Lue keskustelun säännöt.
Miksi ammattikoulu kestää niin kauan ja opetuksen taso on niin huonoa?
sivustaseuraaja
13.09.2017 |
Suomella on kamala kiire saada ihmisiä työllistymään. Miksi silti ammattitutkinto kestää kolme vuotta peruskoulussa, kun esim. aikuiskoulutuspuolella sen voi suorittaa puolessatoista vuodessa? Onko kyse siitä, että nuorien pitää saavuttaa täysi-ikäisyys tässä ajassa? Miten näiden ihmisten kohdalla, jotka jäävät opinnoista jälkeen syystä tai toisesta, ja joutuvat aikuisina suorittamaan kolmen vuoden tutkinnon, kun eivät pääse aikuiskoulutukseen? Hyvin tavanomaista, että vanhemmat opiskelijat aloittavat ammattikoulussa.
Opinnon tasosta olen havainnut sen verran, että opetustahti on verkkaista ja paikoin laadutonta. Oppilaita istutetaan tuntitolkulla, kun asiat voitaisiin oppia paremmin käytännöntyöllä. Toisinaan opettaja ei ilmaannu paikalle. Sijainen jakaa viiden tunnin ajaksi saat monisteen jossa on kolme tehtävää ja poistuu itse paikalta. Opettajilla ei ole kyky käsitellä tämän ajan teknologiaa tarpeeksi hyvin, tunti voi mennä siinä, että opettaja ei saa monitoria päälle. Tietokoneet eivät aukea, tehtävää ei voida tehdä. Oppilas ei saa tunnuksiaan auki, tehtävien teko siirtyy. Tästä päätellen tunteja ei organisoida tarpeeksi hyvin. Tehtävissä ei ole tarpeeksi haastetta opiskelijoille ja näin koulumotivaatio laskee. Meillä kouluissa opiskelee älykkäitä ihmisiä, mutta tehtävänannot ovat kuin ala-asteelaisille. Kirjalliseksi esitelmäksi kelpaa viisi diaa kuvaa, jossa oppilas analysoi itse kuvia.
Antaako tällainen opiskelumuoto teidän mielestänne hyvät valmiudet työelämään? Miksi tilanne on tällainen? Voisiko tilannetta muuttaa, miten?
Kommentit (27)
Kolme vuotta sitten ammattikoulun käyneenä, täytyy sanoa että opetuksen taso aika surkeaa..siis ihan joka alueella melkeinpä. 3 vuotta oli todellakin turhan pitkä aika, viimeinen vuosi kerrattiin vain samoja asioita mitä oltiin jo aiemmin opittu.
Aloitin koulun innostuneena mutta mitä loppua lähemmäs mentiin niin kiinnostuis vain hiipui ja koin turhautumista. Opettajaa ei juurikaan kiinnostanut opettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritin opiskella amiksessa merkonomiksi joitakin vuosia sitten. Opetus oli tyyliä "Näytellääs nyt tämä asiakastilanne". Ihan lapsellista pelleilyä koko touhu. Keskeytin opinnot ja pääsin onneksi oppisopimuskoulutukseen vähän myöhemmin. Siihenkin kuului lähiopetuspäiviä. Ne olivat suureksi osaksi samanlaista höpöä ja sähläämistä. Opettajat unohtivat tulla pitämään tunteja, joskus sama tunti pidettiin kahteen kertaan Opettajat käyttivät vääriä termejä (eli opettivat väärin), ja kerran eräs ope pamahti luokkaan ja sanoi: "Jaaha, mitäs mä teille opettaisin".
Valitettavasti ei voi ammattikoulutusta kehua näiden kokemusten jälkeen. Ihan täyttä kuraa.
Harmillista kun on huonoja kokemuksia opetuksen tasosta. Täytyy todeta että opettajissakin on niitä jotka menee rimaa hipoen samoin kuin opiskelijoissa. Turvattu työpaikka. Opiskelijat voivat yksissä tuumin tehdä jotain opetuksen tason kohottamiseksi, yhteys koulutuspäällikköön/koulutusjohtajaan/rehtoriin.
Opetusta voi tulla seuraamaan vanhemmat tai kuka tahansa.
Suurin osa opettajista on uskoakseni meitä jotka valmistelee opetustunnit. On toki tunteja joihin ei juurikaan tarvitse valmistautua, samaa asiaa on opettanut jo pitkään ja asiat eivät ole muuttuneet. Itsekin vuosia opiskelleena olen kohdannut ainoastaan yhden josta huokui olemuksesta velttous ja ei juurikaan panostanut opetukseen. Samat kalvot jotka olleet vuosikymmeniä. Toki muutama muukin tullut nähdyksi jotka ei oikein soveltuneet opetustehtävään.
