Millaista on asua Amerikassa? Konkreettisesti?
Mua on aina kiinnostanut, mutta ei ole keltä kysyä.
Millaisia ihmiset on arjessa? Millaisia kaupat ja tuotteet on? Millainen on maitopurkki esimerkiksi?
Millaisia on talot? Vessat? Onko ovenkahvat aina pyöreitä, niinkuin leffoissa?
Onko siellä pelottavaa?
Kertokaa siellä asuneet, en varmaan ikinä pääse itse näkemään!
Kommentit (6)
osa NewYorkissa, osa autiomaassa, osa raamattuvyöhykkeellä, osa San Fransiskon homokortteleissa...
Toi on ihan sama kuin kysyisi, millaista on asua euroopassa tai afrikassa. Euroopassa on kylmä, Afrikassa on lämmin, Amerikassa on pohjosessa kylmää, etelässä lämmintä.
Millaisia ihmiset on arjessa? Millaisia kaupat ja tuotteet on? Millainen on maitopurkki esimerkiksi?
Ihmisiä on erilaisia. Aika leppoisia keskilännessä olivat. Kaupat ovat suuria. Yleensä marketeissa on apteekki ja viinejä myynnissä myös. Kaupat saavat olla auki vaikka 24h. Itsekin kävin joskus alennusmyynnin avajaisissa klo 4 aamulla tms.
Tuotteita on paljon. Siis esim. muroissa on runsaasti vaihtoehtoja. Toisaalta esim. puuroissa ei ole. Maitorahkaa ei löydä, ei kermaviiliä jne. Aika erilainen maku siellä ihmisillä. Maito myytiin minun siellä ollessani 2 ja 4 litran kanistereissa. Läpinäkyviä muovikanistereita, korkit eriväriset jos rasvaton jne. Kanadassa maito myytiin pussissa. Oli sellanen tietty kannu johon pussin sai tungettua kokonaan, pieni reikä pussin kärkeen ja sitten kaadettiin maitoa.
Millaisia on talot? Vessat? Onko ovenkahvat aina pyöreitä, niinkuin leffoissa?
Usein ovenkahvat pyöreät, mutta olen muitakin nähnyt. Bideesuihkua on tosi harvalla kotona vaikka olis miljoonan dollarin talo. Usein taloissa jokaisen makkarin yhteydessä on oma kylpyhuone.
Onko siellä pelottavaa?
On ja ei. Itse asuin aika turvattomalla alueella, eikä siellä voinut lähteä iltaisin ulos ollenkaan, kävellen ei päivälläkään. Rikkaiden alueet kaukana keskustoista muurien takana ovat ihan jees, mutta siellä ei ole yleensä edes kioskia sitten, saati muita palveluja, kaikkialle mentävä autolla. Lähiöistä puuttuu useinkin jalkakäytävä sekä katuvalot.
Vierailija:
Mua on aina kiinnostanut, mutta ei ole keltä kysyä.Millaisia ihmiset on arjessa?
- Posotiivisia perusluonteeltaan ja nauravaisen optimistisia eli ei tällaisia jurpo-jurottaja-suomalaisia.Millaisia kaupat ja tuotteet on?
- Valtavia =) Lähikauppamme vastasi Prismaa ja sitten oli näitä hypermaketteja, joissa sain päänsäryn. Yleensäkin kauppojen valikoima tsiljoona kertaa suurempi kuin Suomessa, edelleenkään en osta Suomesta vaatteitani, koska täällä on niin olemaattoman neuvostoajan valikoimat.Millainen on maitopurkki esimerkiksi?
- Yleensä muovinen gallonan muovipönttö. Halvempi litrahinnaltaan kuin suomalaistyylinen pahvinen tölkki.Millaisia on talot?
- Kevytrakenteisempia, mutta suurempia ja koristeellisempia ja muuten tyylikkäämpiä kuin suomalaiset " tulitikkuaskit" .Vessat?
- Normaali pytty =) Vedetään sivulla olevasta painikkeesta.Onko ovenkahvat aina pyöreitä, niinkuin leffoissa?
- Kyllä =)Onko siellä pelottavaa?
- Ei. Tosin jos eksyy huonoille alueille niin silloin on. Mutta eipä mulla ole asiaa niille seuduille, narkit olkoon omissa oloissaan.Kertokaa siellä asuneet, en varmaan ikinä pääse itse näkemään!
Pihatoita tehdessani jokainen ohikulkija tervehtii, oli tuttu tai tuntematon. Puheessa kohteliaisuussanat ovat tarkeita. Ihmiset hymyilevat kun puhuvat kanssasi.
Kaupassa kayn kerran viikossa. Ostokset pussitetaan ilman lisamaksua ja sitten kysytaan tarvitseko apua autoon lastaamisessa.
Liikenteessaa ollaan myos kohteliaita, annetaan toisen menna ensiksi. Autot ovat automaattisia, ei tarvitse hikoilla vaihteiden kanssa.
Hyva paikka asua.
Ihmiset on ihania, tuntemattomat saattaa heittää ohikulkiessaan jotain. Naiset kutsuu mua (kolmekymppistä, pienikokoista naista) aina sanoilla " honey" , " sweetheart" esim. " watch your skis honey" rautatieasemalla... Tuntui aluksi hiukka oudolta, mutta hyväähän ne vain tarkoittaa.
Supermarketit isoja, auki 24h pikkukaupungeissakin, mutta jotain tuotteita vaikea löytää... Jos joku tulee kaupan käytävällä ohitse, hän sanoo excuse me ja sun kuuluu sanoa sorry, koska ikään kuin olet hänen tiellään. Jos ohittaja ei sano mitään, hän ei ole amerikkalainen!
Talot on isoja, pari olkkaria, isot makkarit, useita kylppäreitä, usein kokolattiamatot joilla kävellään kengillä. Pöntöt aika epämukavia, kun suomalaiseen tottunut. No, sit on pikkusia talojakin köyhillä tietysti. Ovenkahvat useimmiten pyöreitä ja lukitaan siitä keskeltä sellasesta pienestä vivusta.
Ei ole yhtään pelottavaa ainakaan pikkukaupungissa, mutta siellä yleisesti ollaan paaaljon varovaisempia kuin täällä (ei kävellä kortteliakaan yksin tms.)
Normaali arki samaa kun Suomessa... tuotteetkin nykyään aika samoja, tosin valinnan varaa huomattavasti enemmän mauissa (mehut, jäätelöt tms).
Autolla liikutaan yleisesti enemmän. Pikaruoka halvempaa.