaitoja. Opettajan palkka pitäisi laittaa riippuvaiseksi opetuksen tasosta, niin opettamiseen tulisi motivaatiota.

Tuo opetuksen taso on täällä kuitenkin kaikesta huolimatta hyvä.

Ammattikoulu ei todellakaan kestä kauan tutkinnon voi saada alle vuodessa, riippuu ihan mitä aikaisempia opintoja on.

Peruskoulun jälkeen tuo kolme vuotta on jopa lyhyt aika, nämä ammattitutkinnon on yleensä melko laajoja ja oppilaiden työkokemus olematonta .

Tietokoneet on kalliita investointeja ja niitä ei voida jatkusti ostaa.

Oma läppäri on hyvä hankinta. Opettajia varmasti pyritään kouluttamaan jatkuvasti.

Lisäksi ammattikoulu ei yleensä pohjaudu kovin pitkälle tietotekniikkaan vaan se on osana työtä, eikä tarvittavat ohjelmat ole mitään kovin mutkikkaita vaan taulukoita ym.

up

Opetuksen taso on laskenut kaikkialla, peruskoulussa, amiksissa, ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa. Lukiossa myös, mutta siellä se ei näy niin helposti niin kauan kuin oppimateriaali on siellä hyvää eli on kunnon kirjat käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Vai on ammattikoulussa älykkäitä, no en ole montaa tavannut! Jos on älykäs, niin kai menee muualle kun paskaan kouluun jonne pääsee kaikki. Ammattikoulun idea on kai että penaalin tylsemmätkin saisi jotain eväitä itsensä elättämiseen. Siis ettei kaikkia tarvitsisi sossusta ruokkia.

Ei pahalla mutta et sinäkään penaalin terävimmältä kynältä vaikuta. - Sinulle ei voi olla, vaikka kirjoituksestasi päätellen lienee sitten aivan uusi juttu, että paikoin joillekin ammattikoululinjoille on vaikeampi päästä kuin esimerkiksi osaan lukioista. Ei oppilaiden vika, että koulut on resurssoitu puuttellisesti. 

up

Aikuiskoulutus on sen vuoden lyhempi koska siellä ei käydä "lukuaineita", kuten matikkaa ja äidinkieltä, jotka peruskoulusta tulleet joutuvat käymään. Koulutuksen taso on myös paljon laskenut, kun kaikesta pitää säästää. Kävin opiskelemassa luovaa alaa lukion jälkeen; lukujärjestyksessä oli paljon tyhjää eikä oikein tehty mitään koska "ei ole rahaa". Niistä kontaktitunneista ainakin puolet tuntui turhilta ja turhauttavilta, esimerkiksi photoshop-tunneilla kulutettiin kolme tuntia leikkaa-liitä -komennon opettelemiseen. Onneksi pääsin ulos kahdessa vuodessa, pää tuskin olisi kestänyt kolmatta.