Nyt on trendinä valmentava opettajuus, opiskelijoista muodostetaan tiimejä jotka aktiivisesti etsivät itse tietoa. Opettaja on valmentaja ja oppimisprosessin ohjaaja.
Vierailija kirjoitti:
Harmillista kun on huonoja kokemuksia opetuksen tasosta. Täytyy todeta että opettajissakin on niitä jotka menee rimaa hipoen samoin kuin opiskelijoissa. Turvattu työpaikka. Opiskelijat voivat yksissä tuumin tehdä jotain opetuksen tason kohottamiseksi, yhteys koulutuspäällikköön/koulutusjohtajaan/rehtoriin.
Opetusta voi tulla seuraamaan vanhemmat tai kuka tahansa.
Suurin osa opettajista on uskoakseni meitä jotka valmistelee opetustunnit. On toki tunteja joihin ei juurikaan tarvitse valmistautua, samaa asiaa on opettanut jo pitkään ja asiat eivät ole muuttuneet. Itsekin vuosia opiskelleena olen kohdannut ainoastaan yhden josta huokui olemuksesta velttous ja ei juurikaan panostanut opetukseen. Samat kalvot jotka olleet vuosikymmeniä. Toki muutama muukin tullut nähdyksi jotka ei oikein soveltuneet opetustehtävään.
Nyt on trendinä valmentava opettajuus, opiskelijoista muodostetaan tiimejä jotka aktiivisesti etsivät itse tietoa. Opettaja on valmentaja ja oppimisprosessin ohjaaja.
Ammattikoulun nuorisopuolella? Kun tuntuu että suurimmalla osalla opiskelijoista on motivaatio ihan hukassa, ei jakseta seurata edes sitä vähäistä opetusta tai tehdä yhtään mitään, saati tulla edes paikalle. Se on kuin päiväkoti monelle.
Jos siellä on yksi tai kaksi oikeasti oppimishaluista henkilöä, niin tuskin se hirveästi auttaa vaikka siitä jollekin valittaisivatkin, jota tuskin edes tekevät.
Aloitin vuoden alussa toisen alan opiskelut. Viimeksi opiskelin 2012-2015. On kyllä ajat muuttuneet viime näkemästä; koulussa istutaan pari päivää viikossa, loput on etäpäiviä ja Whatsappissa neuvotellaan ja informoidaan opiskelijoiden kesken. Minulle tuollainen on turhauttavaa, koska olen hidas oppimaan, varsinkin teoriaa. Ja tämä kaikki on Grahn-Laasosen suunnitelmien ansiota. Jos tuo jo turhauttaa monia nuoria, jotka ensimmäistä kertaa aloittaa ammattikoulutuksen, niin uskon myös aikuistenkin turhautuvan.
Myös älylaitteet romuttaa koulutusjärjestelmän. Näkeekö kynän jälkeäkään enää paperilla? Oppilaat tekee läksynsä tableteilta. Jo eräs naisprofessori sanoi, että tämä "moderni" koulu asettaa lapset epätasa-arvoiseen asemaan. Varsinkin ujolle, keskittymisvaikeuksista tai oppimisvaikeuksista kärsiville tämä uudistus voi olla pahasta. Ei tajuta, että lapset eivät osaa vielä arvioida, mikä on heille hyväksi ja mikä ei. Sen takia heidän puolesta aikuiset päättää asiat. Jos olisin saanut päättää, etten halua oppia matematiikkaa, koska se oli niin kamalaa, niin en olisi taatusti oppinut edes peruslaskutaitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perustutkinto suoritetaan ammattiopistossa ei ammattitutkintoa. Ammattitutkinto suoritetaan jatko-opinnoissa aikuispuolella. Ensi vuoden alusta reformin myötä ammattiopisto ja aikuisopisto yhdistyy.
Opetan ammattiopistossa ja olen myös opettanut aikuisopistossa. Minulla on hyvät taidot käyttää nykytekniikkaa. Useimmiten aloituksessa mainittu opiskelijan tunnuksien aukeamattomuus on johtunut aikuispuolella siitä, ettei opiskelija ole käyttänyt tunnuksiaan, toisin sanoen tehtävät Moodelesta on tekemättä ja aineistot lukematta. Opiskelijoiden ikähaitari on aikuispuolella 20-60 joten ikähaitarin yläpäässä on ihmisiä joille tietokoneen käyttö on tuntematonta ennen opintojen aloittamista. Me opettajat näemme milloin kukin on käyttänyt viimeksi Moodlen tunnuksia. Jos on työssäoppimisjaksolla ja lisäksi itsenäinen opiskelu verkossa ei ole kiinnostanut tunnukset ehtivät "kuolla". Tunnukset saa heti toimivaksi jos ne on aie
Ammattikoulut ovat aina olleet täysiä vitsejä. Ne oli sitä jo 2000-luvun alussa. Tunteja on todella vähän, opetus on umpisurkeaa ja kaikenlaisia pilipali tunteja kuin esim. taidetta ja kulttuuria?
