Mitä sanoisit ystävälle jolle kerrot

.."aloitankin sen muutoksen nyt heti katsimalla elämästäni myrkyllisiä ihmisiä. Hei hei!"

Vierailija kirjoitti:

.."aloitankin sen muutoksen nyt heti katsimalla elämästäni myrkyllisiä ihmisiä. Hei hei!"

Ei voi sanoin kuvailla miten pahalta tuntuu, kukaan ei ole koskaan ymmärtänyt.

Ap

Älä sano sille mitään. Pahalta muuten tuntuu sekin, että joku on joskus väittänyt ymmärtävänsä ja sen jälkeen heittää sut roskiin tuosta vaan. Omista ongelmista kyllä jaksaa jauhaa päiväkausia. Älä koskaan luota naiseen, se niin pitää paikkansa että nainen on naiselle susi. Sekin on liian hyvä sana.

"Yli 30 vuotta yritin muuttua. Viimeinkin olen saanut diagnoosin, joten ehkä opin jonain päivänä elämään tämän sairauteni kanssa. Onneksi sinun ei tarvitse."

Joo, olen vasta saanut psykiatrisen diagnoosin. En ole vielä kertonut siitä ystävilleni. Yksi tietää, mitä minulla epäiltiin. Tällä hetkellä voin hyvin, mutta rohkeus kertoa sairaudesta puuttuu.

Eniten sattuu että alkaa aina se syyllistäminen miten kaikki on sinun mielessä, voit muuttaa sen. Mitä jos en voi? Sitten toinen syyllistävä mantra on että lapsesi omaksuu sen saman energian. Ihan kuin en yritä jo kaikkeni lapseni eteen. En vain pysty muuttamaan itseäni joksikin muuksi.

Se masennus on tullut siksi, että pysähtyisit todellisten tunteidesi äärelle. Masennus siis hyvin konkreettisella tavalla estää sinua muuttumasta toisenlaiseksi. Sen masennuksen läpi on vain kuljettava, ja se on hirveää, mutta jonakin päivänä se helpottaa. Halaus.