Teoriassa sanotaan että ammattikoulusta voi hakea jatko-opiskelemaan mutta ei reaalimaailmassa.
Perustutkinto suoritetaan ammattiopistossa ei ammattitutkintoa. Ammattitutkinto suoritetaan jatko-opinnoissa aikuispuolella. Ensi vuoden alusta reformin myötä ammattiopisto ja aikuisopisto yhdistyy.
Opetan ammattiopistossa ja olen myös opettanut aikuisopistossa. Minulla on hyvät taidot käyttää nykytekniikkaa. Useimmiten aloituksessa mainittu opiskelijan tunnuksien aukeamattomuus on johtunut aikuispuolella siitä, ettei opiskelija ole käyttänyt tunnuksiaan, toisin sanoen tehtävät Moodelesta on tekemättä ja aineistot lukematta. Opiskelijoiden ikähaitari on aikuispuolella 20-60 joten ikähaitarin yläpäässä on ihmisiä joille tietokoneen käyttö on tuntematonta ennen opintojen aloittamista. Me opettajat näemme milloin kukin on käyttänyt viimeksi Moodlen tunnuksia. Jos on työssäoppimisjaksolla ja lisäksi itsenäinen opiskelu verkossa ei ole kiinnostanut tunnukset ehtivät "kuolla". Tunnukset saa heti toimivaksi jos ne on aiemmin jo ollut. Toki opettajien tietotekniset taidot ja kiinnostuskin tietotekniikkaan vaihtelee. Nykyään on yllättävän paljon tietokoneella tapahtuvaa opiskelua kaikilla ammattialoilla. Opettajilla on kuitenkin substanssiosaaminen opettamaltaan alalta.
Nuorisopuolen perustutkinto kestää 3 vuotta, aikuispuolella voi selvitä paljon lyhyemmässä ajassa n. 1,5 vuodessa. Aikuisilla on useimmiten jo muita opintoja suoritettuna tai osaamista opiskelemaltaan alalta, muuta työkokemusta ja elämäkokemuksella hankittua osaamista.
Ammattitutkinnon voi suorittaa näyttönä tutkintotilaisuudessa jopa ilman valmentavaa koulutusta, tämä vaatii työkokemusta jossa ammattitaito on kehittynyt. Suurin osa kuitenkin osallistuu valmentavaan koulutukseen, jokaisen opinnot henkilökohtaistetaan ja opetellaan ne asiat joita ei vielä osata. Perustutkinnon jälkeen työelämään ja ammattitukinto vasta sitten kun on saatu työkokemusta.
Nuorisopuolelta totean että tämänhetkinen tilanne on huolestuttava, liian monilta puuttuu opiskelumotivaatio, on paljon myöhästelyä ja poissaoloja. Lisäksi on paljon erityistukea tarvitsevia. Nuorilla on paljon psyykkisiä ongelmia, ahdistusta jne. Meille tulee myös niitä jotka ei oikein osaa lukea ja kirjoittaa. Opetuksen tehokkuus laskee myös siksi kun kurinpidollisiin asioihin tuhrautuu kallista opetusaikaa. Sitä toivoisi että kellon käyttö olisi opeteltu ennen toiselle asteelle siirtymistä.
Monien kohdalta huomaa että kotikasvatus on laiminlyöty, peruskoulussa ei ole opinnot sujuneet toivotusti. Normaaleja saatikka hyviä käytöstapoja ei ole kaikilla, niitä opetellaan. Meidän pitäisi tehdä ihmeitä, joskus onnistumme aina emme.
Oppilaitoksissa tehdään kaikkemme että nuoren opinnot etenisivät, osalla opintoaika venyy 3,5 vuoteen tai jopa neljään vuoteen.
Nuorisopuolella on erikseen yo-pohjaisia luokkia ja näissä luokissa on myös muun tutkinnon suorittaneita ja heidän opiskeluaika on 2 vuotta. Näissä ryhmissä on harvoin niitä joilta opinnot eivät suju.
Opinnot henkilökohtaistetaan ja jotkut valmistuu nuorisopuoleltakin nopeammin kuin 3 vuodessa.
Opettajien kontaktitunteja on vähennetty. On myös niitä oppilaitoksia joissa opettajia on irtisanottu ja ammatilliset ohjaajat "opettaa" opiskelijoita. Opiskelijalla on päävastuu omista opinnoistaan. Jatkossa opiskelijoita sysätään työssäoppimaan entistä enemmän ja opetus siirtyy yrityksiin, tämä on iso huolenaihe jatkossa. Yritykset ovat kovin eritasoisia työssäoppimisympäristöinä, kaikissa ei ole resursseja kunnolliseen ohjaukseen.
Ammatillisen opetuksen alasajo on meneillään kiitos päättäjien.